Arkea maailmalta: Kiinassa lapsikin saisi kioskilta kaljaa eikä viinan kiroista juuri puhuta

Kiinassa alkoholi on usein työasia, mutta nuoret omaksuvat uusia juomatapoja.

alkoholijuomat
Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen
Antti Haanpää / Yle

Eräässä shanghailaisessa baarissa ryhmä nuoria oli tilannut pöytään pullon punaviiniä. Yksi miehistä otti pitkän kulauksen hieman irvistäen ja oksensi siltä istumalta viereiseen saaviin. Hetken kakomisen jälkeen hän ryhdistäytyi ja kääntyi taas lasinsa ääreen nauttimaan illasta.

Näkemäni kohtaus painui mieleeni monesta syystä. Tilanne oli väkisinkin hieman koominen, mutta se myös kiteytti jotain nykypäivän Kiinasta. Vanhat tavat ovat muuttuneet rykäyksessä. Uudet makutottumukset – oli kyseessä sitten ruoka, juoma, pukeutuminen tai sisustus – omaksutaan usein innolla ja suurieleisesti mutta samalla vähän väkisin.

Ulkomaisista viineistä on tällä vuosituhannella tullut kiinalaiskaupunkien keskiluokkaisissa piireissä suosittu juoma, jota ostetaan koska se kuuluu hienon ihmisen elämään. Toki Kiinastakin löytyy viinintuntijoita, mutta suurelle massalle laadun takeeksi riittää, että pullossa lukee “Ranska”.

Kiinassa on toki ennenkin juotu. Perinteisempiä vaihtoehtoja ovat olut ja baijiu, vahva kirkas viina. Juomista ei juurikaan paheksuta mutta juomatavat ovat monin tavoin erilaisia kuin vaikkapa Suomessa. Töiden jälkeen ei ole aikaa jäädä kaverin kanssa oluelle. Juhlissa pääosassa on aina ruoka.

Kiinassa viina onkin usein työasia. Liikekumppani viedään kostealle illalliselle, kaverin kanssa voi keksiä jotain muuta. Bisnestä tehdään yhä usein baijiun virratessa. Jopa työlounailla saa välillä vakuutella pitkään, että juuri nyt viina ei kiitos maistu. Kun malja nostetaan, muiden on kohteliasta juoda perässä. Ganbei eli kuppi kuivaksi.

Myös kodeissa juodaan, ainakin juhlavammissa tilanteissa. Saksalainen tuttavani kertoi, kuinka hänen shanghailaisen tyttöystävänsä isoisä joi hänet ensimmäisellä perheillallisella penkin alle. Sen jälkeen pojan heikonlaiselle viinankestokyvylle naurettiin – toki sydämellisesti.

Kun menimme seuraavan kerran perheen juhlapöytään, nostin baijiu-kupin vain näön vuoksi huulilleni. Sekin oli isännän mielestä huvittavaa, mutta selvisin vähemmällä koska olen nainen.

Mitä viinaan tulee, miehiltä odotetaan enemmän.

Perinteet säilyvät mutta samalla kiinalaisten nuorten juomatavat ovat muutoksessa. Viinibaareja, drinkkejä, klubeja ja artesaanioluita löytyy jokaisesta metropolista. Kinalaisten alkoholinkulutus on voimakkaassa kasvussa. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kiinalaiset juovat alkoholia 70 prosenttia enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Mutta vaikka Kiinassa juodaan, kaupunkien kaduilla se ei juuri näy, ellei satu kulkemaan suurkaupungin baarikeskittymässä. Pullo kädessä heiluvaa alkoholistia tai juovuksissa olevaa teiniä on vaikea löytää. Puistoissa ei pussikaljoittelijoita näy.

Katukuva ei kuitenkaan ole koko totuus. Kyllä nuoret Kiinassakin juovat, kiinalainen ystäväni vakuutti, kun kysyin asiasta. Heidän vain ei tarvitse notkua ostareilla, sillä baareihin ja klubeille on helppo päästä alaikäisenä.

Kiinassa alkoholin ostoon vaadittava ikäraja on 18 vuotta, mutta lakia ei juuri valvota. Tiskillä tai kioskilla ei kysytä papereita vaikka oluen ostaja näyttäisi nuorelta.

– Lapsikin voisi käydä ostamassa kaupasta olutta, ystäväni sanoi.

Monista muistakin tavoista voi päätellä, että tietous alkoholin vaaroista on Kiinassa vielä rajallista. Perheissä on yhä tavallista antaa pienenkin lapsen maistaa viinaa. Vanhukset ottavat alkoholia lääkkeeksi ja mainokset herättävä mielikuvia viinan suotuisista vaikutuksista.

Alkoholin haittavaikutuksista keskustellaankin verrattain vähän eikä arkipuheessa alkoholia pidetä ongelmana. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö maassa olisi alkoholisteja – heitä ei vain kutsuta sillä nimellä.

Kulutuksen, ja toivottavasti myös tiedon, lisääntyessä tilanne saattaa muuttua. Ja mitä nuoriin tulee, ystäväni muistutti, että kiinalaisilla vanhemmilla on kyllä huoli lastensa addiktioista.

Riippuvuuden aiheuttajana vain on useammin internet kuin viina.