Raiteet halkovat Heinolaa, mutta niitä pitkin ei pääse mihinkään – pikkukaupunkeihin visioidaan junayhteyksiä ja ratikkalinjoja

Suomen hallitukselta odotetaan kuumeisesti tietoa isojen ratahankkeiden toteutumisesta ja käynnistämisestä. Samaan aikaan pintaan on noussut ajatus vanhojen ratojen hyödyntämisestä uudella kalustolla.

rautatieliikenne
Junanraiteet
Rautatiesilta Heinolan Jyrängön virran yli valmistui vuonna 1932. Radalla kulkee nykyisin vain tavarajunia.Sini Ojanperä / Yle

Yrittäjä Päivi Strömmer muutti seitsemän vuotta sitten Helsingistä Heinolaan. Hän halusi pois pääkaupungin hälystä, ja idyllinen Heinola oli sopivan lähellä, mutta riittävän etäällä lähtöpisteestä.

Liikkeenjohdon konsulttina toimiva Strömmer käy asiakkaidensa luona pääkaupunkiseudulla pari kertaa viikossa. Heinola sijaitsee vain noin 130 kilometrin päässä Helsingistä, valtatien varrella, lähellä Lahtea ja nopeaa Oikorataa. Silti yrittäjä joutuu turvautumaan työreissuilla omaan autoon.

Päivi Stömmer
Työvälineet kulkevat Päivi Strömmerin mukana. Hän käyttäisi mieluusti matka-ajan työskentelyyn läppärillä.Sini Ojanperä / Yle

Bussit kulkevat Heinolan läpi Helsinkiin, mutta aamuvuoro puuttuu kokonaan. Heinolasta pääsee bussilla etelään aamuyöllä, mutta pikavuoro on perillä Helsingissä jo puoli seitsemän aikaan. Seuraava linja-auto kulkee vasta aamupäivällä.

– Niitä menee niin harvakseltaan. Minun ei ole mitään järkeä jäädä odottelemaan tuntikausiksi Helsingin päässä, kun bussi saapuu sinne epämääräiseen aikaan, Strömmer harmittelee.

Strömmerin kaltaisiin, työn vuoksi autoileviin suomalaisiin kohdistuu entistä enemmän painetta, kun valtiovalta pohtii keinoja päästöjen vähentämiseksi. Vaihtoehtojen listalla ovat öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla tai sähköllä ja yksityisautoilun vähentäminen sekä korvaaminen joukkoliikenteellä.

Selvityksiä tilattu eri puolille maata

Strömmer ei ole ainoa heinolalainen, jota heikot joukkoliikenneyhteydet harmittavat. Pikavuorojen harventuminen nähdään kaupungissa jo niin suurena ongelmana, että kaupunki aikoo lähestyä liikennöitsijöitä ja pyrkiä keskustelemaan siitä, olisiko pulmaan jokin ratkaisu.

Pitkällä tähtäimellä Heinolalla voisi olla toinenkin mahdollisuus saada paremmat joukkoliikenneyhteydet. Vaikka Heinolaan ei kulje tällä hetkellä henkilöjunia, kaupunkiin tulevat raiteet, joita hyödynnetään vain tavaraliikenteeseen. Näiden raiteiden tulevaisuuden käytöstä matkustajaliikenteessä on valmistunut vastikään selvitys.

Duo-juna
Proxion on hakenut mallia duojunaliikenteestä Keski-Euroopasta. Duojunat voivat kulkea sekä tavallisilla raiteilla että katuraitioteillä.Proxion Oy

Selvityksessä on arvioitu, miten Heinola–Lahti–Orimattila -välille voisi saada jokapäiväisen, jopa tunnin välein kulkevan junayhteyden. Proxion-yhtiön ajatuksena on, että kaupunkien välillä sahaisivat niin kutsutut duojunat, jotka pystyvät kulkemaan myös katuraiteilla, jos niille sellaiset rakennetaan.

Proxionilta on tilattu vastaavia selvityksiä myös muualla Suomessa. Jyväskylän seudulle sellainen valmistui keväällä 2019. Syksyllä valmiiksi saadaan selvitys Pohjois-Savoon, ja myöhemmin duojunamahdollisuutta tarkastellaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta.

Rahapula painaa kuntia

Proxionin mukaan Heinola–Lahti–Orimattila-välin nykyisille raiteille saisi matkustajaliikenteen aluilleen 80–90 miljoonalla eurolla. Summa kasvaisi, jos välille tehtäisiin lisää pysäkkejä ja pistoraiteita.

Rahapulassa olevissa kunnissa ajatus junaliikenteen kustantamisesta on etäinen, mutta Proxion haluaa rakentaa päättäjille ja virkamiehille vision tulevaisuudesta, jossa yhä useampi suomalainen haluaisi vähentää tuottamiaan päästöjä vaihtamalla auton bussiin tai junaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen on jo puskenut poliittisen agendan kärkeen, ja joukkoliikenteen vahvistaminen mainitaan hallitusohjelmassa.

