Petaako Jussi Halla-aho jo Riikka Purrasta seuraajaansa? Näkymätön kunnanvaltuutettu on noussut raketin lailla maahanmuuttokriittisten ykkösääneksi

Teoriassa sellainen mahdollisuus on joskus, sanoo Purra perussuomalaisten puheenjohtajuudesta.

Riikka Purra
Riikka Purra eduskuntatalolla.
Riikka Purra tutustui puheenjohtaja Jussi Halla-ahoon jo kymmenisen vuotta sitten.Karoliina Simoinen / Yle

Eduskunta on vielä kesätauolla ja pikkuparlamentin kahvilassa on hiljaista, kahvia saa jonottamatta.

Kansanedustaja, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra haluaa kahviinsa kauramaitoa. Vuosien varrella samassa pöydässä lounastaneet tietävät, että hän on kasvissyöjä.

Kauramaito ja kasvikset saattavat olla outo yhdistelmä, kun kyse on vihreiden vastavoimana profiloituneiden perussuomalaisten kansanedustajasta.

Purra sanoo äänestäneensä nuorempana vihreitä, mutta päätyneensä lopulta perussuomalaisiin.

Purra kertoo valinnasta ikään kuin puolueet olisivat toistensa vaihtoehtoja. Hämmentävät tarinat osoittautuvat olevan tyypillisiä perussuomalaisten rakettimaisesti nousseelle tähdelle.

Riikka Purra
Purra sanoo hallitsevansa yhtä hyvin asiat kuin tunteisiin vetoamisenkin.Karoliina Simoinen / Yle

Purra palkattiin 2016 perussuomalaisten poliittiseksi suunnittelijaksi. Puolueessa ei ollut aikaisemmin vastaavaa tehtävää ja toimenkuva oli hyvin laaja.

Purra nimesi itsensä julkisuudessa spin doctoriksi. Nimikkeen voi suomeksi kääntää politiikka- tai viestintäkonsultiksi, mutta ehkä kertovampaa on julkisuuskuvan kiillottaja tai poliittinen manipuloija.

Titteli on tuttu Yhdysvalloista, missä vaikutusvaltaiset politiikkakonsultit ohjaavat kulisseissa puolueiden tai presidentin operaatioita. Suomessa harvinaisen kovaa kulissintakaista poliittista valtaa kuvaavan tittelin on saanut aikoinaan kokoomuksen mahtinainen Taru Tujunen.

Purralta ei siis puutu itsetuntoa.

Huomasin, että minulla on paljon käyttöä.

Riikka Purra

Hän kirjoittaa blogissaan, että “hallitsen politiikan kielessä mielestäni yhtä hyvin asia-argumentoinnin kuin tunteisiin vetoamisen”. Hän ei väitä tehneensä kaikkea yksin, mutta kertoo vaikuttaneensa tulonsa jälkeen suurimpaan osaan perussuomalaisten ohjelmista.

– Siihen, mitä puolueessa asioista ajatellaan, mitä tehdään ja miten viestitään, Purra luettelee.

Kädenjälki näkyy hänen mielestään perussuomalaisten kannatuksen nousussa puolueen hajoamisen jälkeen kesällä 2017.

– Huomasin, että minulla oli paljon käyttöä. Pääasiassa toimin kulisseissa taustalla.

Siitä huolimatta hän sanoo pysytelleensä Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon puheenjohtajakisan ulkopuolella. Purra kiersi ahkerasti maata ennen puheenjohtajavaihdosta muun muassa pj-tenttien vetäjänä, mutta sanoo, ettei pelannut kummankaan puolesta.

– Toki minulle oli alusta asti selvää, kuka sen voittaa. Jokaisen, joka kiersi kenttää ja tiesi mikä ihmisiä ärsyttää, oli aika helppo päätellä.

Toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa kirjassa Perussuomalaisten hajoamisen historia, että maahanmuuttokriittiset halla-aholaiset näkivät jo ennen 2017 vallanvaihdosta perussuomalaiset hyödyllisenä työkaluna.

