Loma täytti odotukset, mutta silti töissä väsyttää – missä vika ja mitä sille voi tehdä?

Palautuminen – lomalla tai arjessa – ei tapahdu tiedostamatta. Sille pitää varata aikaa. Myös psykologipalveluiden kysynnässä näkyy piikki syksyisin.

työhyvinvointi
Kontrasti ihanan, rennon loman ja arjen oravanpyörän välillä on suuri. Sen vuoksi arkeen kannattaa varata nyt aikaa palautumiselle.
Kontrasti on suuri, kun lomalta palataan aikataulutettuun arkeen.Pauliina Jaakkola/Yle

Kesälomien jälkeen työpaikoille töihin palaava joukko on eri tavoin latautunutta. On niitä, joille loma on tehnyt tehtävänsä. Toiset taas kokevat olevansa vähintään yhtä väsyneitä kuin olivat lomalle jäädessään.

Hyvinvointivalmentaja, tietokirjailija Kaisa Jaakkolalle ilmiö on tuttu. Hän on saanut aiheesta lukuisia yhteydenottoja.

– Monella on huolta siitä, että palautuminen ei ole onnistunut, vaikka on ollut useamman viikon lomalla. Töihin palataan väsyneenä. Eli silloin se tarkoittaa sitä, ettei ole ymmärrystä, mitä palautuminen edellyttää.

Palautumisesta kirjan kirjoittaneen Jaakkolan mukaan jokaisen pitäisi kiinnittää arjessaan enemmän huomiota palautumiseen ja varata sille aikaa päivittäin.

– Palautumista ei kannata jättää lomien varaan, sillä loman vaikutus kestää tutkimusten mukaan noin kaksi viikkoa. Siksi palautumisen taitoja täytyy oppia tuomaan aivan tavalliseen arkeen.

Lomafiilistä on vaikea tankata varastoon. Tutkimusten mukaan loman vaikutus kestää noin kaksi viikkoa.
Lomafiilistä on vaikea tankata varastoon. Tutkimusten mukaan loman vaikutus kestää noin kaksi viikkoa. Pauliina Jaakkola/Yle

Töihinpaluu voi ahdistaa

Esimerkiksi Duunitorin ja Taloustutkimuksen toteuttaman tuoreen kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin kolmasosa kokee ahdistusta tai negatiivista tunnetta töihinpaluusta lomien jälkeen. Vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta huomauttaa, että suurimmalla osalla se hälvenee, kun arkeen pääsee käsiksi: viikossa, kahdessa.

Vaikka olisi hyvä ja onnistunut loma, voi olla, että kontrasti arkeen tekee silti siirtymästä hankalan ja kitkaisen.

– Olennaista on myös työhön sopeutuminen fyysisesti: toimistotyöläisille paluu istumiseen, mikä ei vireyden kannalta ole se paras. Toisilla taas toisinpäin – vaikka loma olisi ollut aktiivinen, hyvin fyysinen työ on vaatimuksiltaan toisenlaista.

Puttosen mukaan myös aivot pitää saada lomamoodista työmoodiin. Varsinkin pitkän loman jälkeen on sekin aivan luonnollista, että aivot lähtevät hitaammin käyntiin. Kaikki tällainen yhdessä aiheuttaa helposti sen, että työ tuntuu aluksi raskaalta.

– Nekin, jotka eivät koe töihinpaluuta negatiivisena tai epämiellyttävänä, tuntevat ja huomaavat, että alussa on vähän kitkaa.

"Kuormitus kasvaa hillittömästi loman jälkeen"

Kontrasti on suuri, kun lomalta palataan aikataulutettuun arkeen. Pitää muistaa asioita, hallita kokonaisuuksia, käsitellä paljon tietoa.

– Jos lomalla on saanut olla vaikkapa rakkaiden kanssa, tekemättä mitään ja levätä aivoja rasittamatta, kuormitus kasvaa yhtäkkiä ihan hillittömästi, kun hypätään syksyyn ja arki alkaa, Kaisa Jaakkola sanoo.

Hän kehottaa pohtimaan, kannattaako kaikkea aloittaa syksyllä kerralla. Aikatauluja ei olisi heti hoidettavana paljon kerralla, jos vaikka omia harrastuksia voisi lykätä alkamaan vähän myöhemmin.

– Kannattaa jo syksyn alusta panostaa levon vaalimiseen, että se olisi heti arjessa mukana.

Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta suosittelee myös sallivaa ja suvaitsevaa suhtautumista asioihin kesän jälkeen. Vaikka lomilta palaisi energiaa pursuten, ei työn ohessa kannata aloittaa samaan aikaan erilaisia projekteja kotona ja vapaa-ajalla.

– Meillehän tyypillisesti käy niin, että kun on kiire ja stressi, kun eniten pitäisi panostaa hyviin asioihin, toimimme päinvastoin: liikkuminen jää, syömme epäterveellisemmin, tingimme palautumisesta ja levosta.

