Euroopassa on maa, jossa alle 26-vuotiaat ovat saamassa verovapauden ja eläkeläiset ylimääräistä rahaa – miten Puolasta kasvoi Euroopan talousihme?

Puolan talous on kasvanut yli 20 vuotta. Nyt maa hakee lisää työvoimaa idästä.

Puola
Pilvenpiirtäjät ovat tulleet Varsovaan. Ja lisää valmistuu.
Pilvenpiirtäjät ovat tulleet Varsovaan. Ja lisää valmistuu.Mikko Koski / Yle

VARSOVA Puola on ainoa ainoa EU-maa, joka selvisi kuivin jaloin finanssikriisistä ja sitä seuranneesta taantumasta.

Jo lähes kolme vuosikymmentä jatkunut taloudellinen kasvu on ollut viime vuosina vain kiihtymään päin ja se näkyy esimerkiksi myös palkansaajien tilipussissa. Viime vuonna puolalaisten palkat nousivat keskimäärin kahdeksan prosenttia.

Kansalaisten sosiaalietuuksiin on luvassa mittavia parannuksia – osin mitä ilmeisemmin sen takia, että maassa pidetään parlamenttivaalit lokakuussa.

Hallitus elvyttää, ja kauppa käy varsovalaisella torilla.
Hallitus elvyttää, ja kauppa käy varsovalaisella torilla.Mikko Koski / Yle

Maata hallitseva vanhoillinen Laki ja Oikeus -puolue yrittää jälleen saada enemmistön parlamenttiin ja lyö ässät pöytään.

Se esimerkiksi on valmis korottamaan lapsilisiä siten, että jatkossa myös ensimmäisestä lapsesta saisi 120 euron suuruisen kuukausittaisen lapsilisän.

Lisäksi ne alle 26-vuotiaat nuoret, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa, saisivat tienata palkkansa verottomana.

Puola vanhenee kovaa vauhtia eikä menestykseen tähtäävä johtava puolue halua unohtaa eläkeläisiä. Heille on luvassa 13. kuukauden ylimääräinen eläke.

Myös kansalaisten omistusasunnon ostamista on jo nyt yritetty helpottaa, tosin ainakin toistaiseksi kovin vaatimattomin tuloksin.

Muuttoliike hidastumassa?

Puolan hallituksen kotimarkkinoiden elvytys on ilmeisesti ainakin vähentämässä maastamuuttoa. Varsovan kaduilta löytyy helposti työikäisiä nuoria, jotka suunnittelevat tulevaisuuttaan omassa kotimaassaan.

 Insinööri Iza Mysiclynska aikoo jäädä töihin kotimaahansa.
Insinööri Iza Mysiclynska aikoo jäädä töihin kotimaahansa.Mikko Koski

– Kaikki minun ystävistäni ovat jäämässä Puolaan. Täällä on nyt niin hyvä työtilanne, 24-vuotias insinööri Iza Mysiclynska sanoo.

Vasta työuransa alkumetrejä taivaltava Mysiclynska kertoo kuukausipalkkansa olevan noin 800 euroa. Täyden työpäivän lisäksi hän suorittaa ammatillisia jatko-opintoja yliopistossa.

Lucasz Michala, 30-vuotias kiinteistöalalla työskentelevä mies, on hänkin tyytyväinen Puolan tilanteeseen.

– Täällä on hullun hyvät markkinat. Varsova kehittyy hurjaa vauhtia ja on juuri nyt yksi Euroopan kiehtovimmista kaupungeista.

Miten ihmeessä Puola sen tekee?

Käynti pääkaupungissa Varsovassa avaa nopeasti silmiä.

Miljoonakaupungin silhuettia ollaan pistämässä uuteen uskoon: kaikkialla keskustassa näkyy rakennustyömaita, joissa valmistuu uusia asuntoja, virastoja sekä bisneskeskuksia pankki- ja vakuutuslaitoksineen.

Puola siis elvyttää.

– Ennemmin tai myöhemmin olemme myös ongelmien edessä. Seuraavasta talouskriisistä Puola ei enää selviä helpolla, Varsovan Lazarskin yliopiston tutkija Martin Dahl sanoo.

Dahl on huolissaan julkisen talouden alijäämästä.

Varsovan Lazarskin yliopiston tutkija Martin Dahl varoittelee tulevasta talouskriisistä.
Varsovan Lazarskin yliopiston tutkija Martin Dahl varoittelee tulevasta talouskriisistä.Mikko Koski / Yle

– Emme ole pystyneet lyhentämään valtionvelkaa. Pelkään, että inflaatio on nousemassa yli ennustetun kahden ja puolen prosentin. Sillä on huono vaikutus talouselämäämme, Dahl arvioi.

Puolan velka bruttokansantuotteesta, noin 50 prosenttia, on kuitenkin selvästi alle EU:n 60 prosentin kriteerin.

