Venäläiset rakensivat 1. maailmansodassa juoksuhautoja Tampereen suojaksi – nyt arvokas kohde rapistuu, kun sen historiaa ei tunneta

Rauhoitettu kohde on paikoin vaurioitunut. Alueelle oli esimerkiksi rakennettu hyppyri, joka johti suoraan Mustavuoren rinteestä juoksuhautaan.

muinaisjäännökset
kyltti ja pyöräilijä
Kalkun Mustavuoren metsässä on muutama metallinen kyltti kertomassa, että alueella on muinaismuisto.Marko Melto / Yle

Kalkun metsästä Länsi-Tampereelta löytyy arvokas pala ensimmäisen maailmansodan aikaista historiaa. Puiden siimeksessä risteilee noin 2,5 kilometriä pitkä taisteluhautojen verkosto, jonka Venäjän armeija rakensi Tampereen ja sitä kautta pääkaupunkinsa suojaksi.

– Pelättiin, että saksalaiset hyökkäisivät Suomeen länsirannikolle ja sieltä pääsisivät teitä pitkin etenemään itään kohti Pietaria, kertoo Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, arkeologi Vadim Adel linnoitusalueen historiasta.

Juoksuhauta Tampereen Kalkussa
Venäläiset rakensivat Suomeen neljä tukikohtaketjua. Yksi niistä kulki Tampereen kautta. Tampereen Mustavuoren linnoitus on tehty vuosina 1916-1917.Marko Melto / Yle

Juoksuhaudat on rauhoitettu muinaismuistolain (siirryt toiseen palveluun) (Finlex) nojalla. Sen mukaan esimerkiksi kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.

Taisteluhaudat sortuvat pyörien ja jalkojen alla

Adel tuntee Kalkun Mustavuoren taisteluhaudat hyvin, sillä hän kartoitti kohteen vajaat 15 vuotta sitten. Sen jälkeen alueen välittömään läheisyyteen on tullut paljon uutta asutusta ja nyt myös Mustavuoren rinnealueen toimintoja on alettu kehittää voimakkaasti.

Museoväki on huolestunut linnoituksen kulumisesta. Rakenteet ovat joissain kohdissa sortuneet maastopyörien renkaiden ja ulkoilijoiden tossujen alla.

Juoksuhauta ja sen yli kulkeva kävelysilta
Juoksuhautojen yli kulkee muutama puinen silta. Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo, ettei alueelle syntyisi enää uusia polkuja.Marko Melto / Yle

Muinaismuiston rapistuminen tuli esiin alueella järjestetyn maastopyörätapahtuman yhteydessä. Mustavuori Oy:n toimitusjohtaja Jari Kaaja kertoo, että taisteluhautojen verkoston laajuus tuli heille yllätyksenä.

– Tapahtumaan oli enää pari päivää, kun selvisi, että täällä on näitä hautoja paljon. Olin yhteydessä museoviranomaisiin, ja heidän kanssaan sovimme tuolloin, miten taisteluhautoja tapahtuman aikana suojataan, Kaaja kertoo.

Jari Kaaja
Mustavuori Oy:n toimitusjohtaja Jari Kaaja kertoo, että hänellä ei ollut aiemmin tietoa Mustavuoressa olevista juoksuhaudoista. "Itse olen Itä-Tampereelta, eikä alue ollut minulle entuudestaan tuttu", Kaaja sanoo.Marko Melto / Yle

Tapahtumaa varten tehdyssä katselmuksessa maakuntamuseolle selvisi se, että haudat ovat viime vuosina olleet kovalla rasituksella. Alueelle on ilmaantunut paljon uusia polkuja.

Alueelle oli myös rakennettu hyppyri, joka johti suoraan Mustavuoren rinteestä juoksuhautaan. Ensimmäisenä toimena Pirkanmaan maakuntamuseo vaati hyppyrin poistamista. Se on nyt purettu.

– Ongelmana on se, että maaperä on pehmeää hiekkamaata, joka sortuu helposti, Adel sanoo.

Rauhoitusta ja ulkoilua sovitellaan yhteen

Hyppyrin poistamisen jälkeen taisteluhaudoista on käyty vilkasta keskustelua Tampereen seudun pyöräilijöiden ryhmissä sosiaalisessa mediassa. Kommenttien perusteella tietoa tarvitaan lisää.

– Facebook-keskustelu paljasti, että myös ikänsä Tampereella asuneet sanoivat, että "ai niitäkö ne ojat on", Kaaja sanoo.

Museoväki ja alueen toimijat miettivät nyt, miten ulkoilu ja rauhoitus sovitetaan yhteen. Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Vadim Adel ja Mustavuori Oy:n toimitusjohtaja Jari Kaaja tapasivat keskiviikkona ja kävivät tutustumassa tilanteeseen paikan päällä.

