Hannu Reimen kolumni: Kylmästä sodasta Amazonin metsäpaloihin – Yle Uutisia 60 vuotta

Yleisradion uutistoiminta viettää tällä viikolla 60-vuotisjuhlia. Ylen radiouutisten ulkomaantoimittajana työskennellyt Hannu Reime pohtii maailman muuttumista ja muuttumattomuutta kuluneiden vuosikymmenten aikana.

Yle Uutiset 60 vuotta
Hannu Reime
Hannu ReimeJouni Immonen / Yle

Taru Mäkelän ohjaama komedia Mieletön elokuu ajoittuu Helsinkiin loppukesällä 1962. Siinä Kati Outisen esittämä päähenkilö Elsa pitää hattuliikettä Töölössä ja harjoittaa sivutoimenaan povaamista. Elsan asiakkaana on myös Suomen tasavallan presidentti. Eräässä kohtauksessa musta auto kuljettaa presidentin Elsan luo, ja tämä lausuu seuraavan ennustuksen (eletään siis kesää 57 vuotta sitten):

Neuvostoliitto hajoaa, Viro itsenäistyy ja liittyy Natoon, ja Suomi voittaa Eurovision laulukilpailun.

Taidatte olla huijari, toteaa presidentti ja katoaa muristen suuren autonsa uumeniin.

Taru Mäkelän elokuvan hupaisia käänteitä on inspiroinut todellinen tapahtuma, elokuussa 1962 pidetty nuorisofestivaali, joka kokosi vasemmistolaista nuorisoa kaikista maanosista Suomen pääkaupunkiin. Vastaavanlaista kansainvälisyyttä eivät helsinkiläiset olleet nähneet sitten olympialaisten kymmenen vuotta aikaisemmin.

Helsingissä käytiin kylmää sotaa kulttuurin rintamalla ja jonkin verran keskustan kaduillakin.

Festivaalia tukivat ja siihen osallistuivat suurine delegaatioineen Neuvostoliitto ja sen liittolaismaat. Eduskunnan puolueista vain kansandemokraatit sekä sosiaalidemokraateista eronnut Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto TPSL olivat tapahtumissa mukana. Muut puolueet boikotoivat festivaalia leimaten sen kommunistien propagandaksi. Yhdysvallat tuki erilaisia vastatapahtumia jakamalla niiden järjestämiseen auliisti dollareita, jotka kanavoitiin varsinkin sosiaalidemokraattisten järjestöjen kautta. Helsingissä käytiin kylmää sotaa kulttuurin rintamalla ja jonkin verran keskustan kaduillakin.

Minulle ei ole jäänyt mielikuvaa siitä, mitä festivaaleista kerrottiin televisiossa. Yleisradion uutistoiminta oli alkanut TV:ssä syksyllä 1959, kun taas radiossa omia uutisia ryhdyttiin toimittamaan vasta kuusi vuotta myöhemmin. Siihen asti uutisista ainoalla radiokanavalla oli vastannut Suomen Tietotoimisto. Ylen radio- ja tv-uutiset toimivat pitkään toisistaan riippumatta niin, että yhteistä oli lähinnä vain ulkomaankirjeenvaihtajien verkko. Nykyisiksi Yle Uutisiksi toimitukset yhdistyivät vasta vuonna 2007.

Internetin tuloa ei parhainkaan povari olisi osannut ennustaa kuusi vuosikymmentä sitten. Netti ja sen sivutuote some ovat saaneet aikaan informaatioräjähdyksen. Informaatiota on kuitenkin monenlaista: tieteellisistä artikkeleista materiaaliin, jota ennen sai lukea julkisten käymälöiden seiniltä. Eikä kyky sulattaa tietoa ole muuttunut miksikään.

Yhdysvallat oli pelastamassa vietnamilaisia kommunismilta, mutta samalla tuhosi Vietnamin kansaa ja maata.

Kun aloin työskennellä radiouutisissa syksyllä 1965, vastakohtaisuudet ja rintamalinjat maailmanpolitiikassa olivat jo muuttumassa siitä, mitä ne olivat olleet festivaalikesänä kolme vuotta aikaisemmin. Vuosikymmenen puolivälissä suurimmaksi ulkomaanuutisten aiheeksi nousi Vietnamin sota ja pysyi sellaisena pitkään. Vietnam rikkoi länsimaissa siihen asti vallinneen kylmän sodan konsensuksen: Yhdysvallat oli pelastamassa vietnamilaisia kommunismilta, mutta samalla tuhosi Vietnamin kansaa ja maata säälimättömillä pommituksilla ja kemiallisella sodankäynnillä.

