Kuluttajat haluavat aiempaa pienempiä kasviksia – viljelijä säätelee kaalin kokoa jo pellossa

Pienikokoisempien kasvisten kysynnän taustalla on muun muassa sinkkutalouksien määrän kasvu.

vihannekset
Mies katselee kahta keräkaalia pellolla.
Antti Vauhkonen tutkii korjuukypsien keräkaalien kokoa. Esa Huuhko / Yle

Viljelijä Antti Vauhkonen tutkailee korjuukypsien keräkaalien kokoa ja kuntoa Mikkelin Haukivuorella. Vielä pellolla kokoerottelua ei tehdä, mutta pakkausvaiheessa kaalit jaetaan koon ja painon mukaan.

– Jos pystymme pakkaamaan alle puolentoista kilon kaalia, tavara liikkuu nopeammin kaupassa. Isomman kaalin menekki meinaa tökkiä, Vauhkonen kertoo.

Vauhkosen luomutilan isommat kaalit menevät jalostukseen, niistä tehdään muun muassa hapankaalia. Pienet kaalit siistitään ja pakataan kuljetuslaatikoihin kauppojen vihannesosastoja varten.

– Kolmen kilon kaali olisi meille edullinen tuottaa, mutta siitä menee iso osa asiakkaan jääkaapista suoraan roskikseen, Vauhkonen sanoo.

Yhä useampi asuu ja syö yksin

Suomessa on lähes 1,2 miljoonaa yksinasuvaa ja kotitalouksien koko pienenee jatkuvasti (siirryt toiseen palveluun) (Tilastokeskus).

Kaupassa kärryihin noukitaan entistä pienempiä pakkauksia. Kananmunia ja jauhelihaa myydään jo pienemmissä pakkauksissa, ja "sinkkukinkku" on monelle tuttu.

Ruokaa ei myöskään laiteta kotona samaan malliin kuin aiemmin, ja harrastusten lisääntyminen pitää ihmiset poissa hellan ääreltä. Ihmiset syövät entistä useammin ulkona.

– Sitten kun syödään kotona, ei haluta syödä montaa päivää samaa ruokaa. Jos ruokaa laittaa vain yhdelle, pakkausten täytyy olla pieniä, sanoo Keskon vihannesten osto- ja myyntipäällikkö Liisa Eronen.

Kaalilaatikon tilalle tuli coleslaw

Eronen on ollut parikymmentä vuotta alalla ja nähnyt muutoksen, joka suomalaisten ruokailutottumuksissa on tapahtunut. Hän muistaa kun kaupat kampanjoivat kaalin puolesta.

– Kaalit olivat isoja ja hinta halpa, mutta eivät monikiloiset kasvikset tahdo kelvata enää kenellekään. Kaalistakin tehdään nykyään ihan erilaisia ruokia kuin jokunen vuosikymmen sitten.

Kaalia pidettiin takavuosina kotikeittiöissä pääraaka-aineena, josta tehtiin laatikoita ja keittoja monelle päivälle, ja loput saatettiin vielä säilöä pakastimeen. Tällaisiin satseihin upposi isokin kaali helposti.

Nyt kaalia käytetään esimerkiksi grillaukseen ja coleslawn tekemiseen.

– Suositaan helppoa ja nopeaa, halutaan vaihtelua ruokiin. Ihmisillä ei välttämättä edes ole enää isoja pakastimia, joihin ruokia säilöttäisiin, Eronen sanoo.

"Pitäisi mitata syötyjä eikä tuotettuja kiloja"

Sipulin tai porkkanan pussikoon muokkaaminen on helppoa, mutta esimerkiksi kaalin kanssa viljelijät joutuvat tekemään kokosäätelyä jo pellolla.

– Keräkaalia istutetaan tiheämpään ja valitaan lajikkeita, jotka eivät pyri kasvamaan isoksi. Myös istutusajankohdalla voi vaikuttaa kaalin kokoon, Vauhkonen sanoo.

Ihmisiä pakkaamassa keräkaaleja laatikoihin pakkaamossa.
Kalliolan luomun pakkaamolla keräkaalit jaotellaan koon ja painon mukaan. Esa Huuhko / Yle

Kaalia ei voi nostaa pellosta koon perusteella, sillä ne tuleentuvat korjuukypsiksi siinä missä viljatkin. Jos kaalin nostaa pellosta liian aikaisin, se maistuu pahalle.

Viljelijälle kasvisten koon pieneneminen teettääkin enemmän töitä ja vähemmän tuloja – kaalinpäitä tulee enemmän, mutta hehtaarisato on pienempi.

– Pyrimme siihen, että sato päätyy hyötykäyttöön. Pitäisi mitata syötyjä eikä tuotettuja kiloja, Vauhkonen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaiset heittävät ruokaa roskiin 20–25 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Yleisin syy ruuan roskikseen joutumiselle on pilaantuminen. Eniten jäteastiaan päätyy leipää, perunaa ja hedelmiä ja vihanneksia.

Ruokajätteen vähentäminen onnistuisi helpommin ostamalla kotiin vähemmän ruokaa. Se taas vaatii pienempiä pakkauskokoja – ja pienempiä kasviksia.