Sadan vuoden tunnollisuus näkyy rahapussissa: suomalaisilla mahdollisesti jopa maailman halvimmat asuntolainat

Suomi ja suomalaiset tunnetaan säntillisinä velanmaksajina jo ensimmäisen maailmansodan Amerikan-veloista lähtien.

asuntolainat
Kerrostalo Lauttasaaressa
Suomessa lainoja lyhennetään tasaisesti ja laina-ajat kohtuullisen lyhyitä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.Antti Kolppo / Yle

Suomalainen odottaa valon vaihtumista vihreäksi suojatien äärellä, vaikka on keskiyö eikä autoja näy. Mallioppilas siirtää direktiivit samantien lainsäädäntöön, kun monet muut EU-maat pitävät Brysselin määräyksiä pikemminkin suosituksina.

Sääntöjen noudattamista pidetään täällä tärkeänä, vaikka sitä jossain muualla saatetaan vähän pilkatakin.

Tunnollisuudesta on kuitenkin hyötyä. Säntillisillä suomalaisilla on nimittäin Euroopan, ellei koko maailman, halvimmat asuntolainat.

– Meillä on tilastoja euromaista ja Pohjoismaista. Suomessa on matalimmat korot uusissa asuntolainoissa, sanoo Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.

Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli heinäkuussa 0,74 prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi Ruotsissa se on noin 1,5 prosenttia.

Korot ovat alhaisia osin siksi, että euriborkorot ovat olleet jo jonkin aikaa miinusmerkkisiä ja valtaosa asuntolainoista Suomessa on sidottu markkinakorkoon, tavallisimmin 12 kuukauden euriboriin.

Monissa Keski-Euroopan maissa asuntolainan hinta on sidottu kiinteään korkoon.

“Asuntolaina on kuin kahvipaketti”

Asuntolainamarginaaleja painaa myös pankkien kilpailu asiakkaista.

Suomalaiset ovat tottuneet marginaalien vertailuun ja asuntolaina on pankin kahvipaketti, sisäänheittotuote, sanoo asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna.

Lainojen halpuuden ytimessä on kuitenkin alhainen luottoriski.

Suomalaiset pankit saavat edullista rahoitusta, koska Suomella ja suomalaisilla asuntovelallisilla on hyvä maine tunnollisina lainanhoitajina: luottotappioita täällä tavataan vain harvoin.

– Suomalaiset lyhentävät asuntolainojaan erittäin säntillisesti. Tämä on ollut historiallinen Suomea leimaava brändi jo monen vuosikymmenien ajan. Se johtaa siihen, että luottoriski on hyvin alhainen ja siitä saavat kaikki suomalaiset nauttia, Pauna sanoo.

Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin laina-ajat ovat kohtuullisen lyhyitä.

Suomen hyvän velanhoitajan maineen juuret ovat viime vuosisadalla. Toisin kuin muut maat, Suomi maksoi sekä ensimmäisen maailmansodan jälkeisen velkansa Yhdysvalloille että toisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset Neuvostoliitolle kokonaan.

Lisäksi Suomi hoiti täsmällisesti sotien jälkeen muun muassa Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta saamansa jälleenrakennuslainat.

Kotisi rahoitti kansainvälinen suursijoittaja

Jos aiemmin pankki lainasi asunnon ostajalle toisen asiakkaan tallettamaa rahaa, nykyisin asuntolainarahat tulevat suurelta osin ulkomailta niin kutsuttujen katettujen joukkovelkakirjojen avulla.

Niillä on rahoitettu jo lähes puolet Suomen lähes sadan miljardin euron asuntolainakannasta.

Pankki siis paketoi siltä otettuja asuntolainoja esimerkiksi puolentoista miljardin euron joukkovelkakirjalainaksi, josta suuret kansainväliset sijoittajat, kuten eläkeyhtiöt, merkitsevät osuuksia.

Pankki saa rahoitusta ja suursijoittajat saavat sijoittamansa pääoman vastineeksi säännöllistä tuottoa, kun suomalaiset asuntovelalliset lyhentävät lainojaan.

Asunnon pohjapiirros.
Suomalaiset ovat tottuneita asuntolainan kilpailuttajia. Yle

Asuntomarkkinat jakautuvat kahtia

Kansainvälisen rahoituksen huono puoli on se, että luotonanto on tiukentunut ja Suomen asuntomarkkinat eriytyvät entisestään, Pauna sanoo.

Katettuja joukkovelkakirjalainoja ostavat suursijoittajat vaativat, että lainoilla on helposti rahaksi muutettavat vakuudet myös huonoina aikoina.

– Velallisen työttömyysriskin on oltava alhainen tai uudelleentyöllistymismahdollisuudet hyvät ja asunnon on oltava paikkakunnalla, jossa sen saa myytyä, hän listaa.

Kasvukeskuksissa, kuten pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa vaatimukset toteutuvat helpommin kuin muualla.

Taantuvilla paikkakunnilla vanhat taloyhtiöt, joilla on paljon remontteja tekemättä, eivät välttämättä enää saa lainaa ollenkaan, Pauna sanoo.

– Silloin osakkaat joutuvat itse hakemaan lainaa vaikkapa putkiremonttia varten, ja pankki voi nikotella siitäkin, jos korjausvelkaa on ehtinyt kertyä vuosikymmenten ajan.

Syrjässä olo pakotti itsensä brändäämiseen

Mutta mistä se johtuu, että suomalaiset ovat niin tunnollisia lainanhoidossa?

– Olemme Koillis-Euroopan rajaseutu eurooppalaisessa kontekstissa, Pauna sanoo.

Suomen on ollut pakko hoitaa asiansa hyvin, että syrjäinen, pieni maa saa pääomia ja pärjää.

Selitystä voi etsiä myös kielitieteen kautta. Säntillisyys juontuu ruotsin kautta meille tulleesta latinan kielen pyhää tarkoittavasta sanctuksesta, kerrotaan Kotimaisten kielten keskuksen kolumnissa (siirryt toiseen palveluun).

Talonpoikaiskulttuurissa arvostettiin sitä, että hommat hoidettiin ajallaan eli tiettyyn päivään mennessä, tutkija Maija Länsimäki kirjoittaa.

Santilla tarkoitettiin -Länsimäen mukaan erilaisia pyhäpäiviä eli kun tiettyyn aikaan tehtävät työt tehtiin täsmällisesti pyhimysten merkkipäivien mukaan, ne tuli hoidettua santillisesti tai säntillisesti, tarkasti ja täsmällisesti.

Lue lisää:

Näin kilpailutat asuntolainan – älä tuijota pelkkää marginaalia