Uteliaisuus voi tulla kalliiksi – lue nämä kolme tositarinaa oikeudesta, ennen kuin tutkit luvatta kumppanin puhelinta

Kirjesalaisuutena tunnettu laki suojaa nykyään myös sähköpostia, yksityisviestejä ja puhelinta. Kaikki eivät tätä tiedä.

Tietosuojaloukkaukset
Tyttö katsoo puhelinta.
Toisen ihmisen viestinnän yksityisyyteen puuttuminen voi myös olla vallankäytön väline.Petri Aaltonen / Yle

Toisen ihmisen puhelimen tutkimisesta luvatta voi saada tuntuvat sakot. Poliisi saa joka vuosi tutkittavaksi satoja tapauksia, joissa rikosnimikkeenä on viestintäsalaisuuden loukkaus.

Kysymys on samasta asiasta kuin pitkään laissa ollut kirjesalaisuus. Nykyään sama laki suojaa kirjeiden lisäksi myös sähköistä viestintää: sähköposteja, puheluita, tekstiviestejä, sosiaalisen median yksityisviestejä ja jopa verkkoselailutietoja. Luottamuksellisen viestinnän suoja on siis tavallaan laajempi kuin ennen.

Ylen tilaamista oikeuden ratkaisuista selviää, että teon rangaistavuus on tullut joissakin tapauksessa yllätyksenä tuomitulle. Mutta se mikä tekijöille on uteliaisuutta, on uhrille usein ahdistavaa yksityisyyteen kajoamista.

Viestintäsalaisuuden loukkauksesta rapsahtaa yleensä sakkoja sekä 200–800 euron korvaukset uhrille. Törkeimmissä tapauksissa tekijä voi saada jopa kolmen vuoden vankeusrangaistuksen.

Tässä jutussa voit lukea kolmesta tapauksesta viime vuosilta. Niissä on kyse rikoslain mukaisista rikoksista – viestinnän luottamuksellisuuden rikkominen voi olla epäkohteliasta tai loukkaavaa silloinkin, kun se ei ole laitonta.

1. Ex-miehen lahja olikin Troijan hevonen

Se alkoi lahjoitetusta älypuhelimesta. Naisen entinen puoliso oli antanut hänelle uuden kännykän, joka oli vieläpä asennettu käyttövalmiiksi.

Puhelimen uusi omistaja tuskin epäili mitään. Jälkeenpäin hän sanoi tosin huomanneensa, että kännykkä oli kuumentunut oudosti iltaisin ja öisin.

Puoli vuotta myöhemmin ex-mies tuli tapaamaan lapsiaan. Silloin paljastui, että valvontalaitteiden parissa työskentelevä mies tiesi entisen vaimonsa elämästä asioita, joita nainen ei ollut mielestään varmasti kertonut tälle.

Mies vaikutti tietävän esimerkiksi valokuvasta, jonka naisen uusi puoliso oli lähettänyt hänelle. Nainen vakuutti myöhemmin oikeudelle, ettei hän ollut edes näyttänyt kuvaa kenellekään.

Kun nainen oli kertonut oudoista tapahtumista asianajajalle, tämä pudotti uutispommin. Asianajajan mukaan heidän toimistonsa nettisivulla oli samana päivänä vierailtu vakoiluohjelman kautta. Hän päätteli, että vakoiluohjelma oli asennettuna naisen kännykkään, jonka selaimella tämä oli katsonut asianajotoimiston tietoja.

Tapahtumat pelottivat naista ja hän kertoi myöhemmin kärsineensä unettomuudesta ja painajaisista.

Oikeudessa mies myönsi asentaneensa vakoiluohjelman naisen puhelimeen hetken mielijohteesta. Hän kuitenkin puolustautui väittämällä, ettei muutaman kymmenen euroa maksanut ohjelma ollut toiminut eikä hän ollut saanut sen avulla mitään tietoa.

Lisäksi väitetystä vakoiluohjelmasta ei enää poliisitutkinnassa löytynyt jälkeäkään. Asiantuntijana kuullun poliisin mukaan ohjelman pystyy kuitenkin poistamaan toiselta laitteelta käsin niin, ettei siitä jää todisteita vakoiltuun laitteeseen.

Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen viestintäsalaisuuden loukkaukseen, kun hän oli ilman lupaa hankkinut haltuunsa uhrin ja kolmannen osapuolen välisiä viestitietoja ja viestejä. "Mielijohteesta" asennettu vakoiluohjelma tuli maksamaan hänelle sakkojen, uhrille maksettavien korvausten ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen yhteensä yli 10 000 euroa.

Ratkaisu ei ole lainvoimainen, sillä mies on valittanut saamastaan tuomiosta hovioikeuteen, eikä juttua ole vielä käsitelty siellä.

