Legendaarisesta veistoksesta tuli ensin vitsi, sitten kaupunki riiteli sen paikasta – 50 vuoden jälkeenkään ei tiedetä, miltä se näyttää

Lappeenrannassa kinasteltiin lähes viisi vuotta, mihin yksityisen lahjoittajan arvoveistos sijoitetaan.

kuvataide
Markku Hirvelä veistää Kaunis Veera patsasta
Kuvanveistäjä Markku Hirvelä muovasi veistoksen hahmon savesta. Markku Hirvelä

Kaunis Veera -veistos nousi Lappeenrannassa puheenaiheeksi 50 vuotta sitten. Vitsiniekat ovat aikojen saatossa naljailleet, että mahtaako mitään veistosta edes olla olemassa.

Nyt ollaan jo hyvin lähellä, sillä tänä syksynä Kaunis Veera vihdoin asettuu lopulliselle paikalleen sataman tuntumaan.

Tarkkaa ajankohtaa teoksen julkistamiselle ei edelleenkään ole voitu määritellä, sillä veistosta ympäröivän vesialtaan rakentaminen on vasta alkuvaiheessa. Kaupunki aloittaa altaan pohjatyöt ja reunakiveyksen tekemisen sataman viereisessä Kasinon puistossa syyskuussa. Tavoitteena on, että koko teos on rakennettu valmiiksi tämän vuoden puolella.

Vielä alkukesästä kaupungissa haaveiltiin, että vesialtaan ja pronssiveistoksen yhdistävä teos julkistettaisiin juhlallisesti Lappeenrannan 370-vuotisjuhlien yhteydessä syyskuun alussa. Kesän aikana kävi selväksi, että aikataulu on liian tiukka.

Kaunis Veera patsas
Yksityiskohta keskeneräisestä veistoksesta. Pronssista valettu naishahmo on runsaan kahden metrin korkuinen.Markku Hirvelä

Taiteilija on valmis kovaankin kritiikkiin

Itse Veera eli runsaan kahden metrin korkuinen pronssista valettu naisfiguuri on odotellut valmiina jo pitkän aikaa. Teoksen valmistanut kotkalainen kuvanveistäjä Markku Hirvelä suhtautuu edessä olevaan teoksen julkistukseen tyynesti.

– Jokainen katsoja tulkitsee taideteosta omalla tavallaan, ja hyvä niin. On hienoa, jos ihmiset ovat kiinnostuneita taiteesta ja keskustelevat siitä, Hirvelä sanoo.

Hän lisää olevansa valmistautunut kaikenlaiseen palautteeseen mutta paheksuu sitä, jos mielipiteitä kirjoitellaan nimettömänä lehtien tekstiviestipalstalle tai sosiaaliseen mediaan.

Kuvanveistäjä Markku Hirvelä
Kuvanveistäjä Markku Hirvelä toivoo voivansa taiteellaan herättää kysymyksiä ja kyseenalaistaa vallitsevia arvoja.Kare Lehtonen/Yle

– Minua ei haittaa vaikka kritiikki olisi kovaakin. Mutta lähden siitä, että kritiikki on esitettävä omalla nimellä ja sen on oltava ammattitaitoista ja perusteltua, Hirvelä painottaa.

Hänen mukaansa olisi äärimmäisen huolestuttavaa, jos Veera-veistoksesta tai taiteesta yleensä ei syntyisi keskustelua.

– Jos ei ole keskustelua, eläisimme totalitarismissa, Hirvelä lausahtaa.

Markku Hirvelä on pitkän linjan kuvanveistäjä. Yksi hänen tunnetuimmista julkisista teoksistaan on kotikaupunki Kotkan veistospromenadilla sijaitseva, kahta ilvestä esittävä "Yökulkijat".

– Taiteen tehtävä on herättää kysymyksiä ja kyseenalaistaa vallitsevia arvoja, Hirvelä kertoo ajatuksistaan oman ammattinsa merkityksestä.

Kaunis Veera herättää intohimoja

Veera-figuuri veistoksen aiheena on ollut intohimoja herättävä puheenaihe Lappeenrannassa jo yli 50 vuotta sitten. Yleisradion arkistosta löytyy Kamera kiertää -niminen ohjelma vuodelta 1967, jossa esitellään Veera-aiheista patsasideaa. Ohjelmassa kerrotaan myös suunnitelmasta rahoittaa patsas kaupunkilaisilta kerättävällä Veera-verolla.

Kuva TV-ohjelmasta vuodelta 1967.
Katso tästä Ylen Kamera kiertää -ohjelma vuodelta 1967. Ohjelmassa kerrotaan, millaista keskustelua Kaunis Veera -aiheisesta veistoksesta Lappeenrannassa käytiin.

Myös Hirvelän Kaunis Veera on veistos, josta on riittänyt puhuttavaa vuosiksi. Keväällä 2015 hätkähdytti uutinen, että yksityishenkilö, liikemies Ossi Vilhu haluaa lahjoittaa kaupunkilaisten iloksi arvokkaan taideteoksen (siirryt toiseen palveluun).

Lahjoittaja vertasi teosta merkittävyydeltään Helsinkiin 1908 pystytettyyn merenneitoveistokseen Havis Amandaan. Sen rahalliseksi arvoksi on ilmoitettu noin 100 000 euroa.

