1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Työehtoneuvotteluista odotetaan ennätysvaikeita – tällä kertaa puheille on katetta

Työmarkkinaosapuolten vaatimukset tuntuvat tällä kertaa eroavan toisistaan poikkeuksellisen paljon, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

työehtosopimukset
Työmarkkinajohtajat olivat hallitusneuvottelijoiden kuultavana torstaina.
Työmarkkinajärjestöt veivät viestinsä hallitusneuvotteluihin keväällä 2019.Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Näistä palkkaneuvotteluista odotetaan erityisen vaikeita. Tämä lause kuullaan usein ennen työmarkkinakierrosta, mutta tällä kertaa sille riittää katetta.

Suomen talouskasvu sakkaa aiempaan verrattuna ja kansainvälisessä taloudessa on näkyvissä vain uhkakuvia: Yhdysvallat on törmäyskurssilla Kiinan kanssa, eikä kukaan oikein tiedä Britannian EU-eron vaikutuksista, varsinkaan jos sopimukseton Brexit toteutuu.

Samaan aikaan palkankorotusvaatimukset työntekijäliitoissa ovat kasvaneet. Taustalla on useita vuosia kestänyt palkkamaltti, jota on perusteltu Suomen kustannuskilpailukyvyllä.

Naisvaltaisilla aloilla on myös ryhdytty vaatimaan palkankorotuseriä, joilla pitäisi kuroa kiinni miesvaltaisten alojen palkkaetumatkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöitä edustavan Tehyn mukaan hallituksen tulisi ohjata kymmenen vuoden ajan vuosittain 100–150 miljoonaa euroa julkiselle sektorille tasa-arvoerien maksamista varten, koska kunnilla ei ole varaa palkankorotuksia maksaa.

Työehtoneuvottelut alkavatkin tänään, torstaina harvinaisen suuren erimielisyyden vallitsessa, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus avaavat neuvottelukierroksen.

Mutta mistä kaikesta neuvotteluissa kiistellään?

Suurin kaikista on kiky

Työmarkkinaosapuolien yhteinen näkemys tuntuu olevan, että suurin vääntö neuvotteluissa käydään työajan pidennyksistä, josta sovittiin kiky-sopimuksessa.

Tässä asiassa työntekijäliitot ovat eriarvoisessa asemassa. Osassa neuvotteluista kiky-sopimuksen sisältämät 24 tuntia kirjattiin suoraan työehtosopimukseen, kun taas Teollisuusliitoon liittynyt Metalliliitto sopi asiasta lisäpöytäkirjalla.

Tämän lisäpöytäkirjan ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on joulukuun lopussa 2019. Teollisuusliitto sanoi irtisanovansa pöytäkirjan jo lokakuussa 2018.

Muilla aloilla asiasta pitää sopia neuvottelupöydässä, sillä työajan pidennys on kirjattu työehtoihin. Mikäli pidennys otetaan sopimuksesta pois, työnantajat vaativat varmasti jotakin vastineeksi.

Työnantajat puolestaan lähtevät lähtökohtaisesti ajatuksesta, jonka mukaan työnajan pidennys on pysyvä.

Oman makunsa soppaan tuo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvitys, jonka mukaan työajan pidennys tuo Suomeen 8 000 – 16 000 lisätyöllistä vuoteen 2022 mennessä.

Ostovoimaa palkankorotuksilla

Työntekijäjärjestöistä varsinkin SAK on vaatinut työntekijöiden ostovoimasta huolehtimista. Kiky-sopimuksen maksumuutokset ovat kuitenkin ristiriidassa työntekijäpuolen tavoitteen kanssa.

Palkansaajien työeläkevakuutusmaksu nousee 0,4 ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,66 prosenttiyksikköä ensi vuonna. Samalla sairausvakuutuksen päivärahamaksu alenee hieman.

Hallitusta on huudettu palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi hätiin, mutta työntekijärjestöissä viesti on ollut toinen.

SAK:n mukaan ostovoima pitää turvata palkankorotuksilla, koska valtiolla ei ole nyt varaa veronalennuksiin. Työnantajien parissa tilanne voidaan nähdä toisin, koska he haluavat pitää palkankorotukset kohtuullisina.

Työnantajien koordinaatio

Toissa vuoden työehtoneuvotteluissa työnantajapuoli koordinoi tiukasti palkkaratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei yksikään liitto saanut vientialaa korkeampia palkankorotuksia.

Ei vaikka useita neuvotteluita vietiin silloisen valtakunnansovittelijan Minna Helteen ratkaistavaksi. Helle kuitenkin linjasi, ettei sovittelijan luota saada yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.

Helteen sovittelijana korvannut Vuokko Piekkala on ilmoittanut, että linja pitää myös tulevissa neuvotteluissa.

Piekkalan linjaus on aiheuttanut närää työntekijäjärjestöissä, joiden mielestä valtakunnansovittelijan ei ole soveliasta ottaa etukäteen kantaa palkkaratkaisuihin.

Toisaalta linjaus laittaa paineita neuvottelupöytiin, koska valtakunnansovittelijan pöydältä Bulevardilta ei ole odotettavissa parempaa ratkaisua.

Yleensä neuvottelupöydissä onkin saatu ratkaisu aikaiseksi ja niin varmasti tälläkin kertaa, vaikka erimielisyydet tuntuvat tällä kertaa olevan poikkeuksellisin suuret.

Lue lisää:

Häkämies varoittelee palkansaajaliittoja tavoittelemasta liian suuria palkankorotuksia – "Näkymä on heikentynyt"

Edessä hurja työmarkkinakierros: Julkisen sektorin naisvaltaiset alat vaativat vientialoja selvästi suuremmat palkankorotukset

Lue seuraavaksi