Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hirvivaara

Kun hirviä on paljon, tulee kolareita. Kokosimme tuoreet tilastot liikennemääristä ja onnettomuuksista. Missä pelti rytisee?

Merikarvialainen Anna Eskola joutui hirvionnettomuuteen neljä vuotta sitten lokakuussa. Hän oli ajamassa Helsingistä Tampereen kautta kotiin Merikarvialle, kun Nokian kohdalla rysähti.

– Ruskeasta turkista ymmärsin, että sen täytyy olla hirvi. En ehtinyt nähdä sitä ollenkaan. Poliisi kysyi myöhemmin, että jarrutinko, mutta en muista.

Tie oli ollut hyvässä kunnossa, mutta oli ollut pimeää. Vastaan tullut auto oli väläyttänyt valoja, mutta liian myöhään. Eskolan auton kulma osui hirveä etulapaan, ja suuri eläin kaatui konepellille. Vaikka vauhtia oli maltillisesti, tuulilasi tuli syliin, ovi vääntyi ja ratti hajosi. Hirven sarvet repivät auton sisäverhoilua.

Hirven ja ajoneuvon törmäyksestä syntyy usein pahaa jälkeä. Vaarallisen kohtaamisesta tekevät eläimen pitkät raajat ja paino, joka saattaa uroksella yltää jopa yli 700 kiloon.

Eskolalla kävi onni, sillä hän sai törmäyksessä vain naarmuja. Metsästäjät kertoivat, että hirvi oli ollut suurin, joka alueella oli havaittu pitkään aikaan.

Suomessa tapahtui viime vuonna suurriistavirka-avun (SRVA) mukaan yhteensä 2 062 hirvionnettomuutta. Luku on 59 edellisvuotta vähemmän. Tilastoissa on mukana rautatieonnettomuudet, eli hirven ja junan yhteentörmäykset. Viime vuoden onnettomuuksista 102 sattui rautateillä.

Suomen riistakeskus pitää kirjaa onnettomuuksien sijaintitiedoista. Alla olevassa kartassa on esitettynä kaikki vuosina 2017 ja 2018 tapahtuneet hirvionnettomuudet. Eniten kolareita tapahtui Kouvolassa ja vähiten pohjoisimmassa Lapissa.

Hirvionnettomuudet 2017 ja 2018

Hirvionnettomuudet maakunnittain

vuoden 2017 onnettomuudet

vuoden 2018 onnettomuudet

Eniten onnettomuuksia sattui viime vuonna koko Suomen halkovalla nelostiellä, jossa kolahti 120 kertaa. Seuraavina tulevat Pohjanlahden rannikkoa seuraileva 8-tie ja Loviisasta Kajaaniin johtava 6-tie.

Liikennemäärään suhteutettuna eniten kolaroitiin kuitenkin pienemmillä teillä. Jos ei huomioida teitä, joilla ajettiin vain yksi kolari, pahimmiksi kolariteiksi nousivat Kruunupyyn Skrikontie, Rovaniemen Välijoentie ja Kärsämäen Välikyläntie.

Valtateistä kolariin joutui todennäköisimmin 8-tiellä, jolla tapahtui keskimäärin 3,37 onnettomuutta 100 000 ajoneuvoa kohden.

Alla olevassa kartassa ovat kaikki ne tiet, joilla oli viime vuonna vähintään yksi hirvionnettomuus ja joista on saatavilla tieto keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä.

Tieluokkapainikkeista saat näkyviin pahimmat hirvionnettomuustiet, joilla on tapahtunut vähintään kaksi onnettomuutta. Voit liikkua kartalla hiirellä tai mobiililaitteella kahdella sormella. Suurentaminen onnistuu painikkeista kartan oikeassa yläkulmassa.

Eniten hirvionnettomuuksia tapahtuu hämärän aikaan vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Suurin kolaririski on tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen.

Kolareiden määrä riippuu hirvikannan koosta. Mitä enemmän eläimiä on, sitä todennäköisemmin sellainen tulee tielle. Suomessa hirviä on noin 86 500 eli enemmän kuin asukkaita Porissa.

Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijan Reima Laajan mukaan syyskuussa alkavalla metsästyskaudella pyritään leikkaamaan kantoja ja vähentämään onnettomuuksia.

– On selvää, että jos eläin on ammuttu syyskuussa, se ei jää marraskuussa auton alle, Laaja sanoo.

