Poliisien määrän lisäys onnistuisi haluttaessa hallitusohjelmaa ripeämmin – Kiista korkeakoulurahoista jäi ratkaisematta ministerien kesken

Keskustaministerit Mika Lintilä ja Hanna Kosonen ovat erimielisiä korkeakoulujen lisärahojen jaksotuksesta.

poliisi
Hanna Kosonen ja Mika Lintilä.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä jaksottaisi lisärahat koko hallituskaudelle, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen haluaisi kaikki lisärahat jo ensi vuoden budjettiin. Yle Uusigrafiikka / Derrick Frilund, kuvat: Jarno Kuusinen AOP / Anni Reenpää / Lehtikuva

Poliisien määrää voitaisiin lisätä hallitusohjelman tavoitteita nopeammin, jos poliitikoilla on muutokseen halua ja rahaa.

Ylen saaman tiedon mukaan poliisiammattikorkeakoulun koulutuspaikkojen aiemmat lisäykset sallisivat poliisien määrän noston 7500 poliisiin jo vuoteen 2021 mennessä. Hallitusohjelman tavoite on nostaa poliisien määrä vastaavalle tasolle vuoteen 2022 mennessä.

Sisäministeriö keskusteli torstaina valtiovarainministeriön kanssa sisäisen turvallisuuden budjetista. Ratkaisut esimerkiksi poliisien määrästä jäävät koko hallituksen budjettiriiheen.

Laskennallisesti poliisien määräksi on sisäministeriössä arvioitu tälle vuodelle 7280. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä (siirryt toiseen palveluun) käytetään vuoden 2019 osalta arviota 7320 henkilötyövuotta.

Valtiovarainministeriön esityksessä poliisimäärän tavoite ensi vuodelle on sama kuin arvio kuluvan vuoden poliisimäärästä. Sen sijaan poliisikoulutukseen on esitetty lisää rahaa.

Sisäministeriö on esittänyt uusien poliisien palkkaamiseen 7,5 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Rahalla voitaisiin palkata noin 80 poliisia.

Korkeakoulurahojen kiista kymmenistä miljoonista budjettiriiheen

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä valtiovarainministeriön selventävät keskustelut ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviosta eivät tuoneet ratkaisua kiistaan korkeakoulujen lisärahoista.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisärahojen kohtalo ratkeaa koko hallituksen yhteisessä budjettineuvottelussa syyskuun puolivälissä. Tänään ministerit kävivät budjetista kahdenkeskistä selventävää keskustelua.

Niin tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) kuin valtiovarainministeri Mika Lintiläkin (kesk.) arvioivat jo viime viikolla, että erimielisyys korkeakoulujen lisärahoista menee koko hallituksen ratkaistavaksi.

Harvoin tällaisia kiistoja ratkaistaan ministeriöiden kesken tässä vaiheessa budjetin valmistelua. Yleensä ministeriöiden selventävissä budjettikeskusteluissa ei tehdä suuria muutoksia.

Valtiovarainministeri jaksotti omassa budjettiesityksessään hallitusneuvotteluissa korkeakouluille sovitut 60 miljoonan euron lisärahat opetus- ja kulttuuriministeriölle niin, että vuodelle 2020 lisärahaa esitettiin 15 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo saavansa käyttöön heti kaikki hallitusohjelmassa luvatut lisärahat, 60 miljoonaa euroa. Lisärahoista 40 miljoonaa on tarkoitettu yliopistoille ja 20 miljoonaa ammattikorkeakouluille.

Jakotapa ratkaisee: Neljässä vuodessa ero jopa 90 miljoonaa euroa

Lisärahojen jakotavalla on merkitystä neljän vuoden aikana. Opetusministeriö saisi käyttöönsä jopa 90 miljoonaa euroa enemmän, jos ministeriö saisi lisärahat heti täysimääräisenä.

Neljässä vuodessa 60 miljoonan euron lisärahat korkeakouluille tekevät yhteensä 240 miljoonaa euroa, jos taso on alusta alkaen 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Yhteissumma jää pienemmäksi, jos lisärahat jaksotetaan niin, että ne esimerkiksi tasaisesti kasvavat hallitusohjelman lupaukseen, 60 miljoonaan euroon vuonna 2023. Siis, lisäraha olisi vuonna 2020 yhteensä 15 miljoonaa euroa, sitten 30 miljoonaa, seuraavaksi 45 miljoonaa ja lopulta vuonna 2023 60 miljoonaa euroa.

Näiden kahden laskutavan erotus on neljässä vuodessa 90 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriö käy vielä torstaina tarkentavia budjettikeskusteluja muun muassa ympäristö- ja sisäministeriöiden kanssa. Budjettivalmisteluun kuuluva ministeriökierros alkoi keskiviikkona.

Korkeakoulujen lisärahat on kiistana periaatetasolla poliittisesti merkittävä.

Viime vaalikaudella nykyisistä hallituspuolueista SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP arvostelivat koulutusrahoihin kohdistuneita leikkauksia. Nykyisistä hallituspuolueista keskusta oli myös edellisessä hallituksessa.

Luonnonsuojelurahojenkin kiista jäi vielä sopimatta

Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön erimielisyydet suojelualueiden ostoon varattavista lisärahoista jäivät myös sopimatta torstain keskusteluissa.

Kysymys on niinikään lisärahojen jaksotuksesta: pitäisikö kaikki lisärahat olla käytössä heti vai vuosittain lisääntyen vuoteen 2023 mennessä.

Valtiovarainministeriö esittää suojelualueiden ostoon, ennallistamiseen ja kunnostukseen ensi vuodelle 25 miljoonan euron lisäystä. Ympäristöministeriön toiveena oli 46 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että luonnonsuojelun rahoitusta lisätään yhteensä 100 miljoonaa euroa. Rahoista on 46 miljoonaa suoria määrärahalisäyksiä ja 54 miljoonaa euroa niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja.

Ympäristöministeriössä on pohdittu yhtenä ratkaisuvaihtoehtona sitä, että ensi vuonna tulevaisuusinvestointeihin tarkoitetun rahan osuus olisi vastaavasti suurempi, jos varsinaiset määrärahalisäykset jäävät valtiovarainministeriön esittämälle tasolle.

Ministeriöillä on erimielisyyksiä luonnonsuojelurahojen lisäksi öljylämmityksen luopumistuen sekä energiaremonttien tuen rahoista.

Lue lisää:

Kiista korkeakoulujen miljoonien aikataulusta kuumensi keskustaa – Lintilän esitys yllätti Kososen: "En usko että Suomella on aikaa tuhlattavana"