Vielä niitä mäntyjä humisee – Osaran aukeat ovat nyt hiilinielu ja puuvaranto Pohjoisen metsäteollisuudelle

Vanhoilla hakkuuaukeilla kasvaa parhaimmillaan monta kertaa enemmän puuta kuin ennen avohakkuuta yli puoli vuosisataa sitten.

avohakkuut
Valtion metsää Posion Susivaaralta Pudasjärven suuntaan.  Koko tämä maisema hakattiin puuttomaksi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Posio 27.8.2019.
Valtion metsää Posion Susivaaralta Pudasjärven suuntaan. Koko tämä maisema hakattiin puuttomaksi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Posio 27.8.2019.Jarmo Honkanen / Yle

Koppelopoikue juoksee soraiselta metsäautotieltä meitä pakoon metsän suojiin Posion Susivaarassa. Olemme katsomassa mitä kuuluu Euroopan suurimmalle hakkuuaukealle nyt.

Koko Susivaara hakattiin täysin puuttomaksi runsas 50 vuotta sitten.

Susivaarasta tuli osa Euroopan suurinta hakkuuaukeaa, joka ulottui Lapin läänistä Posiolta naapurikunnan Pudasjärven puolelle Oulun lääniin. Leveyttä hakkuuaukealla oli yli 10 ja pituutta yli 20 kilometriä.

Hakkuiden sijainnin määräsi Iijokeen laskeva Livojoki. Jokia pitkin puut uitettiin metsäteollisuuden käyttöön Kemiin ja Ouluun.

Euroopan suurinta hakkuuaukeaa Pudasjärven Repovaaran maisemassa 1950-luvun lopulla.  Sama aukea jatkui lopulta parinkymmenen kilometrin päähän Posion Susivaaraan.
Euroopan suurinta hakkuuaukeaa Pudasjärven Repovaaran maisemassa 1950-luvun lopulla. Sama aukea jatkui lopulta parinkymmenen kilometrin päähän Posion Susivaaraan. Yle

Valtio hakkasi metsää sotakorvauksiin, jälleenrakennukseen ja työllistämiseen

Nyt Susivaarassa humisevat viisitoistametriset männyt. Hirvet, porot, kanalinnut ja monet muut ovat täällä taas kotonaan.

Ylen arkistofilmissä 1950-luvun loppupuolelta on kuvaa samalta hakkuaukealta Repovaarasta Pudasjärven puolelta. Maisema näyttää puuttomalta tundralta ja kulotuksen palojäljet saavat sen muistuttamaan sodan tuhoamaa maastoa.

Hakkuuaukea tehtiin sodan jälkeen alkaneissa ja 1960-luvun puoliväliin kestäneissä Metsähallituksen hakkuissa valtion metsissä.

Valtion suuria avohakkuita tehtiin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa sotien jälkeen 1970-luvulle asti. Sotakorvaukset piti maksaa ja jälleenrakentaa sodan tuhoama pulavaltio hyvinvointivaltioksi.

Talousmetsää Posion Susivaarassa yli puoli vuosisataa suuren avohakkuun ja kahden harvennushakkuun jälkeen.  Posio, 27.8.2019
Talousmetsää Posion Susivaarassa yli puoli vuiosisataa suuren avohakkuun ja kahden harvennushakkuun jälkeen. Posio, 27.8.2019Tapani Leisti / Yle

Osaran aukeiden nimitys tulee silloisen Metsähallituksen pääjohtajan Nils A. Osaran mukaan. Tosiasiassa avohakkuut aloitettiin jo ennen Osaran pääjohtajakautta ja niistä päättivät useat muutkin henkilöt.

Susivaaran tunnistaa vanhaksi hakkuualueeksi siitä, että kasvava metsä on tasakokoista, pääasiassa viidentoista metrin korkuista männikköä. Tämä on aitoa pohjoista talousmetsää.

Entisillä aukeilla nyt kasvavat metsät ovat hiilinieluja ja niistä Lapin suuret sellutehdashankkeet toteutuessaan saavat merkittävän osan puusta.

Tundrasta metsäksi muutamassa vuosikymmenessä

Ensimmäiset harvennushakkuut Susivaarassa tehtiin jo kaksikymmentä vuotta sitten ja toiset neljä vuotta sitten.

– Keskimäärin tällä aukealla on ollut puuta noin 60 kuutiota per hehtaari. Harvennushakkuut mukaan lukien tuotos on ollut noin 200 kuutioita. Se on yli kolminkertainen tuotos siihen puumäärään, mikä tässä on ollut silloin uudistamishetkellä, sanoo suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Metsähallituksesta.

Hyvin kasvanut paikka on Susivaaran rinteessä parin sadan metrin korkeudella merenpinnasta.

Karvosen mukaan kasvu on onnistuneen metsänhoidon ja lämpimien kesien ansiota.

– Metsänhoitotoimenpiteiden myötä on saatu puu kasvamaan ja järeytymään. Viimeisten parin kymmenen vuoden aikana myös ilmastonmuutos on osaltaan edesauttanut tulosta.

Osaran aukealle kasvanut mänty on 55-vuotias. Puun halkaisija rinnan korkeudella on 24,5 senttiä.  Susivaara, Posio, 27.8.2019
Osaran aukealle kasvanut mänty on 55-vuotias. Puun halkaisija rinnan korkeudella on 24,5 senttiä. Susivaara, Posio, 27.8.2019 Tapani Leisti / Yle

Sata metriä korkeammalla Susivaaran päällä metsänkasvu ei onnistunut yhtä hyvin. Metsähallituksen mukaan siellä on yhtä paljon puuta kuin ennen avohakkuuta.

Metsähallituksen suunnittelijana Posiolla vuosikymmenet toiminut Matti Myllynen sanoo, että korkeilla paikoilla on ongelmiakin riittänyt metsän kasvatuksessa. 1960-luvun avohakkuissa poistettua vajaatuottoista kuusikkoa ei millään keinolla meinattua saada metsittymään uudelleen.

– On kulotettu, laikutettu, kylvö tai istutus on epäonnistunut. Sen jälkeen on mahdollisesti jouduttu auraamaan alueita ja viljelemään sekä muokkaamaan maa moneen kertaan, luettelee Myllynen.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Kuuntele myös:

Metsäradio: Osaran aukealla kasvaa talousmetsää