Yle tutki: lapsen saaneet tuplanneet kasvissyönnin – katso tästä, miten vauva, rakkaus tai eläke vaikuttavat sinun ruokatottumuksiisi

Yle vertaili 18 000 suomalaisperheen ostoksia ja selvitti, miten elämänmuutos vaikuttaa siihen, kuinka paljon rahaa menee ruokakaupassa.

ruokatottumukset
Jussi-Pekka Jutila poikansa kanssa ruokaostoksilla.
Tuomo Björksten/Yle

Lapsi on pahin ilmastoteko! Lapsi on jokaisen oma asia! Keskustelu käy kuumana siitä, pitäisikö ilmastonmuutoksen keskellä hankkia lapsia (siirryt toiseen palveluun).

Ylen saamat tuoreet tiedot osoittavat, että kaikesta huolimatta juuri lapsiperheet ovat ottaneet innokkaasti käyttöön uusia ilmastoystävällisiä ruokatuotteita.

Perheet, joihin syntyi vauva alkuvuodesta 2017, ovat kahdessa vuodessa yli kaksinkertaistaneet kasviproteiinien kulutuksen. Huomattavaa kasvua samoissa tuotteissa on myös nuortenparien keskuudessa.

Perheiden innokkuus kokeilla Nyhtökauran tai Härkiksen kaltaisia tuotteita ei suoraan tarkoita, että heidän elämäntyylinsä olisi kokonaisuutena muuta kansaa ilmastoystävällisempää. Lihan kulutus ei esimerkiksi ole laskenut. Ilmiö kielii kuitenkin siitä, että nuoret aikuiset ovat erityisen halukkaita syömään terveellistä ja nyt myös ympäristöystävällistä ruokaa – ja kokeilemaan uutta.

– Vanhemmat eivät halua mokata lastensa ainutta lapsuutta, arvioi Heidi Jungar, K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja.

Hän huomauttaa, että uusien kasvistuotteiden suosio perustuu myös siihen, että ne on tehty erittäin helppokäyttöisiksi. Ei tarvita pitkää ruoanvalmistusta.

Kasviproteiinien kulutus on kaksinkertaistunut erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.
Prosenttiluku tarkoittaa sitä, kuinka paljon eri elämänvaiheita elävät ihmiset käyttävät keskimääräisen kotitalouden ruokamenoista kasviproteiineihin. -12 viittaa tilanteeseen 10 kuukautta ennen elämänmuutosta ja +24 kaksi vuotta elämänmuutoksen jälkeen.Stina Tuominen/Yle

– Väitän, että hiilijalanjälkeni on keventynyt, sanoo kolme lasta muutaman viime vuoden aikana saanut Jussi-Pekka Jutila ruokaostosten lomassa Espoon Matinkylän Prismassa.

Perhe kertoo, että lapsille menee ihan täydestä, jos makaronilaatikkoon laittaa härkäpapua.

Jutilan perheessä vaimo on ollut se, joka on ollut kiinnostunut ilmastoasioista jo pitkään, mutta lopulta myös Jutila on herännyt pohtimaan asiaa.

Jussi-Pekka Jutila poikansa kanssa ruokaostoksilla.
Jussi-Pekka Jutila poikansa kanssa ruokaostoksilla.Tuomo Björksten/Yle

Yle tutki, miten elämänmuutos vaikuttaa siihen, kuinka paljon rahaa menee ruokakaupassa ja miten ruokatottumukset muuttuvat. Aineiston toimitti K-ryhmä. Havainnot perustuvat K-ketjun arvioihin talouksien elämänvaiheista sekä anonymisoituun, tilastollisesti kattavaan otokseen yhteensä 18 000 kotitalouden ostoskäyttäytymisestä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Iso elämänmuutos, kuten vanhemmaksi tulo, saa tarkastelemaan kaikkea kuluttamistaan uudessa valossa, sanoo S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksa.

– Silloin mietitään myös, millaisen ruokaan lapsen haluaa totuttaa, Oksa sanoo.

Se ei silti tarkoita, että vanhemmuus suoraan saisi ihmisen lisäämään kasvissyöntiä. Kyse on myös ikäluokista. Kasviproteiinituotteet painottuvat samoissa ikäryhmissä missä lapsia saadaan, Oksa pohtii.

S-ryhmän tuntuma on, että ympäristöystävällisyys ei kaikesta julkisuudesta huolimatta ole tärkein kriteeri valita ruokaa. Kärjessä on sellaisia kriteereitä kuten maku, hinta, tuotteen yleinen miellyttävyys ja helppokäyttöisyys. Vasta sitten tulee terveellisyys ja pian sen jälkeen vastuullisuus.

Perhe ruokaostoksilla.
Jussi-Pekka Jutilan perhe ruokaostoksilla Espoon Matinkylässä.Tuomo Björksten / Yle

K-ryhmän Heidi Jungar lisää, että kun perheeseen tulee lapsi, ruokaostosten määrä lisääntyy joka tapauksessa. Silloin mukaan mahtuu helposti erilaisia kokeiluja.

– Nuoret hakevat aktiivisesti erilaisia ruokakokemuksia, Jungar kuvailee.

Hänen mukaansa tutkimustiedossa on näkynyt jo vuosia, että nuorilla terveyshakuisuus on vahvaa.

Jussi-Pekka Jutila kertoo, että hän osti juuri uuden grillin keväällä. Grillaamista ei ole vähennetty, mutta nyt grillissä kuumenee ennemmin jotain muuta kuin punaista lihaa. Terveysajattelua taustalla siinäkin.

Moni heidän perheensä ilmastoteko liittyy kuitenkin ihan käytännön pakkoon. Kun lähteminen kotoa lasten kanssa on sopivan hankalaa, turhia reissuja vältetään.

– Kahdestaan saatoimme lähteä viikonloppulomalle Eurooppaan, mutta kolmen lapsen kanssa se ei tule kysymykseen, koska puolet ajasta menisi pakkaamiseen.

Juttuun on haastateltu tekstissä mainittujen ihmisten lisäksi Tilastokeskuksen Tarja Hatakkaa sekä K-ryhmän asiakastietojohtajaa Minna Vakkilaista.