Nykykoulujen menetelmiä tutkitaan oppilaiden aivoaaltoja mittaamalla – joensuulaiskoulussa uusien luokkatilojen suosituin paikka on luola

Joensuun Tulliportin normaalikoulussa avoimesta oppimisympäristöstä on ollut myönteisiä kokemuksia.

opetustilat
Kuudesluokkalainen Onni Hirvonen tutkimuspanta päässään.
Kuudesluokkalainen Onni Hirvonen pitää päässään aivosähkökäyrää hyödyntävää pantaa. Pantoja käytettiin tutkimuksessa mittaamaan keskittymistä ja sitoutumista opiskeluun. Heikki Haapalainen / Yle

Nykykoululaisen työskentely voi näyttää myös tältä: koululainen tekee tehtäviään oppitunnilla ja käyttää samalla aivoaaltoja mittaavaa pantaa. Oppilaat pystyvät pantaan liitetyn sovelluksen avulla seuraamaan kännykästä tai tabletilta esimerkiksi, jos keskittyminen herpaantuu ja milloin on sitoutunut parhaiten opiskeluun.

Kyse on tutkimuksesta, jossa selvitetään avoimen oppimisympäristön vaikutuksia opiskeluun. Nykykoulun menetelmät ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua. Yle on kertonut esimerkiksi nykyaikaisen koulun opetukseen pettyneistä perheistä. Sekä opetus, että opetustilat ovat saaneet paljon kritiikkiä.

Joensuun normaalikoulun kuudesluokkalaiset ovat monella tapaa poikkeuksellinen porukka. Reilu vuosi sitten heitä varten rakennettiin uusi ilmiöoppimistila, jossa opiskelee yhtäaikaisesti 72 oppilasta kolmen opettajan, yhden erityisopettajan sekä kahden osa-aikaisen koulunkäynninohjaajan avustuksella. Luokassa tehdään monenlaisia tutkimuksia.

Ilmiöoppimisessa erillisten oppiaineiden sijaan asioita opiskellaan opetussuunnitelmasta poimittujen suurempien ilmiöiden kautta. Monissa kouluissa ilmiöopetusta ei kuitenkaan olla toteutettu vielä yhtä edistyksellisesti kuin joensuulaisessa koulussa.

Opetustilassa paljon lapsia ja opettajat sekä opetusharjoittelijat.
Avoin oppimistila eroaa paljon monelle tutusta luokkaympäristöstä.Heikki Haapalainen / Yle

Koululaiset pitävät luolassa opiskelusta

Yksi luokan opettajista, lehtori Ulla Sten, on tutkinut väitöksessään avointa oppimistilaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Oppilaiden kanssa on etsitty oppimisympäristöstä paikkoja, joissa opiskelu sujuu parhaiten. Tutkimustulosten läpikäynti on vielä kesken, mutta alustavia havaintoja tilasta on jo tehty.

Aineistoa tutkimukseen on kerätty aiemmin mainitun pannan lisäksi myös kyselyillä. Kyselyissä selvitettiin esimerkiksi mikä on opiskelijoiden mielipaikka opiskella virkeänä tai väsyneenä taikka yksin ja ryhmässä.

– Pyrimme siihen, että jokaiselle tarjottaisiin yksilöllinen mahdollisuus oppia ja miettiä sitä, mikä on itselle sopiva opiskelutapa, Ulla Sten sanoo.

Stenin mukaan opiskelijoiden mielipaikkoja ovat esimerkiksi kota ja luola sekä hiljaisen tilan sohvat. Väsyneenä opiskelijat hakeutuvat pienempiin tiloihin, kuten kotaan, jossa suljettava ovi mahdollistaa hiljaisuuden. Virkeänä he opiskelevat avaremmissa tiloissa, esimerkiksi ryhmässä pöydän ympärillä.

Oppilaiden keskittymiskykyyn vaikuttavat tutut tekijät, kuten melu ja ympärillä hyörivät parhaat kaverit. Nämä ovat nousseet esille myös Stenin tutkimuksissa. Sten kuitenkin muistuttaa, että melu on subjektiivinen kokemus. Toinen saattaa kokea jotkut äänet meluksi, toinen taas ei huomaa koko asiaa.

Ulla Sten.
Ulla Stenin tutkii väitöksessään avoimen oppimisympäristön mahdollisuuksia. Kuvassa myös opiskelijat Kuisma Tikkanen (keskellä) sekä Nuutti Puranen.Heikki Haapalainen / Yle

Stenin mukaan oppilaat opiskelevat vaihtelevasti eri paikoissa, joskus opettaja päättää paikat riippuen tuntien sisällöistä, välillä he saavat päättää ne itse. Sopivan opiskelupaikan löytäminen on yksilöllistä: jotkut lapset opiskelevat parhaiten hiljaisemmissa tiloissa, toisille taas sopii avoimemmat ympäristöt.

Tunneilla ei häiritseviä desibelejä

Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, millainen vaikutus erilaisilla äänillä on oppimiskokemukseen. Opiskelutiloihin on pyritty luomaan oppimista ja rentoutumista edistäviä äänimaisemia, joita myös lapset ovat saaneet toivoa. Luokan perällä sijaitsevassa aistitilassa voidaan luoda äänimaisema vaikkapa avaruudesta, metsästä tai kesälaiturilta.

