1. yle.fi
  2. Uutiset

Saako lapsen Insta-viestejä lukea ilman lupaa? Entä alaisen työsähköposteja? Asiantuntijat ratkovat viisi viestinnän yksityisyyden ongelmaa

Toiselle osoitetun kirjeen avaaminen on lähtökohtaisesti laitonta, mutta esimerkiksi yritykseltä tulleen sähköpostin julkaiseminen ei.

yksityisyys
Lapset näpräävät kännykkää.
Sakari Partanen / Yle

Laki antaa kirjeille ja sähköiselle viestinnälle vahvan yksityisyyden suojan, jota ei lähtökohtaisesti saa rikkoa. Esimerkiksi perheiden sisällä ja työpaikoilla tapahtuvaan viestintään liittyy kuitenkin poikkeuksia, joissa toisen ihmisen viestinnän yksityisyyteen saa kajota.

Yle kertoi aiemmin kolmesta oikeusjutusta, jossa perheenjäsenen uteliaisuus oli tullut lopulta kalliiksi, kun hänet oli tuomittu viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Pyysimme tietosuojan ja viestintäoikeuden asiantuntijoita ratkaisemaan viisi esimerkkitapausta arkielämästä. Suurin osa esimerkeistä pohjautuu todellisiin oikeustapauksiin viestintäsalaisuudesta. Esimerkkejä on kuitenkin muokattu, jotta ne vastaisivat paremmin lukijoiden arkitilanteita.

Kysymyksiin vastasivat tietosuojaan erikoistunut asianajaja Eija Warma-Lehtinen asianajotoimisto Castrén & Snellmanista ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta.

Kysymys: Posti toi minulle naapurille kuuluvan kirjeen. Avasin kirjeen, koska halusin nähdä, onko kirje tärkeä vai voiko sen heittää roskiin. Minusta se ei ole minun vikani, jos kirje on tuotu minulle. Voinko joutua tästä oikeuteen?

Vastaus: Toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin avaaminen oikeudettomasti on rangaistava teko. Oikeudettomuus tarkoittaa, että kirjeen vastaanottaja tai lähettäjä ei ole antanut lupaa avaamiseen eikä avaaminen perustu laissa säädettyyn oikeuteen.

Kuten suurin osa muistakin rikoksista, tämäkin teko on rangaistava tahallisena. Vahingossa kirjeen avaaminen ei ole rikos, jos pyrkii minimoimaan avaamisen vaikutukset, eikä levitä tietoa eteenpäin. Tässä esimerkissä teko on tahallinen, joten jos kirjeen oikea saaja haluaa tehdä rikosilmoituksen, se on mahdollista ja voi johtaa oikeudenkäyntiin.

Vaikka lain suoja koskee myös sähköistä viestintää, oikeuteen asti päätyneissä viestintäsalaisuuden loukkauksissa kyse on yleisimmin kirjeiden avaamisesta. Tyypillisessä tapauksessa toisten kirjeitä avataan henkilötietojen toivossa. Osalla verkkokaupoista ja luottoyhtiöistä on niin heikko tietoturva, että esimerkiksi pelkällä toisen ihmisen henkilötunnuksella ja osoitteella voi tilata tavaraa luvatta.

Kysymys: Kahdeksasluokkalainen lapseni ei suostu kertomaan, kenen kanssa hän viestittelee netissä. Olen huolissani: entä jos hänen nettituttavuutensa on joku saalistaja? Saanko lukea hänen Insta-tilinsä viestit vaikka väkisin?

Vastaus: Luottamuksellisen viestinnän suoja ja viestintäsalaisuus kuuluvat myös lapselle. Huoltajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia lapsesta (tai muusta holhottavasta), mikä antaa oikeuden ja joskus jopa velvollisuuden puuttua viestinnän suojaan.

Turun hovioikeuden toissavuotisessa ratkaisussa luonnehditaan hyväksyttäviksi syiksi muun muassa aiheellinen epäily lapsen huumeidenkäytöstä tai sekaantumisesta "moraalittomasti sopimattomiin julkaisuihin".