Vuodesta 2017 hirvijahdin on saanut aloittaa syyskuussa vahtimalla pelloilta. Tällä on haluttu rauhoittaa hirvien kiima-aikaa. Laajan mukaan sillä on tähdätty myös kolareiden vähentämiseen. Tuloksista ei kuitenkaan voi vielä sanoa, koska sääntö on tuore.

Laaja kertoo, että pieniä hirvieläimiä metsästettiin viime kaudella paljon. Se saattaisi ennakoida sitä, että kolareiden määrä jäisi viime vuotta pienemmäksi.

Hirvikolareiden huippuvuonna 2001 Liikennevirasto kirjasi 3 048 onnettomuutta. Liikenneturvallisuustyötä tekevän Liikenneturvan mukaan luku on saatu pieneksi ennen kaikkea metsästämällä.

Hirvikannan tiheys vuonna 2018

alle 1 hirvi / 1 000 ha

yli 5 hirveä / 1 000 ha

Hirvikanta vuonna 2018

Hirvikaadot vuonna 2018

alle 200 kaatoa

yli 2 600 kaatoa

Hirvikaadot vuonna 2018

Pelti rytisee erityisesti syyskuussa. Silloin alkaa metsästys ja hirvet kaikkoavat. Kun hirviä lähestytään, ne lähtevät karkuun. Samoihin aikoihin hirvet tulevat kiimaan ja lähtevät liikkeelle. Syksyllä myös kelit ovat autoilijoille hankalat.

Toinen kolarihuippu on toukokuussa. Silloin uudet vasat syntyvät ja emo häätää edellisen vuoden jälkeläiset pois. Ylivuotiset vasat lähtevät harhailemaan liikenteen sekaan. Ne eivät tunne ympäristöä, joten ne ovat alttiita kolareille.

Hirvionnettomuudet kuukausittain

2017

2018

Hirvionnettomuudet kuukausittain Hirvionnettomuudet kuukausittain

Hirvistä varoitetaan hirvivaroitusalueilla. Onnettomuuksia pyritään vähentämään hirviaidoilla ja varoituskylteillä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat hirvivaroitusalueiden päivittämisestä. Ne seuraavat onnettomuuspaikkoja ja saavat paikallisilta riistanhoitoyhdistyksiltä tietoa hirvien tienylityspaikoista.

– Vähintään viiden vuoden välein katsotaan, että varoitusmerkit ovat oikeilla paikoilla, Pirkanmaan ely-keskuksen liikenneturvallisuusasiantuntija Roosamari Leppälä sanoo.

Leppälän mukaan hirvionnettomuuksiin vastataan herkemmin kuin peuraonnettomuuksiin, koska hirvien kanssa seuraukset ovat pahemmat. Hirvivaroitusalue voidaan merkitä tielle jo silloin, kun sillä sattuu ensimmäinen onnettomuus.

– Varoitusaluetta ei kuitenkaan merkitä koskaan tielle, jonka nopeusrajoitus on alle 70 kilometriä tunnissa.

Hirvet ylittävät tien yleensä tietyistä paikoista. Tottumattomat nuoret hirvet saattavat kuitenkin tulla tielle mistä tahansa.

Hirvivaroitusalueet, joilla ei hirvikolareita

Hirvivaroitusalueet, joilla hirvikolareita

Hirvivaroitusalueet

Anna Eskola on helpottunut, ettei kolarissa käynyt pahemmin. Hän on aina ollut maltillinen kuljettaja, mikä saattoi pelastaa hänet vakavammilta seurauksilta. Neljän vuoden takaiset tapahtumat eivät juurikaan enää kummittele. Yleensä ne hiipivät mieleen vain silloin, kun ajo-olosuhteet ovat samanlaiset.

– Ennen kolaria mietin, kannattaako näin isoa autoa pitää. Myöhemmin olen ostanut samankokoisen.

Kun ajetaan kovaa, riski loukkaantua vakavasti kasvaa jyrkästi. Ajonopeutta laskemalla kuljettaja antaa itselleen lisäaikaa reagoida pensaikosta hyppäävään hirveen. Jos eläin juoksee tielle, sitä pitää väistää takaa.

Kokeile pelissä, onnistutko väistämään tielle eksyneitä hirviä. Pelin on koodannut työelämään Ylessä tutustunut koululainen Lassi Määttä.