Valtiovarainministeriö kasvattaisi poliisien koulutusmääriä jo ensi vuonna – rehtori: "Näihin tiloihin emme saa mahdutettua sitä määrää"

Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että poliiseja tarvitaan lisää. Määrästä, keinoista ja aikataulusta sopua ei ole.

poliisi
Poliiseja ja mediaa odottamassa Porvoon ampumisesta epäiltyjen veljesten vangitsemisistuntoja Vantaalla Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa 29. elokuuta
Keskustelu poliisien määrästä nousi julkiseen keskusteluun viime viikonloppuna Porvoossa tapahtuneiden poliisiampumisten vuoksi.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hallitusohjelma lupaa nostaa poliisien määrää 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä.

Monelle poliitikolle tämä ei riitä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaatii Suomeen lähes 6 000:ta poliisia lisää. Luku on laskettu Halla-ahon vaatimuksesta, jonka mukaan poliiseja tulisi olla noin 230 sataatuhatta asukasta kohden. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vaati (siirryt toiseen palveluun) aiemmin tällä viikolla, että poliisille luvatut lisäresurssit toteutetaan jo tämän vuoden budjettiriihessä ja po­lii­sien kou­lu­tus­mää­riä lisätään jo ensi vuonna.

Nyt poliiseja on sisäministeriön laskelman mukaan noin 7 300.

Koulutusmäärät moninkertaistuneet 2010-luvulla

Poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärä on tällä vuosikymmenellä vaihdellut sadasta 400:ään. Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) rehtorin Kimmo Himbergin mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 7 500 poliisista vuoteen 2022 mennessä näyttää näillä koulutusmäärillä täysin mahdolliselta.

Valtiovarainministeriön arvio poliisien määrän kehityksestä on pessimistisempi. Ministeriön budjettiesityksessä (siirryt toiseen palveluun) poliisien määrän ei uskota kasvavan ensi vuonna lainkaan tästä vuodesta.

Rehtori Himberg hämmästyi huomatessaan, että ministeriö ehdottaa budjettiesityksessä poliisikoulutuksen aloituspaikkoja lisättävän 500:een jo ensi vuonna.

– Minä sain tuosta luvusta tiedon silloin, kun sain tiedon, että budjettiluonnos on julkaistu. Ei ollut kysytty mitään täältä Poliisiammattikorkeakoulusta, Himberg sanoo.

– Tällä neljänsadan sisäänotolla meillä on tässä muutaman vuoden kuluttua mahdollisuus päästä vaikka 8 000 poliisiin. En näe ollenkaan, miksi olisi tarve entisestään lisätä aloituspaikkoja.

Taulukosta näet, miten poliisien koulutusmäärät ovat muuttuneet 2010-luvulla:

Koulutuksen aloitusvuosi

Aloituspaikat

2010

384

2011

240

2012

100

2013

168

2014*

180

2015

320

2016

300

2017

400

2018

400

2019

400

2020**

500**

*Koulutus muuttui poliisin perustutkintokoulutuksesta AMK-tutkintokoulutukseksi vuonna 2014.

**Valtiovarainministeriön budjettiesityksen ehdotus

Aloituspaikkamäärän päättää lain mukaan Poliisihallitus, ei valtiovarainministeriö. Jos paikkamääriin tulee muutoksia, asiasta neuvotellaan syksyllä.

Aloituspaikat ovat Himbergin mukaan jo nyt tapissa.

– Näillä opettaja- ja opetustilavoimavaroilla pystymme kouluttamaan tämän määrän. Jos tästä pitäisi lisätä, se vaatisi opettajakunnan lisäystä ja tietyiltä osin lisätilan vuokraamista. Näihin tiloihin me emme saa mahdutettua sitä määrää.

Sisäänpääsyvaatimukset koulutukseen tiukat

Vuonna 2017 Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikoista 15 prosenttia jäi täyttämättä, sillä tiukat sisäänpääsyrajat ylittäviä hakijoita ei ollut tarpeeksi.

Rehtori Himbergin mukaan aloituspaikkamäärän lisääminen entisestään tarkoittaisi pääsyvaatimuksista joustamista.

– On päivänselvä asia, että jos neljästäsadasta viiteensataan nostetaan, niin eihän se voi tapahtua muuten kuin hyväksymisrajaa alentamalla. Valintakokeissa testataan kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja ja fyysistä kuntoa. En pidä suotavana, että miltään näistä kolmesta osa-alueesta tingitään, Himberg sanoo.

Päätös ensi vuoden aloituspaikoista tehdään syys–lokakuussa, kertoo Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen. Aaltosen mukaan tähän mennessä pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelussa on myös käytetty arviota 400 aloituspaikasta.

– Vuosi on aika lyhyt aikajänne toteuttaa näin merkittäviä muutoksia. Rehtorin huoli on oikeutettu, ja se varmasti arvioinnissa huomioidaan.

Kuinka paljon poliiseja tarvitaan?