Lapsen kehitystasolla on luonnollisesti väliä. 7-vuotiaan lapsen tapauksessa aikuisella on laajemmat oikeudet ja velvollisuudet puuttua lapsen sosiaalisen median käyttöön kuin 17-vuotiaan lapsen tapauksessa. Lapsen viestintäsalaisuutta on käsitelty laajemmin tässä vuonna 2017 julkaistussa Ylen jutussa.

Esimerkkitapauksen ongelmaa ei olisi ehkä syntynytkään, jos sosiaalisen median käyttö olisi perheessä avoimempaa. Netissä tapahtuvista seksuaalirikoksista keskustelemiseen lapsen kanssa annetaan neuvoja esimerkiksi tässä Ylen vuorovaikutteisessa jutussa.

Kysymys: Puolisoni oli unohtanut kirjautua ulos Facebook-tililtään perheemme yhteisellä tietokoneella. Kun huomasin hänen saaneen viestin vieraalta naiselta, avasin viestiketjun. Teinkö väärin? Haluan vain varmistua, että puolisoni on uskollinen.

Vastaus: Vahinko tai huolimattomuus eivät riitä syiksi lukea toisen ihmisen sosiaalisen median yksityisviestejä ilman lupaa. Lukitulle kännykän näytölle ponnahtava viesti on eri juttu – silloin viestin on voinut lukea luvatta, mutta ei tieten tahtoen. Fiksuinta on sopia kumppanin kanssa, missä viestinnän yksityisyyden raja parisuhteessa menee.

Kysymys: Epäilen, että palkkaamani työntekijä vuotaa liikesalaisuuksia kilpailevalle yritykselle. Saanko tarkistaa hänen sähköpostinsa, jotta voin selvittää, onko epäily aiheellinen?

Vastaus: Suomessa työntekijän viestintäsalaisuus on useimpia muita maita vahvempi, eikä työnantaja saa lähtökohtaisesti lukea alaisensa sähköposteja. Tietyissä tilanteissa työnantajalle on kuitenkin kirjattu lakiin mahdollisuus rikkoa viestintäsalaisuus.

Poikkeustilanteita voi tulla esimerkiksi työntekijän sairastumisen tai loman yhteydessä. Olennaista on, että tilanteet ovat yrityksen toiminnalle tärkeitä ja asiat kiireellisiä. Esimerkiksi tyytymättömyys työntekijän toimintaan ei riitä syyksi.

Epäily liikesalaisuuden vuotamisesta ei myöskään anna työnantajalle oikeutta tarkistaa työntekijän sähköposteja. Työnantaja voi kuitenkin ilmoittaa epäilynsä poliisille, jolla on oikeus käydä tarvittaessa läpi epäillyn työntekijän sähköposteja.

Työntekijä voi myös antaa suostumuksensa työsähköpostinsa lukemiseen. Lisäksi yritys on voinut kohutun Lex Nokian jälkeen saada oikeuden tarkastella työntekijöiden sähköpostiliikennettä esimerkiksi juuri liikesalaisuuksien vuotamisen varalta. Oikeus koskee kuitenkin vain viestitietojen, kuten lähettäjän ip-osoitteen ja vastaanottajan selvittämistä ja vaatii ennakkoilmoituksen tietosuojavaltuutetulle.

Kysymys: Sain mielestäni asiattoman vastauksen, kun valitin eräälle yritykselle saamastani huonosta palvelusta. Julkaisin saamastani sähköpostista kuvakaappauksen Twitterissä, jotta muutkin näkisivät, miten törkeästi yritys käsittelee asiakaspalautetta. Nyt yritys uhkaa haastaa minut oikeuteen. Olenko rikkonut lakia?

Vastaus: Lähtökohtaisesti kummallakin osapuolella on oikeus tehdä viestillä, mitä haluaa. Yrityksellä ei myöskään ole samankaltaista luottamuksellisen viestinnän suojaa kuin yksityisellä ihmisellä.

Jos kuvakaappaus on totuudenmukainen eikä julkaisussa ole mitään loukkaavaa, haasteella pelottelu on turhaa. Julkaistavalla viestillä, saatesanoilla ja asiayhteydellä on kuitenkin väliä: joissakin tapauksissa julkaisija saattaa syyllistyä kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.

Lue seuraavaksi