Asiantuntija ministerin alueellistamishalusta: Nappikauppaa verrattuna ihmisten todellisiin muuttovirtoihin

Elinkeinoministeriö selvittää, pitäisikö sen hallinnonalaan kuuluvia työtehtäviä siirtää Helsingistä maakuntiin.

aluekehitys
Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Timo Aro.Jari Pelkonen / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää syyskuun aikana uuden suuren alueellistamisselvityksen. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoo haluavansa ottaa selvää, onko elinkeinoministerin johtamien yksikköjen läsnäolo alueilla riittävän vahvaa niin, että ne voivat auttaa yrityksiä työllistämään eri puolilla maata.

Asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä toteaa Radio Suomen Päivän haastattelussa, että hajasijoitus ja alueellistaminen nousevat kuin korkki pintaan hallituskaudesta toiseen. Matkalle on mahtunut niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin.

– Hyviä onnistumisia on esimerkiksi Maaseutuviraston siirtäminen Seinäjoelle, koska alueella on vahva elinkeinoelämäpohja, joka liittyy samaan toimialaan.

Hän toteaa, että esimerkiksi myös Ruotsissa alueellistamistyötä on tehty pitkään ja työhön on oltu melko tyytyväisiä.

Huonona esimerkkinä voidaan Aron mukaan pitää Fimean siirtoa Helsingistä Kuopioon, joka yski jo alkumetreiltä.

– On paljon erilaisia esimerkkejä. Voisi sanoa, että todella paljon on puhetta, paljon poliittista retoriikkaa, mutta käytännön tulokset ja vaikutukset ovat lopulta jääneet aika vaatimattomiksi.

Suuressa mittakaavassa pieniä lukuja

Selvitys koskee elinkeinoministeriön hallinnonalaa, eli noin 3700 työpaikkaa. Ely-keskukset ja TE-toimistot ovat jo maakunnissa - kuinka suuresta määrästä työpaikkoja lopulta puhutaan, onko hallinnonalan sisällä enää siirrettävää?

– Suurin osa hallinnonalan ihmisistä on jo nyt maakunnissa ja paikallisella tasolla. Monet työtehtävistä ovat luonteeltaan sellaisia, joissa maakunta- ja paikallistasolla tehdään myös etätyötä.

– Katseet kääntyvät silloin varmasti Helsingissä sijaitsevan ministeriön suuntaan. Se on sitten ehkä ainoa liikuteltavissa oleva resurssi, jos siihen haluttaisiin lähteä, Aro pohtii.

Aro muistuttaa alueellisten muutosten mittakaavasta. Esimerkiksi Helsingin seudulle tulee vuosittain noin 6000-7000 ihmistä muualta Suomesta.

– Alueellistaminen on siis aikamoista nappikauppaa verrattuna siihen todelliseen liikkuvuuteen, joka tapahtuu alueiden välillä.

Oppositiopuolue kokoomuksestakin on jo ehditty kommentoida Kulmunin aloittamaa selvitystä. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo suhtautuvansa mahdollisiin uusiin alueellistamishankkeisiin varauksella. Mykkäsen mukaan valtiolliset toimet pitää järjestää niin, että veronmaksajien etu toteutuu. Jo olemassa olevien toimien siirtely on hänen mukaansa osoittautunut vaikeammaksi kuin etukäteen ajateltiin.

Timo Aro toteaa, että alueellistaminen on melkolailla poliittinen kysymys.

– Se on aikalailla poliittinen kysymys, ja kuvaa ehkä enemmän tahtotilaa. Mielestäni paljon merkityksellisempää on monipaikkaisuuteen liittyvät asiat, eli se että mahdollistetaan työntekeminen mahdollisimman liikkuvalla tavalla, riippumatta asuinpaikasta. Se ei mielestäni edellytä mitään suuria uudelleenorganisointeja tai poliittista retoriikkaa; sitä tapahtuu jo nyt käytännössä ihmisten työssä ja arjessa.

Kuuntele koko haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50225129

Lue myös:

Valtionhallinnon alueellistamisen nurinkurinen tulos: Uusimaa vahvisti asemiaan – on uusintakierroksen vuoro

Analyysi: Fimea jää Kuopioon – politisoituneesta veivaamisesta ei tyylipisteitä saa mikään puolue

Onko koko maan asuttuna pitäminen viisasta? Ruotsalainen ekonomisti: Poliittisesti kyllä, taloudellisesti ei