Koulut ottivat kovat keinot käyttöön – pahimmat kiusaajat ohjataan nyt poliisille: "Näitä on selvitelty aivan liikaa koulun sisällä"

Vakavia kiusaamistapauksia ei enää yritetä käsitellä koulun sisäisenä asiana.

kiusaaminen
Nuori hyppää repun päälle.
OAJ:n mukaan on hyvä, että vakavat kiusaamistapaukset ohjataan poliisin selvitettäväksi.Tiina Jutila / Yle

Juuri lukion aloittanut Laura Rajala kärsi yläkoulussa kiusaamisesta. Siksi hän on erittäin tyytyväinen siihen, että hänen kotikaupungissaan Lappeenrannassa ja koko Etelä-Karjalassa puututaan nyt koulukiusaamiseen entistä tiukemmin.

– Näytetään, että kiusaaminen ei kannata ja sitä ei missään tapauksessa saa tehdä, että se on lainvastainen teko, korostaa Laura Rajala.

Etelä-Karjalan uuden koulukiusaamista koskevan toimintamallin mukaan selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Laura Rajala
Laura Rajalaa kiusattiin yläkoulussa.Kare Lehtonen/Yle

– Kiusaamiseen liittyviä asioita on selvitelty aivan liikaa koulun sisällä. Siis tapauksia, jotka täyttävät jonkun rikoksen tunnusmerkistön, Lappeenrannan Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen kertoo.

Etelä-Karjalassa muutoksen taustalla on se, että vakaviakaan tapauksia ei välttämättä ole viety koulun seinien ulkopuolelle.

– Kouluille on annettu ohjeistus miten toimia tällaisissa tilanteissa. He tunnistavat näitä tilanteita ja tekevät sitten rikosilmoituksen, vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala kertoo.

Rikosta käsitellään rikoksena

Uutta mallia on sorvattu laajalla rintamalla Etelä-Karjalassa. Mukana on ollut koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien edustajia. Lakia selkeästi rikkovissa kiusaamisstapauksista maakunnassa ei enää haluta edes käyttää koulukiusaus-nimitystä.

– Kiusaamis-nimitys vähättelee tekoa. Ne ovat vain lainvastaisia tekoja, uuden toimintamallin sorvanneen työryhmän vetäjä rehtori Jyrki Auronen korostaa.

Vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala.
Vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala.Kalle Purhonen / Yle

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan Etelä-Karjalan malli ei ole Suomessa yleisessä käytössä. Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen katsoo, että samanlainen suhtautumistapa pitäisi ottaa laajemminkin käyttöön.

– Hieno malli, kun kysymys on tällaisista vakavammista kiusaustapauksista, sanoo Lahtinen.

Aurosen mukaan eräässä etelä-karjalaisessa koulussa vakavat kiusaamistapaukset saatiin hyvin kuriin, kun asiat siirrettiin poliisille.

Rikosilmoitus entistä herkemmin

Koulussa esille tulevia lainvastaisia tekoja voivat olla esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus.

– Yleisimmin kysymys on pahoinpitelyistä sekä some- ja nettimaailmaan liittyvistä asioista, Jyrki Auronen kertoo.

Koulusta tehdään siis entistä herkemmin rikosilmoitus oppilaasta. Imatralainen Lasten ja nuorten oikeusavustaja uskoo saavansa lisää asiakkaita.

– Sehän on vaan hyvä, että asiat tulevat esille ja niitä ruvetaan selvittelemään, Eksoten lasten ja nuorten oikeusavustaja Sari Suikkanen kertoo.

Suikkasen mukaan kouluista on jo tullut tiedusteluja siitä, milloin rikosilmoitus pitäisi tehdä.

Anonyymi oppilas tunnilla
Koulussa esille tulevia lainvastaisia tekoja voivat olla esimerkiksi pahoinpitely, varkaus ja kunnianloukkaus.Mikko Savolainen / Yle

Koulun kurinpitovastuu säilyy

Jyrki Auronen korostaa, että koulu ei ole siirtämässä lain edellyttämää kurinpitovalvollisuuttaan poliisille.

– Lasten ja nuorten normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu, että koulussa tapahtuu nahinoita ja kahinoita. Se on tavallista ja koulu puuttuu näihin omilla keinoillaan.

Auronen kuitenkin korostaa, että tehtävänjakoa muiden viranomaisten kanssa on tarkoitus selkeyttää. Vakavampia lainrikkomuksia ei enää käsitellä koulun sisällä ”kiusaamisena”.

– Koululla on ehkä ollut perinteitä, että vakavampiakin asioita on selvitetty koulussa omin voimin. Nyt tämä muuttuu, Auronen sanoo.

Rehtori Jyrki Auronen Voisalmen koulu
Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen.Kare Lehtonen/Yle

Tarkoitus ehkäistä kiusaamista

Tarkoituksena ei ole rikosilmoitusten tehtailu tai pelottelu.

– Haluamme ennaltaehkäistä ikäviä tapauksia. Tarkoitus on, että tietoisuus tästä toimintamallista vähentäisi lainvastaisia tekoja kouluissa.

Tietoa uudesta toimintamallista on annettu oppilaille ja lähetetty vanhemmille Wilma-viestipalvelussa. Asiaa käsitellään myös vanhempainilloissa.

Myös opettajia on koulutettu uudesta toimintavasta kiusaamistapauksissa.

Lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä poliisi näkee uudistuksen myönteisenä.

– Olemme saaneet hyviä kokemuksia, kun näitä asioita on käsitelty yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Tapausten uusimisia ei ole tapahtunut juuri lainkaan, vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala Kaakkois-Suomen poliisista kertoo.