– Ennemmin hitaasti ja sopeutuen kuin suoraan oravanpyörään hypäten.

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola
"Kannattaa jo syksyn alusta panostaa levon vaalimiseen, että se olisi heti arjessa mukana", Kaisa Jaakkola sanoo.Pauliina Jaakkola/Yle

Ahdistus voi kertoa myös ongelmista työpaikalla

Sampsa Puttonen muistuttaa, että loma on toisille myös vedenjakaja, jolloin voi miettiä omaa motivaatiota ja työssä jaksamista.

Jos lomalta paluu ahdistaa, saattaa takana olla myös syy itse työssä tai työyhteisössä, jos ilmapiiri työpaikalla ei ole hyvä.

Lomalla moni saa etäisyyttä työhönsä ja se on hyväkin hetki miettiä omaa motivaatiotaan: ovatko oma jaksaminen ja terveys sillä tasolla, että työnteko yleensäkin sujuu hyvin. Ja ovatko työtehtävät, työmäärä ja oma osaaminen kohdallaan.

– Merkit voivat kertoa siitäkin, että itse työssä pitäisi tehdä muutoksia. Ja jos työpaikan ilmapiiri on hyvä, onhan sinne mukavampi mennä. Eri ihmisillä työhön liittyvät asiat painottuvat eri tavoin.

– Ei ainakaan pidä jäädä ahdistukseen rypemään. Ainakin sitä voi pohtia, olisiko muutos hyväksi, pitäisikö työpaikalla puhua asioista tai tehdä itse muutoksia arjessa.

Psykologipalveluiden tarve kasvaa

Terveystalossa on erikseen työterveyden psykologipalvelut ja muut psykologi- ja psykoterapiapalvelut. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kertoo, että kummallakin puolella näkyy palvelujen kysynnän kasvua ympäri vuoden, ei pelkästään syksyisin. Etenkin oma-aloitteisesti ajan varanneiden määrä kasvaa Turusen mukaan selvästi.

Myös lomien päättyminen näkyy ajanvarauksessa.

– Nettiajanvarauksesta psykologille tai psykoterapiapalveluihin varattujen aikojen määrä on lisääntynyt lomien jälkeen, Turunen vahvistaa.

Työterveyspuolella psykologipalvelujen kysynnän kasvu on tasaisempaa, siellä ei näy samanlaista piikkiä syksyisin.

Hän muistuttaa, että syyt ajanvaraamiseen ovat moninaiset. Tiedossa kuitenkin on, että stressi töihin paluusta on yksi selvä vastaanotolle hakeutumisen syy. Toki lomalla on voinut olla enemmän aikaa pysähtyä ja ajatella itseä tai vaikkapa parisuhdetta ja tehdä päätös tarttua asiaan arjen alettua.

– Ajanvaraukseen tulleissa puheluissa on parin viime viikon aikana korostunut töiden aloittaminen ja väsymys. Ne ovat olleet keskeisiä asioita, mitä ihmiset ovat kuvanneet tilanteestaan, kun ovat aikaa varanneet.

Lomalla voi hyvällä omalla tunnolla olla tekemättä mitään. "Jatkuva reissaaminen, paikasta toiseen meneminen, kyläilyt, huvipuistot ja sen kaltainen tekeminen voivat tuntua hauskalta mutta olla palauttavaa vain psykologisesti", Kaisa Jaakkola sanoo.
Lomalla voi hyvällä omalla tunnolla olla tekemättä mitään. "Jatkuva reissaaminen, paikasta toiseen meneminen, kyläilyt, huvipuistot ja sen kaltainen tekeminen voivat tuntua hauskalta mutta olla palauttavaa vain psykologisesti", Kaisa Jaakkola sanoo. Pauliina Jaakkola/Yle

"Kynnys on madaltunut ja se on hieno asia"

Tuija Turunen on hyvillään selkeästi nähtävissä olevasta kulttuurin muutoksesta. Enää ei tarvitse sinnitellä. Häpeäleima mielenterveysasioiden ympäriltä on alkanut hälvetä.

Ihmiset ovat kiinnostuneempia jaksamisestaan ja palautumisestaan ja pitävät mielen asioita yhtä tärkeänä kuin fyysistä terveyttä.

– Palveluihin hakeutumisen kynnys on madaltunut ja se on erittäin hieno asia. On pelkästään positiivista, että ihmiset eivät vain sinnittele enää, vaan ovat hoksanneet, että puhuminen auttaa.

Turusen mukaan etenkin nuorempien keskuudessa on jo ihan tavallista kertoa mielenterveysongelmista: siitä, että mieli on joskus kuormittunut, vertailla palautumiskonsteja ja puhua terapiassa käymisestä. Se ei ole enää yhtään noloa.

Se vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti: haastaa sitä sukupolvea, joka on tottunut puremaan hammasta. Ehkäpä ei tarvitsekaan sinnitellä yksin, vaan taakkaa voi jakaa jonkun kanssa.