Soinin vaalimasta vennamolaisuudesta, syrjityn ihmisen puolustamisesta, ei löydy jälkeäkään, kun tutustuu Halla-ahon kannattajien kirjoituksiin tai miehen itsensä lausuntoihin, Nurmi arvioi kirjassaan.

Jälkikäteen tiedetään, että puoluetoimiston rooli vallanvaihdoksessa oli keskeinen. Sinne silloisen ulkoministeri Timo Soinin näpit eivät enää yltäneet.

– Hän ei hirveästi käynyt puoluetoimistolla. Me näimme lähinnä ryhmäkokouksissa. En voi sanoa tuntevani häntä.

Sen sijaan Jussi Halla-aho on yksi Purran varhaisimmista kontakteista ja ilmeisen merkittävä syy hänen nopeaan nousuunsa puolueessa.

Jussi Halla-aho putkahtaa ovesta

Kansanedustaja Riikka Purran työhuone on pikkuparlamentin rakennuksessa Jussi Halla-ahon ja Laura Huhtasaaren (ps.) huoneiden välissä. Haastattelun aikana törmäämme huoneestaan poistuvaan Halla-ahoon, joka ei Purran huoliteltua asua vilkaistuaan suostu kesätamineissaan yhteiskuvaan.

Riikka Purra työhuoneensa ovella. Edustalla on Jussi Halla-Ahon työhuone.
Uuden kansanedustajan huonenaapurit ovat puolueen näkyvimpiä hahmoja.Karoliina Simoinen / Yle

Purra kertoo tutustuneensa perussuomalaisiin yliopistossa kansainvälisen politiikan opiskelijana ja tutkijana Turun yliopistossa.

– Ei ole mikään salaisuus, että tutustuin Jussi Halla-ahoon 2008 maahanmuuttoasioissa.

Hän ehti myös viettää ruuhkavuosia kotona kolmen lapsen kanssa Kirkkonummella, mutta yhteys perussuomalaisiin säilyi.

– Purra ilmestyi Halla-ahon tuomana yhtäkkiä kuvioihin kuin puskista, kertoo Purran kanssa työskennellyt puoluetoveri.

Purra mainitsee yhtenä häneen vaikuttaneena poliitikkona nykyisen puoluesihteerin Simo Grönroosin. Grönroos on sekä kansallismielisen Suomen Sisun että Purran kotikunnan Kirkkonummen perussuomalaisten perustajajäseniä.

Tutkijataustainen nelikymppinen nainen oli äijä-imagosta kärsiville perussuomalaisille kultakimpale.

Purra uskoo, että perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki on ollut liian yksioikoista. Naisiin vetoavat erilaiset asiat ja eri tavalla asioista kertominen, hän arvelee.

Purra laati puolueen ajatushautomolle Suomen Perustalle useita raportteja muun muassa lempiaiheestaan, maahanmuutosta.

Läheiset suhteet Jussi Halla-ahoon ja Simo Grönroosiin näkyvät myös kolmikon puheissa, joissa vilisee nationalistisen äärioikeiston käyttämiä termejä kuten massa- tai haittamaahanmuutto.

Purra yllätti kuntavaltuutetut

Purra valittiin keväällä perussuomalaisten kansanedustajaksi Uudeltamaalta lähes 6 000 äänellä. Tiukka maahanmuuttajia ja nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa arvosteleva teema näkyi erityisesti Purran verkkokirjoituksissa ja videoissa.

Kirkkonummen kunnanvaltuustoon vuonna 2017 nousseen Purran arvellaan hyötyneen myös puoluetoimiston vetoavusta.

Hänestä puhuttiin Halla-ahon oikeana kätenä.

Monet Kirkkonummen kunnanvaltuutetut pitävät Purran nousua eduskuntaan yllätyksenä.

Valtuustossa hän on ollut hiljainen, lähes näkymätön edustaja, mutta monen mielestä älykäs ja taitava puhuja.

– Sanoo asiansa ja se on siinä, kuvaa toisen puolueen edustaja.

Valtuustosalissa ei ole valtuutettujen mukaan kuultu kahden vuoden aikana sen kummemmin kärjekkäitä maahanmuutto- kuin ympäristöpuheitakaan.