Ja sitten se työvoimapula. Puolasta on lähtenyt vuosien saatossa yli miljoona ihmistä Britanniaan leveämmän leivän perässä. Naapurimaan Saksan työmarkkinoilla ahertaa arvioiden mukaan 700 000 – 800 000 puolalaista.

Rakennustyömiehistä on huutava pula Puolassa. Tähän varsovalaiseen lähiöön valmistuu YIT:n suunnittelemia asuintaloja.
Rakennustyömiehistä on huutava pula Puolassa. Tähän varsovalaiseen lähiöön valmistuu YIT:n suunnittelemia asuintaloja.Mikko Koski

Niin suuren määrän menettäminen tuntuu jo kipeästi, vaikka maan väkiluku lähenteleekin 40 miljoonaa. Myös kotimaassa tarvittaisiin osaavia käsiä.

– Työvoimapula on ongelma. Se on ollut sitä jo vuodesta 2015, Dahl sanoo.

Puola ei ole euromaa eikä halua sellaiseksi tullakaan. Oma valuutta, zloty, on ainakin tähän asti ollut käypä ratkaisu.

– Finanssikriisin aikana hyödyimme siitä, että emme olleet mukana eurossa. Nyt yhteisvaluutta voisi jo tuoda tarvittavaa vakautta, Dahl pohtii.

Puola on hakenut ratkaisua tilanteeseen idästä. Valko-Venäjältä ja ja varsinkin Ukrainasta tulee työmiehiä Puolaan tasaiseen tahtiin – laillisesti ja laittomasti.

Tällä hetkellä puolalaisilla rakennustyömailla työskentelee pitkälti yli miljoonaa ukrainalaista.

Puola ei juuri houkuttele suomalaisyrityksiä

Suomen tavarakauppa Puolan kanssa on noin 200 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vientiä löytyy 1,6 miljardin euron arvosta, mutta tuonti jää 1,8 miljardiin euroon.

Suomalaiset yritykset ovat tehneet arvioiden mukaan lähes kolmen miljardin euron edestä investointeja Puolaan.

– Tämä on eurooppalaisessa vertailussa suht koht maltillinen sijoitus. Meillä on siis Puola pikkuisen alipainossa, Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan osaston johtaja Petri Vuorio sanoo.

Puolan talouskehityksen suhteen Vuorio viittaa hänkin työvoimapulaan.

YIT:n Puolan-johtaja Tomasz Konarski haluaa laajentaa yrityksen toimintaa myös Varsovan ulkopuolelle.
YIT:n Puolan-johtaja Tomasz Konarski haluaa laajentaa yrityksen toimintaa myös Varsovan ulkopuolelle.Mikko Koski / Yle

– 2000-luvun alussa siellä oli kova pula finanssialan osaajista. Silloin palkat nousivat kovaa tahtia. Nyt sama tilanne on siellä rakennusalalla, Vuorio sanoo.

Puolassa toimii tällä hetkellä aktiivisena noin 200 suomalaisyritystä. Yksi niistä on rakennusyhtiö YIT, joka haluaa laajentaa työmaitaan myös Varsovan ulkopuolelle.

– Aloitimme neljä vuotta sitten tyhjästä. Nyt olemme saaneet valmiiksi 300 asuntoa, 300 on työn alla ja 400 tilausta odottaa, YIT:n Puolan-johtaja Tomasz Konarski sanoo.

Puolan rankka tie markkinatalouteen

Sosialismin kaatumisen jälkeen maassa pistettiin lähes kaikki uuteen uskoon vuonna 1989. Alkoi shokkihoidoksi nimetty kausi. Talousliberalismi syrjäytti Karl Marxin.

Hinnat vapautettiin, rakenteita uudistettiin ja teollisuutta modernisoitiin. Se toi myös mukanaan hyperinflaation ja työntekijöiden joukkoirtisanomiset.

Puola ei vieläkään ole rikas maa, mutta ainakin tilastojen valossa se on onnistunut talouspolitiikassaan.

Vanhaa ja uutta. Varsovan asuintaloissa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.
Vanhaa ja uutta. Varsovan asuintaloissa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.Mikko Koski / Yle

Maan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 5,1 prosenttia, ja kasvun arvioidaan pysyvän tänäkin vuonna yli neljän prosentin tuntumassa.

Puola liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004 ja EU:n sisämarkkinat toivat sille toivottua piristystä talouteen.

Puola on edelleen EU:n suurin nettohyötyjä yli kahdeksan miljardin euron vuosittaisella summallaan. Suurinpiirtein saman verran maa käyttää kotimarkkinoitteinsa elvyttämiseen.

Korjattu Suomen vienti- ja tuontiluvut 18.9. klo 10.59.

Lue myös:

Syvästi kahtiajakautuneessa Puolassa kamppaillaan nyt liberaalin demokratian kohtalosta – ja samalla Euroopan sielusta

Suomi nostaa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat EU-maiden syyniin: "Teemme palveluksen demokratialle"