Syksyllä neljä vuotta sitten uutisoitiin, että Lappeenrannan kaupungilla, Museovirastolla ja teoksen lahjoittajalla menivät sukset ristiin veistokselle sopivasta sijoituspaikasta. Lahjoittaja ja taiteilija ilmoittivat vetäytyvänsä hankkeesta, jos heidän mielipidettään sijoituspaikasta Raatihuoneen puistossa ei kunnioiteta.

Kaunis Veera -veistos pystytetään kesällä 2016.
Toistaiseksi Lappeenrannan Veera-veistoksesta on esitelty julkisuudessa vain havainnekuvia tai kuvia valkoisesta pienoismallista. Valmis pronssiveistos on patinoitu vihertäväksi.Iida Rauhalammi/Yle

Sen jälkeen Veera vetäytyi julkisuudesta, kunnes keväällä 2018 keskustelu teoksen kohtalosta käynnistettiin uudelleen (siirryt toiseen palveluun). Silloin kaupunki kertoi yrittävänsä vielä kerran löytää teokselle paikan. Kaikkien osapuolten hyväksymä sijoituspaikka Kasinon puistossa vahvistui viime keväänä.

Veera-neidolla ei ole yhtä ainoaa mallia

Kuvanveistäjä Markku Hirvelä aloitti oman Veeransa muotoilun savikimpaleesta, joka oli noin 250 kilon painoinen. Työvaihe oli taiteilijan mukaan yksi pitkän prosessin hauskimmista.

Hänellä oli tavoitteena löytää aidon kokoiselle savihahmolle muoto, josta välittyisi nuoruus, iloisuus, raikkaus ja vilpittömyys.

– Kaiken lähtökohtana oli ajatus pysäytetystä liikkeestä, josta syntyy energinen tunnelma. Sitä lähdin hakemaan erilaisten kokeilujen kautta.

Pronssin sulatusta
Kuvanveistäjä Markku Hirvelä valmisti Kaunis Veera -veistoksen pronssivaluna. Markku Hirvelä

Hirvelän mukaan Veera-veistoksen naishahmo on yhdistelmä useita malleja. Hän kertoo pyytäneensä malliksi moniakin nuoria naisia. Osa suostui, osa kieltäytyi.

– Itseasiassa lopputulos on kooste erilaisista malleista. Yhdistelin taiteilijan vapaudella eri puolia eri malleista. Onkohan noin neljä eri mallia, joita olen lopullisen hahmon etsimisessä käyttänyt, Hirvelä kertoo.

Savihahmon muovaamiseen Hirvelä arvioi käyttäneensä noin vuoden.

– Ne ovat täysiä työpäiviä. Kuvanveistäjän työ on hidasta käsityötä, Hirvelä kuvailee..

Neito valettiin neljässä osassa

Savimallin muovaamisen jälkeen alkoi moniosainen valumuotin valmistamisen työvaihe. Se on Hirvelän mielestä kuvanveistäjän työssä kaikkein stressaavinta.

– Jos yksikin työvaihe menee pieleen, niin kaikki on aloitettava alusta.

Kaunis Veera -veistoksen pronssivalu onnistui onneksi ilman suuria vastoinkäymisiä. Veistos on valettu neljässä osassa, ylä- ja alavartalo omina kappaleinaan, molemmat kädet erikseen. Valun jälkeen osat hitsattiin yhteen ja alkoi monivaiheinen pintakäsittely.

Viimeiseksi Hirvelä patinoi veistoksen pronssipinnan vihertäväksi happokäsittelyillä. Sävy tulee syvenemään jonkin verran sään ja ajan vaikutuksesta.

Kaunis Veera patsaan valumuotti
Markku Hirvelä dkumentoi työprosessinsa eri vaiheita. Tässä Kaunis Veera -veistoksen valumuotti.Markku Hirvelä

Hirvelän teoksessa Kauniin Veeran figuuri on asetettu seisomaan teräksisen kämmenen päälle. Käsi toimii teoksessa myös osana suihkulähdettä, kun kämmenen läpi pumpattu vesi valuu hiljalleen sen reunojen yli alas.

Hirvelällä ei ollut aiemmin kokemusta veden käyttämisestä taideteoksen osana. Hän kertoo, että toimivan teknisen ratkaisun varmistaminen vaati monia kokeiluja.

– Saunassa olen metallinkappaleen kanssa monet kerrat testannut, miten veden saa valumaan haluamallani tavalla, Hirvelä kertoo.

Käytännössä testi sujui niin, että taiteilija suihkutti letkulla vettä eri tavoin rei'itettämiensä metallipalojen läpi. Se mikä toimi pienoiskoossa oli sen jälkeen saatava näyttämään samalta vielä oikeankokoisen teräskäden pinnalla.

Lappeenrannassa Kauniin Veeran suihkulähdettä ei laiteta solisemaan enää ennen talven tuloa. Sen sijaan taiteilijan ja kaupungin yhteisenä tavoitteena on ehtiä kokeilla vesiaiheen kaikkien osien toimivuus ennen talvitaukoa, niin että vihdoin keväällä uusi suihkulähde olisi heti säiden lämmetessä käyttökunnossa.

Silloin katsojalle tarjoutuu ensimmäistä kertaa mahdollisuus hahmottaa vuosia odoteltu moniosainen kokonaisuus sellaisena kuin taiteilija on ajatellut sen valmiina näyttävän.