Purran maahanmuuttovastaisten vaalivideoiden katselu viime keväänä hämmästytti valtuustokollegoita ja muutti monen näkemyksen hänestä.

– Itselleni oli järkytys, että täällähän on tämä agenda, joka ei ole näkynyt kuntapolitiikassa, eräs heistä sanoo.

Faktaa, mielikuvia vai yleistyksiä?

Eduskunnassa ensimmäisen kauden kansanedustaja Purra nousi maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Hän on ehtinyt pitää istuntosalissa yhdeksän puheenvuoroa ja onnistunut nostamaan niissä lähes jokaisessa esiin maahanmuuttokritiikin.

Tutkijataustastaan huolimatta Purra käyttää puheissaan usein yleistyksiä ja mielikuvia.

Elokuussa julkaistussa kannanotossa hän väittää, että monissa maahanmuuttajaryhmissä koulun ja opettajien arvostaminen ei ole samanlaista kuin suomalaisilla.

– Etenkin muslimiperheissä on varsin yleistä, että poikaoppilailla on ongelmia hyväksyä naisopettajan auktoriteettia, Purra kirjoittaa.

Hän ei itse näe yleistyksissä erityistä ongelmaa.

– Tässäkin mainitsin, että ongelma koskee tietyistä maista tulevia maahanmuuttajia, ei kaikkia. Miten yhteiskunnallinen keskustelu on mahdollista, jos ei tee minkäänlaisia yleistyksiä, hän ihmettelee.

Perussuomalaisten maahanmuuttovastaisista kirjoituksista on annettu tuomiot kahdelle kansanedustajalle, Halla-aholle ja Sebastian Tynkkyselle sekä nykyiselle EU-parlamentaarikko Teuvo Hakkaraiselle. Tynkkystä vastaan on meneillä uusi esitutkinta. Rikosnimike oli kaikissa kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Asia nousi esille loppuviikon puoluekokouksessa. Perussuomalaisten mielestä kiihottamispykälän nykyinen käyttö rajoittaa maahanmuuttokeskustelua.

Simo Grönroos ja Riikka Purra Perussuomalaisten puoluekokouksessa .
Yksi Purraan vaikuttaneista perussuomalaisista on kansallismielisen Suomen Sisun perustajajäsen Simo Grönroos.Mikko Ahmajärvi/Yle

Nousukiidossa oleva uskoo hallitsevansa median

Halla-ahon arvellaan nostaneen Purran kylkeensä seuraajaehdokkaaksi.

– En ole sitä aktiivisesti ajatellut. Jos on ollut valmis varapuheenjohtajaksi, teoriassa sellainen mahdollisuus on joskus, Purra sanoo puheenjohtajuuskuvioista.

Hänen mielestään monet asiat tuntuvat tuntuvat tapahtuvan ilman, että hän pyrkii mihinkään kyynärpäät edellä.

Purra kertoo innostuneensa politiikasta ja yhteiskunnasta jo äitinsä kannustamana. Hän menetti äitinsä jo 12-vuotiaana, mutta ehti kuunnella illanvietoissa Yleisradiossa työskennelleen äidin ja hänen työkaveriensa yhteiskunnallista keskustelua.

Purra on nyt nousukiidossa ja tunne esimerkiksi median hallinnasta on sen mukainen. Hän kertoo blogissaan osaavansa tulkita medialogiikkaa erinomaisesti. Se ei ole ollut perussuomalaisten vahvuus, mutta Purra on luonut viime vuosina puolueelle uutta media-ajattelua.

– Ehkä minä ajattelen näitä asioita muutaman askeleen pidemmälle. Perussuomalaiset tarvitsee mediaa.

Purran omaan mediastrategiaan näyttää kuuluvan se, että hän tarjoaa kaikesta kaksi versiota, omasta luonteestakin.

Hän kutsuu itseään sisäänpäin kääntyneeksi, rauhalliseksi tutkijatyypiksi, mutta toinen puoli näkyy julkisuudessa ja haastattelun aikana. Purran puhe kiihtyy hyökkääväksi, kun hän puhuu maahanmuuttajista.

Korjaus klo 12.04: Grönroosin etunimi korjattu.