Tunnista palautumisvaje

Palautuminen, sen tunnistaminen ja tuominen osaksi arkea on asiantuntijoiden mukaan tärkeää, kun arki on hektistä.

Kaisa Jaakkolan mukaan palautuminen on sarja taitoja, joita kaikki voivat oppia. Se on myös ymmärrystä siitä, kuinka hyvät elämäntavat vaikuttavat palautumiseen niin lomalla kuin arjessa, sekä tietysti taitojen toteuttamista – pelkkä ymmärrys ei riitä.

– Palautuminen on myös biologinen välttämättömyys. Ei mikään luksusjuttu, johon varataan aikaa "sitten joskus", vaan pitää ymmärtää, mistä siinä on oikeasti kyse, Kaisa Jaakkola sanoo.

Jos palautumista ei tapahdu tarpeeksi, ihminen väsyy. Tarkkaavaisuus heikkenee, voi tulla muistiongelmia, ärtyneisyys lisääntyy, syömistä on hankalampi kontrolloida. Vähitellen voi tulla terveydellisiä haasteita: kolesteroli alkaa nousta, verensokeri ei pysy hallinnassa. Vastustuskyvyn kanssa voi olla ongelmia ja flunssat tarttuvat herkemmin.

Kaisa Jaakkola toteaa, että ihminen on kuitenkin valtavan sopeutuva. Jollakin voi mennä 10–20 vuottakin karmivissa univaikeuksissa ja palautumisvajeessa. Ihminen tottuu väsymykseen ja siihen, että jaksamisen tila ei ole mikään optimaalinen. Sen jälkeen ei ole oikein käsitystäkään siitä, mitä se voisi olla.

Myös mielialan heittely, ahdistuneisuus, stressi, ylivirittynyt ja jatkuvasti kiireinen olo, ja se ettei ole läsnä oikein missään ovat merkkejä siitä, että palautuminen ei ole tasapainossa.

Työntekijä hieroo otsaansa työpöydän ääressä.
Nykyisin työelämän rasitus ja kuormitus on hyvin kognitiivista, ennen se oli enemmän fyysistä. Koska myös vapaa-aika on täynnä tavoitteita ja suoritteita, levon ja palautumisen merkitys kasvaa.Tiina Jutila / Yle

Ennaltaehkäise ja vaali palautumista

Palautuminen vaatii pysähtymistä: sitä, että ihminen alkaa miettiä arkeaan ja sitä, miten sen voisi järjestää niin, että levolle on riittävästi aikaa.

Suurin osa fysiologisesta palautumisesta tapahtuu unen aikana. Jos unen laatu jää kehnoksi, voi olla että palautumista ei tapahdu, vaikka nukkuisi tuntimäärällisesti tarpeeksi.

Kaisa Jaakkolan mukaan levon vaaliminen on tärkeintä. Jos sen saa kuntoon, muuta ei välttämättä tarvitse tehdäkään.

Aina keho ei kykene lepoon ja silloin avuksi voivat olla rentoutumismenetelmät: hengitysharjoitukset, meditaatio, jooga ja luonnossa liikkuminen. Riittävän hyvin palautunut ihminen on levollinen ja sietää stressiäkin paremmin.

– Tärkein asia on oppia ymmärtämään palautumisen merkitys ja suojelemaan sitä arjessa. Kyse on arvosta.

Tärkein asia on oppia ymmärtämään palautumisen merkitys ja suojelemaan sitä arjessa. Kyse on arvosta.

Kaisa Jaakkola

Tuija Turusen mukaan ennaltaehkäisy on avainasemassa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oppii purkamaan kuormaa ja säätelemään omaa vireystilaansa ja jaksamista, sitä paremmin pitää itsestään kokonaisuutena huolta.

– Kannattaa ottaa tavaksi kuulostella itseään ja opetella tuntemaan stressinsä varomerkkejä. Ne pitää ottaa vakavasti ja pysähtyä, kun niitä alkaa olla: päänsärkyä, huonosti nukuttuja öitä, niskajännitystä, ruuansulatusvaivoja, kohonnutta sykettä tai vaikkapa muistin pätkimistä.

Turunen korostaa, että ei tarvitse olla uupunut tai sairas hakeakseen keskusteluapua.

– Yksi hyvä kriteeri on se, että jos se tulee edes mieleen, se riittää. Niin pientä asiaa ei ole, ettei sitä voisi peilata ammattilaisen kanssa.

Aiheesta voi keskustella 30.8. klo 22 saakka.

Lue lisää:

Työmeilejä luetaan lomalla, vaikka ei pitäisi – "Vastuiden takia täytyy kurkata"

Miten tiede auttaa saamaan lomasta eniten irti – Aivotutkija Katri Saarikiven 10 vinkkiä hyvään latautumiseen ja työhuolten unohtamiseen

Puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi: "Työntekijät tekevät enemmän kuin olisi tarve ja kuormittavat itsensä turhaan"