Duojuna asemalla
Proxion Oy
Duojuna katuraiteilla
Ylemmässä kuvassa duojuna on saksalaisen Sinisheimin päärautatieasemalla. Alemmassa kuvassa saman linjan vaunu ajaa Kaiserstrassella Heilbronnissa.Proxion Oy

Paikallisjunaliikenteestä tehtiin vuonna 2010 selvitys Keski-Suomessa, ja tuolloin todettiin, että se olisi kannattamatonta. Jyväskylän kaupungilta arvioidaan, ettei käyttäjäpotentiaali näytä kovin suurelta myöskään Proxionin selvityksen valossa.

Matkustajia löytyisi kyllä – kunhan aikataulut toimivat

Proxionin asiantuntijan Marko Nybyn mukaan suhtautuminen raideliikenteeseen on kuitenkin selvästi myönteisempää kuin parikymmentä vuotta siten.

Jos yksityisautoilua alettaisiin rokottaa esimerkiksi tiemaksuilla, tilanne muuttuisi edelleen. Lahden seudulla junia on totuttu käyttämään lyhyilläkin matkoilla.

– Siellä ihmisiä ei tarvitse houkutella erikseen käyttämään raideliikennettä, toteaa Nyby.

Ilmakuva Heinolasta
Heinolassa uskotaan, että palvelut ja edullinen asuminen voisivat houkuttaa uusia asukkaita muualta. Junayhteys olisi tervetullut lisä pakettiin. Mika Halme / Yle

Paikallisjunaliikenteeseen pitäisi kuitenkin laittaa riittävästi rahaa, jotta se olisi kiinnostava vaihtoehto. Proxionin mukaan matkustajia pitäisi riittää, jos yhteydet palvelisivat heidän tarpeitaan ja palvelu olisi laadukasta.

– Vuorivälin ja matka-ajan tulee olla riittävän houkutteleva, matkustamisen mukavaa ja junalla päästävä sinne, minne suuret ihmisryhmät haluavat matkustaa päivittäin, Nyby luettelee.

Toimitusjohtaja Timo Savolaisen mukaan Proxion olisi kiinnostunut olemaan mukana perustamassa duojunia operoivaa yhtiötä ja tarjoamassa palvelua.

Raiteita pitkin lisää työvoimaa

Heinolan kaupungin tekninen johtaja Harri Kuivalainen uskoo, että useat heinolalaiset olisivat valmiita vaihtamaan auton junaan, jos vaihtoehto tulisi tarjolle. Pääteasema tulisi Heinolan keskustan lähistölle, mutta pysäkkejä kannattaisi Kuivalaisen mukaan rakentaa myös muihin asutuskeskittymiin.

Yksi tärkeimmistä seisakkeen paikoista olisi Vierumäki, jossa sijaitsee toimintaansa kasvattava urheiluopisto ja matkailukeskus.

– Sehän on Etelä-Suomen merkittävin matkailu- ja virkistymiskeskus. Siinäkin mielessä imago siitä, että olisi tällaista kestävää liikennettä, olisi hyvin tärkeää, Kuivalainen katsoo.

Harri Kuivalainen
Heinolan teknisen toimen johtaja Harri Kuivalaisen mukaan Vierumäki olisi tärkeä pysäkki junayhteyden varrella.Sini Ojanperä / Yle

Hän muistuttaa, että Heinolassa on myös työvoimapulaa, ja lisää tekijöitä voisi löytyä Lahdesta, jos työmatkat naapurikaupunkiin taittuisivat helposti.

Kaupunki ei pystyisi yksin maksamaan duoliikenteen tarvitsemia investointeja ja kalustohankintaa. Lahden seudulla yhtenä vaihtoehtona rahoituksen järjestämiseen pidetäänkin valtion saamista mukaan hankkeeseen.

Proxion näkee, että jos useat maakunnat lähtisivät mukaan duojunahankkeeseen, ne voisivat esimerkiksi kilpailuttaa kaluston yhdessä, jolloin hankintakustannukset eivät nousisi mahdottomiksi.

"Kunhan voisin luottaa, että se toimii kuten pitää"

Päivi Strömmerin olisi nykyisinkin mahdollista matkustaa myös ensin autolla Lahteen ja siitä junalla Helsinkiin. Strömmerillä on kuitenkin huonoja kokemuksia junien aikataulujen pettämisestä. Myöhästyminen syö turhaan sekä asiakkaan että konsultin aikaa. Joskus junat ovat olleet tupaten täynnä.

Jos laatu olisi taattu, Stömmer voisi hyvin vaihtaa auton junaan.

– Aivan varmasti, kunhan voisin luottaa, että se toimii kuten pitää ja että sinne sopii.

Päivi Strömmer
Rantamaisema on yksi niistä tekijöistä, joka Heinolassa vetoaa Päivi Strömmeriin. Sini Ojanperä / Yle

Virkamiehet arvioivat, että duojunahanke voisi toteutua Lahden seudulla runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Siihen saakka heinolalaiset joutuvat tyytymään bussitarjontaan, jonka tosin ounastellaan paranevan lähiaikoina.