2. Isä asensi "poliisin luvalla" tyttären puhelimeen kuuntelusovelluksen – tuomittiin silti

Eräänä päivänä perheen tytär huomasi puhelimensa näytöllä oudon punaisen täplän. Se tuntui tulevan näkyviin aina, kun tytär puhui puhelimessa äitinsä tai tämän uuden miehen kanssa. Vanhempien avioliitto oli päättynyt eroon ja huoltajuuskiistaan.

Punaisen täplän paljastuminen avasi vyyhdin, jonka taustalla oli tyttären isä. Hän oli asentanut alaikäisen lapsensa puhelimeen puheluita tallentavan sovelluksen.

Oikeudelle mies kertoi kysyneensä jopa poliisilta lupaa tyttären puheluiden tallentamiseen. Hän oli kuitenkin jättänyt kertomatta poliisille, että aikoi tallentaa salaa myös ex-vaimonsa ja tämän uuden miehen puheluita tyttären kanssa.

anonyymit teinitytöt puhelimilla
Poliisin tietoon on tullut viime vuosina 300–400 viestintäsalaisuuden loukkausta vuosittain. Yksi tyypillinen tapaus on henkilötietojen varastamisen toivossa postilaatikosta napattu kirje.Matias Väänänen / Yle

Syytettynä mies sanoi halunneensa vain suojella tytärtään äidin häiritseviltä puheluilta lastensuojelulain mukaisesti. Oikeuden mukaan lastensuojelulaki ei kuitenkaan anna lupaa kuunnella puheluita, kuten mies oli tehnyt. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos isällä olisi ollut esimerkiksi perusteltu syy epäillä lapsensa käyttävän huumeita.

Poliisin vastoin parempaa tietoa antama neuvo ei poistanut miehen syyllisyyttä – kuten ei sekään, ettei miehen voitu todistaa todella kuunnelleen tallentamiaan puheluita.

Hovioikeus muistutti puhelinsalaisuuden olevan suojattu perustuslaissa. Se tuomitsi miehen ex-vaimonsa sekä tämän uuden puolison viestintäsalaisuuden loukkaamisesta sakkoihin. Korvausten ja oikeudenkäyntikulujen jälkeen maksettava summa nousi tässäkin tapauksessa tuhansiin euroihin.

3. Mies sanoi avanneensa naisen sähköposteja vahingossa – oikeus ei uskonut

Tässä tapauksessa nainen oli jo avioliiton aikana huomannut, että hänen sähköpostiviestejään oli avattu ennen kuin hän oli ehtinyt niitä itse lukea. Mutta kun sama touhu jatkui eron jälkeen, nainen päätti ilmoittaa asiasta poliisille.

Oikeudessa mies myönsi lukeneensa ex-vaimonsa sähköpostiviestejä, mutta ei mielestään ollut tehnyt mitään rikollista. Miehen mukaan heillä oli avioliiton aikana ollut käytäntönä, että kumpikin saa lukea toisen sähköposteja, eikä nainen ollut kieltänyt tekemästä niin eron jälkeenkään. Nainen oli eri mieltä.

Miehellä oli oikeudessa muitakin selityksiä teolleen. Hän sanoi avanneensa ex-vaimonsa sähköpostitilin vahingossa, kun käyttäjätunnus ja salasanat olivat tallentuneet yhteiselle koneelle. Oikeus ei uskonut: olihan erosta kulunut jo kaksi vuotta.

Lisäksi mies puolusteli tekemistään kertomalla, että salasana oli aikanaan ollut kaikkien saatavilla kirjekuoren päälle kirjoitettuna. Oikeuden mukaan sillä ei kuitenkaan ole väliä, miten käyttäjätunnus ja salasana päätyvät vääriin käsiin. Kun niitä käyttää viestien lukemiseen ilman lupaa, kyse on viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Miehen oma perustelu toiminnalleen oli se, että hän halusi etsiä ex-vaimonsa sähköpostista tietoja vain itsestään ja tyttärestään. Hän hankki tietoa kuitenkin laittomin keinoin ja joutui maksamaan siitä lähes 3 900 euroa sakkoina, korvauksina ja oikeudenkäyntikuluina.

Onko sinulla kokemuksia siitä, että joku on rajoittanut elämääsi jutussa mainittujen kaltaisilla keinoilla? Voit kertoa kokemuksistasi toimittajalle: veli-pekka.hamalainen@yle.fi. Emme julkaise mitään kertomaasi sopimatta siitä erikseen.

Lue myös:

Astronautti kävi salaa katsomassa entisen kumppaninsa tilitietoja ollessaan kansainvälisellä avaruusasemalla