Poliisihallituksen ja Suomen poliisijärjestöjen liiton tavoite on poliisien määrän lisääminen 7 850:een hallituskauden loppuun mennessä. Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Jonne Rinteen mukaan lisäys tarvitaan, jotta voidaan turvata hälytys- ja valvontatehtävien hoitaminen ja rikostutkinnan perustaso.

– Polisiille on annettu huomattavasti enemmän tehtäviä kuin mistä se kykenee selviytymään. Nyt priorisoidaan, vaikka viranomaisen tehtävä ei lähtökohtaisesti ole priorisoida, vaan tehdä sille osoitetut lakisääteiset tehtävät.

Muuttuva lainsäädäntö tuo usein poliisille lisätehtäviä, ja yhteiskunnalla on omat odotuksensa ja tavoitteensa poliisitoiminnalle, sanoo Poliisihallituksen hallintojohtaja Aaltonen.

– Nyt kun hallitusohjelman toimeenpanon suunnittelu edistyy, syntyy parempi käsitys sen edellyttämistä resursseista tulevina vuosina.

Aaltonen muistuttaa, että pelkästään henkilöstömäärää ja siihen liittyvää rahoitusta lisäämällä poliisin kokonaisrahoitus ei vielä lisäänny.

– Tämä on kokonaisuus, johon liittyvät sekä henkilöstökustannukset että muut kustannukset, kuten hankinnat. Poliiseilla täytyy olla riittävät työvälineet ja terveelliset ja riittävät toimitilat, Aaltonen sanoo.

Vaihtoehto: eläköityvät poliisit töihin?

Alalta eläköityy tai poistuu muutoin vuosittain noin 220–240 poliisia.

Aiemmin poliisit saattoivat tehtävästä riippuen siirtyä eläkkeelle yleistä valtion virkamiesten 68 vuoden eroamisikää aiemmin. Osalla matalampi eläköitymisikä on edelleen voimassa siirtymäsäännösten vuoksi.

Voisiko poliisien määrää lisätä eläkkeelle jäämistä lykkäämällä tai kutsumalla eläköityneitä poliiseja takaisin töihin?

Pakolliseen eläkeiän nostamiseen Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Rinne ei usko, sillä laskennallinen eläkeikä nousee koko ajan. Lisäksi jo nyt osa poliiseista jatkaa vapaaehtoisesti virkauraansa eläkeiän täyttymisen jälkeen.

– On hirveän vaikea nähdä, että lähdettäisiin tätä kautta kutsumaan ihmistä takaisin, kun hän on ansainnut eläkkeensä ja eronnut työtehtävistään.

Jonne Rinne ehdottaa eläköitymisen lykkäämisen sijaan erityistä poliisireserviä: eläköityvät poliisin miehistö ja päällystö voisivat sitoutua palaamaan poliisitehtäviin joitakin vuosia eläköitymisen jälkeen, jos yhteiskunnallinen tilanne sitä edellyttäisi.

Pohjoismaisesta tasosta ollaan kaukana

Muihin EU-maihin verrattuna (siirryt toiseen palveluun) Suomessa on vähän poliiseja väkilukuun suhteutettuna. Vuonna 2016 EU-maiden keskiarvo oli 318 poliisia sataa tuhatta asukasta kohden. Suomi oli tilaston häntäpäässä 137 poliisilla 100 000:ta asukasta kohden.

Alan viesti on selvä: poliisien määrä pitäisi nostaa lähemmäs pohjoismaista ja eurooppalaista tasoa. Siksi keskustelu poliisien määrän lisäämisestä on kaikkien haastateltavien mielestä askel oikeaan suuntaan.

– Viesti kaikilta pohjoismaisilta virkaveljiltä ja -siskoilta on, että olkaa proaktiivisia. Toimiin pitää ryhtyä nyt, koska jälkikäteen korjattuna se on sekä hidasta että kallista, Rinne sanoo.

Poliisin kouluttaminen kestää noin 3 vuotta. Nyt tehtävät päätökset ensi vuoden aloituspaikoista näkyisivät uusina alalle valmistuvina poliiseina aikaisintaan hallituskauden lopulla.

Lue myös:

Poliisien määrän lisäys onnistuisi haluttaessa hallitusohjelmaa ripeämmin – Kiista korkeakoulurahoista jäi ratkaisematta ministerien kesken

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Poliisilaitos laittoi kaupungissa viran auki, mutta yhtään hakemusta ei tullut – uusi hallitus lupaa lisää poliiseja Suomeen ja erityisesti maakuntiin

Poliisipula on valtava eikä helpotusta ole luvassa ennen ensi vuotta – valmistuneita kiinnostavat vain kenttätehtävät

"Karmivalta kuulostaa poliisin resurssien kannalta" – Kymmeniä opiskelupaikkoja jäi täyttämättä poliisikoulutuksessa

Poliisien määrään suunniteltu roima korotus – Poliisijärjestö: "Kun poliiseja tarvitaan lisää, se ei tapahdu kaupan kassalta ostamalla"

Poliisihallitus haluaa lisää poliiseja kentälle – Poliisijärjestö: "Paini nakkikioskilla ei ole enää kuusikymppisen työtä"