Hyvähenkisessä keskustelussa pohdittiin, voisiko alueelle rakentaa lisää pysyviä siltoja tai ylityspaikkoja, jotka ohjaisivat kulkemista. Alueelle pitäisi myös saada enemmän kylttejä ja opastauluja, jotka kertoisivat linnoitusrakennelman historiasta. Nyt metsässä on muutama pieni opastaulu, joiden informaatioarvo on vähäinen.

Juoksuhauta
Mustavuoren taisteluhaudat kuuluvat Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -toimintaan. Linnoitusalueella on kolme adoptoitua kohdetta, joita hoitavat Kalkun päiväkoti, paikallinen omakotiyhdistys ja Suomi-Venäjä-seura.Marko Melto / Yle

Pyöräilyseura Kaupin Kanuunoiden puheenjohtaja Petteri Pyrrö on liikkunut alueella yli 10 vuoden ajan, mutta hän ei ole ollut tietoinen esimerkiksi siitä, että juoksuhaudat on rauhoitettu.

– Joku tiesi kertoa, että juoksuhautoja nämä on, mutta kukaan ei oikein tiennyt varmaksi, miltä aikakaudelta ne ovat ja kuka ne on tänne rakentanut, Pyrrö sanoo.

Pyrrö uskoo, että pyöräilijät ovat valmiita ottamaan muinaismuiston huomioon, vaikka asian nouseminen pintaan juuri nyt ihmetyttää.

– Alueella on harrastettu maastopyöräilyä vuosikymmeniä ja vuosikymmenten kuluessa täällä on ollut erilaisia rakennelmia.

Petteri Pyrrö ja Juha Rämälä
Petteri Pyrrö ja Juha Rämälä ovat liikkuneet Mustavuoren metsissä vuosia. Heidän mukaansa alueella olevien taisteluhautojen historia tunnetaan huonosti. Miehet pohtivat, voisiko pientä osaa haudoista entisöidä, jolloin niiden käytöstä saisi paremman käsityksen.Marko Melto / Yle

Alueella liikkuvat toivovat, että löytyy kompromissi, joka mahdollistaa sekä liikkumisen että hautojen säilymisen tuleville polville.

Maastopyöräilyaktiivi Juha Rämälä on osaltaan levittänyt tietoa perustamansa Maastoonpolje Facebook-ryhmän välityksellä.

– Näkisin niin, että paikat, joissa luontainen ylitys on tullut vuosien saatossa, olisi hyvä tietyllä tavalla virallistaa ja niistä kuljettaisiin, eikä sitten tehtäis enää uusia ylityksiä.

Vadim Adel uskoo, että nyt alkaneella yhteistyöllä kaikkia tyydyttävät ratkaisut löytyvät. Alueella liikkumista ei missään tapauksessa haluta estää, mutta ihmisten pitää ottaa muinaismuisto huomioon.

Tutkija Vadim Adel
Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Vadim Adel kartoitti Mustavuoren juoksuhaudat vuonna 2006. Linnoituksen kunto on rapistunut inventoinnin jälkeen.Marko Melto / Yle

– Kun liikutaan muinaismuistoalueella, kaikkien on noudatettava muinaismuistolakia. Kaikenlaisiin rakenteisiin pitää olla museoviranomaisen lupa. Ja me taas yritämme mahdollisimman hyvin ottaa huomioon alueella liikkujien tarpeet.

Mustavuoren laskettelukeskusta kehittävä yhtiö haluaa kantaa osansa alueen suojelusta.

– Meidän tavoite on olla täällä vähintään kymmenen vuotta ja tavoite on saada ihmisiä liikkumaan. Olemme lähiliikuntakeskus, ei pelkkä laskettelukeskus. Sen takia myös ympäröivä luonto on tärkeä, Kaaja sanoo.

Mustavuoren juoksuhaudat osa linnoitusten ketjua

Kalkun Mustavuoren taisteluvarustus on yksi Pirkanmaan suurimmista linnoitusalueista. Se kuuluu linnoitusketjuun, jonka venäläiset rakensivat Suomeen ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1915-1917. Linnoituksia on erityisesti maan etelä-, keski- ja itäosassa.

– Täällä on kartoitettu kaksi ja puoli kilometriä taistelu- ja yhdyshautoja ja melkein sata erilaista linnoituslaitteen jäännöstä, Adel sanoo.

Linnoituksia löytyy myös muualta Pirkanmaalta. Esimerkiksi Pispalassa ja Ylöjärvellä sijainneita taisteluhautoja käytettiin myöhemmin sisällissodan aikana, mutta Mustavuoren linnoituksessa ei tiettävästi ole koskaan taisteltu.

– Mustavuoren taisteluvarustuksesta tekee erityisen arvokkaan se, että joissain kohdissa on vielä säilynyt taisteluhaudoissa olleiden puurakenteiden jäänteitä.

Metsässä oleva kyltti, joka kertoo, että alueella on 1. maailmansodan aikainen muinaismuisto
Katso Pirkanmaan alueuutisten juttu Mustavuoren taisteluhaudoista.