Avoimia oppimistiloja on kritisoitu usein melun ja hälyn lisääntymisestä. Joensuun normaalikoululla tutkimustunneilta mitattiin äänenvoimakkuutta ja lisäksi tunnit videoitiin.

– Desibelit eivät ole olleet kauhean korkeita. Tietysti silloin, jos tilassa tehdään jotain pelillistä tai liikunnallista, voi olla enemmän ääntä, mutta häiritseviä desibelejä ei ole esiintynyt.

Kuudesluokkalainen Kerttu Niskanen Twister-pelimatolla.
Tilavassa luokassa voi opiskella monella eri tavalla. Kuvassa Kerttu Kosonen harjoittelemassa kasvitunnistusta Twister-pelimatolla.Heikki Haapalainen / Yle

Videoiden avulla opiskelutilanteita voidaan analysoida vielä luokanopettajan näkökulmasta.

– Videointi antaa opettajille paljon näkökulmia ja tietoa avoimessa oppimistilassa tapahtuvasta opiskelusta. On mielenkiintoista selvittää myös niitä hetkiä, joissa muutos keskittymiseen tulee ja mikä siihen vaikuttaa, kuten äänimaisema, muiden oppilaiden tekeminen tai opettajan saapuminen paikalle, Sten kertoo.

“Opiskelu täällä on tuntunut helpolta”

Entä mitä avoimesta oppimisympäristöstä sanovat koekaniinit itse eli oppilaat?

– Opiskelu täällä on tuntunut helpolta. Täällä voi olla missä haluaa ja löytää hyvin paikan missä opiskella, Vinski Hynninen kertoo.

Oppilaat kaipaavat kuitenkin myös hiljaisia tiloja, sillä avoimessa tilassa keskittyminen ei ole aina helppoa.

– Joskus on vähän vaikea keskittyä, mutta täällä on paljon paikkoja minne mennä, silloin kun on hälyä. Lempiopiskelupaikkani on varmaan hiljainen tila. Siellä saa hyvin keskityttyä, Hynninen lisää.

– Jos ei voi keskittyä, niin on vaikka hiljainen tila tai aistitila, joihin voi mennä. Aina löytyy joku paikka, jonne voi mennä opiskelemaan ja keskittymään paremmin, jos ei oikein onnistu avoimemmassa tilassa, Onni Nyyssönen sanoo.

Myös oppilaiden vastaukset kyselyihin kertovat, että heidän mielestään luokkatila on viihtyisä ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten kaverisuhteet sekä vireystila ovat hyviä päivittäin.

Kuudesluokkalaiset Akseli Vallius ja Kuisma Tikkanen.
Tällä hetkellä oppilaiden käsittelyssä oleva ilmiö on luonto. Akseli Vallius ja Kuisma Tikkanen pääsivät luomaan Minecraft-videopeliin kestävän kehityksen kouluja.Heikki Haapalainen / Yle

– Avoimia tiloja ei ole tutkittu vielä paljon. Yleisesti, jos tarkastellaan oppilaiden kokemuksia tästä tilasta, niin he viihtyvät hyvin ja ovat virkeitä. He tulevat aamulla mielellään kouluun ja iltapäivisin kokemukset ovat jopa aamuun verrattuna parempia.

Videoista voi Stenin mukaan nähdä oppilaiden olevan kiinnostuneita omasta keskittymisestään.

– He seuraavat aktiivisesti sovelluksesta omaa keskittymistään. Tietoisuus omasta oppimisesta on näkyvää.

Erityisopettaja toimii osana tiimiä

Aiemmissa keskusteluissa on nostettu esiin myös erityislapset ja heidän asemansa uudentyyppisessä koulussa. Joensuussa erityisopettaja avustaa oppilaita avoimessa tilassa, yhdessä muiden opettajien kanssa, muutaman kerran viikossa. Kaikki tukea tarvitsevat opiskelevat samassa tilassa muiden kanssa.

– Tukea annetaan oppilaslähtöisesti. Suunnittelemme yhdessä ja katsomme, minkä tyyppistä tukea kukin oppilas tarvitsee. Erilaisilla ryhmittelyillä, suunnittelulla, havainnoinnilla ja yhteisopettajuudella, voimme saada paljon huomiota ja tukea oppilaille, vaikka erityisopettaja ei joka päivä luokassa olisikaan, erityisopettajana työskentelevä lehtori Tuire Silvennoinen sanoo.

Keskittymisvaikeuksia pyritään helpottamaan Silvennoisen mukaan esimerkiksi jakamalla oppilaita tarvittaessa erilaisiin tiloihin. Opiskelijoille pystytään tarjoamaan tiloja, joissa on helpompi keskittyä.

Tuire Silvennoinen opettaa kuudesluokkalaisia.
Erityisopettaja Tuire Silvennoinen avustamassa opiskelijoita koulutehtävissä.Heikki Haapalainen / Yle

Juttua korjattu 29.8.2019 klo 10:35: kuvatekstissä ollut oppilaan sukunimi korjattu Niskasesta Kososeksi.

Lue lisää:

Koulu aloitti huippumodernin opetuksen, jossa opettajat päivystävät "torilla" ja lapset opiskelevat yksin – jo useampi lapsi vaihtamassa koulua

"Maisemakonttorikoulu" on vain kaunis ihanne – selvitimme, millaisia uudet koulut oikeasti ovat ja miksi