Vietnam käänsi yleisen mielipiteen vasemmalle. Siitä on parhaana esimerkkinä länsinaapurimme Ruotsi, jossa Yhdysvaltoja kansainvälisessä politiikassa pitkään myötäillyt vahva Sosialidemokraattinen puolue asettui Vietnamin sodan vastaisen laajan kansalaisliikkeen kärkeen.

Mutta jos konsensus horjui lännessä, ei kommunistileirikään pysynyt yhtenäisenä. Idän jättiläiset, Neuvostoliitto ja Kiina, tulittivat toisiaan Kaukoidän Ussurijoella, eikä täydestä sodasta oltu kaukana. Kun Yhdysvallat lopulta joutui vetäytymään Indokiinasta, kiinalaiset liittoutuivat amerikkalaisten kanssa venäläisiä vastaan. Valtioilla ei ole pysyviä ystäviä eikä vihollisia, on vain pysyviä intressejä.

Kiina on hyvä osoitus siitä, kuinka maailma on kuudessa vuosikymmenessä sekä muuttunut että pysynyt muuttumattomana. 1960-luvulla Kiina oli maolaisen ”kulttuurivallankumouksen” kourissa. Beethovenin musiikki saatettiin julistaa porvarilliseksi ja šakki kieltää feodaaliajan huvina. Nykyisin Kiinassa on eniten miljardöörejä Yhdysvaltojen jälkeen, ja pääoman yksityistä kasaamista pidetään kansallisena hyveenä. Köyhästä kehitysmaasta Kiina on noussut yhdeksi tärkeimmistä osapuolista maailmanlaajuisessa kapitalismissa. Kuitenkin maata johtaa yhä sama, kommunistiseksi itseään kutsuva puolue

Ydinaseet ovat tänäkin päivänä liian rakkaita niitä tuottaneille suurille ja pienille valtioille, jotta niistä voitaisiin luopua.

Kuusikymmentä vuotta sitten kylmä sota ja siihen liittynyt ydinkonfliktin uhka hallitsivat kansainvälistä politiikkaa. Ydinaseet ovat tänäkin päivänä liian rakkaita niitä tuottaneille suurille ja pienille valtioille, jotta niistä voitaisiin luopua.

Toista, ihmiskunnalle äärimmäisen vakavaa uhkaa, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, ei vielä 60 vuotta sitten tiedostettu. Nyt se tehdään, mutta siitä huolimatta Amerikan mantereen kahden suurimman valtion johtajat vähättelevät maapallon lämpenemistä ja sen seurauksia. Brasilian presidentti rohkaisee raivaamaan Amazonin sademetsää soijan viljelyyn ja karjanlaitumeksi samassa hengessä, jossa Ranskan aatelisto julisti ennen vallankumousta: meidän jälkeemme vedenpaisumus.

Kun Amazonin metsäpalot nousivat ykkösaiheeksi viime viikolla, mieleeni palautui uutinen tältä alueelta kolmenkymmenen vuoden takaa. Joulukuussa 1988 karjatilallinen murhasi Chico Mendesin (siirryt toiseen palveluun), vihaamansa kuminkerääjien ammattiliiton perustajan. Köyhiin oloihin syntynyt ja vasta parikymppisenä lukemaan ja kirjoittamaan oppinut Mendes oli kuvannut toimintaansa näin: ensin luulin pelastavani kumipuut ja sitten Amazonin sademetsät. Mutta lopulta tajusin, että toimin koko ihmiskunnan puolesta. Tuoreimmat uutiset Brasiliasta tekevät ennustuksesta profeetallisen.

Hannu Reime

Kirjoittaja työskenteli Ylen radiouutisissa uutistoimittajana, ulkomaantoimittajana ja viimeksi erikoistoimittajana vuodesta 1966 vuoteen 2008, jolloin jäi eläkkeelle.

Katso myös:

Mistä uutisoitiin, kun synnyit? Entä kun aloitit koulun? Syötä syntymävuotesi ja katso video elämäsi uutisista

Viiden vuosikymmenen ikkuna, ohjelma Tv-uutisten historiasta

Historia: Vietnamin sota, dokumenttisarja Vietnamin sodasta

Kolumnin aiheesta voi keskustella 2.9. klo 16:00 asti.