Outo sieni lahottaa uusia siltoja – useita vaurioituneita jo löytynyt, ja nyt siltoja tutkitaan ympäri maata

Eri puolilla Suomea on havaittu lahottajasientä siltojen uudehkoissa puuosissa. Ongelman laajuutta selvitetään parhaillaan.

sillat
Lahoavaa puuta.
Puun kyllästäminen ehkäisee puun lahoamista. Arkistokuva.Olli Perttula / Yle

Kevyenliikenteen sillassa Virojoella havaittiin keväällä ikävä yllätys. Kannen alapuolella oli silmin havaittavaa lahottajasienen kasvustoa. Se lahottaa sillan puista kansilankutusta.

– Sientä on havaittu kolmessa eri kohdassa. Kansilankutuksen yksittäisiä lankkuja on lahonnut, tekninen johtaja Markku Uski kertoo.

Vastaavia ongelmia on havaittu eri puolilla Suomea. Lahottajasientä on esiintynyt uudehkoissa, jopa alle kymmenen vuotta vanhoissa puisissa kansilankutuksissa kevyenliikenteen silloissa sekä ajoneuvoliikenteen silloissa, jotka sijaitsevat vähäliikenteisillä teillä.

– Sieni lahottaa puuta ja sillan kanteen voi tulla koloja ja painaumia. Ne ovat samalla tapaa vaarallisia kuin kuopat tiestössä muutenkin. Rengas ei mene sillan läpi, mutta kolot voivat aiheuttaa rikkoutumista, Väylävirastosta yksikön päällikkö Markku Äijälä selittää.

Väylävirasto aikoo käynnistää tutkimuksen, missä lähdetään selvittämään muun muassa, kuinka laaja ongelma on kyseessä ja mistä se johtuu.

Myös Kestopuuteollisuus ry selvittää omalta osaltaan ongelmaa ja pyrkii etsimään vastauksia muun muassa siihen, millä tehoaineilla ja miten silloissa käytetty puu on kyllästetty.

Romahtamisvaaraa silloissa ei Äijälän mukaan ole.

– Puusillat ovat lahonneet oikeastaan aina. Huolestuttavaa on, että lahoa on havaittu yllättävän uusissa puukansissa.

Epätäydellinen kyllästys altistaa sienelle

Selvää syytä lahottajasienen esiintymisille ei ole vielä löydetty.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on esitetty puun kyllästysaineiden muutosta. Kyllästysaineita muutettiin vuosituhannen alussa ympäristöystävällisemmäksi. Nyt pohditaanko, vaikuttaako tämä siltojen kestävyyteen.

Puun kyllästysaineiden tehokkuutta valvoo Pohjoismaiden puunsuojaneuvosto.

Vuosittain puukantisia siltoja rakennetaan Väyläviraston Markku Äijälän mukaan alle kymmenen per vuosi. 2000-luvun aikana kymmenien vanhempien siltojen puulankutuksia on kuitenkin uusittu.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:sta eläköitynyt erikoistutkija, filosofian tohtori Hannu Viitanen ei pysty sanomaan, mistä nyt havaittujen siltojen ongelma johtaa. Hän kuitenkin kertoo olleensa huolestunut epätäydellisistä kyllästysprosesseista, joissa aine ei ole tunkeutunut koko pintapuun alalle.

Hän kertoo tietävänsä maakosketuksessa olevia puurakenteita, joissa on havaittu, ettei kyllästyminen ole ollut riittävää.

– Silloin voi käydä näin, että lahottajasienet iskevät ennen aikojaan.

Lahoa ei aina näe päällepäin

Kaakkois-Suomen ely-keskus on selvittänyt lahottajasienen esiintymistä.

Toistaiseksi on Äijälän mukaan tutkittu noin 20–30 siltaa. Niistä alle kymmenessä on havaittu lahottajasientä. Äijälä kuitenkin uskoo, että havaintoja tulee vielä lisää.

– Se on tällainen salakavala, että päällepäin ei aina näe, että puu onkin laho sisältä.

Virojoella kevyenliikenteen sillan kansilankutus on muutaman vuoden sisällä paikattava tai uusittava kokonaan. Vielä Virojoella ei ole tunnistettu sientä, joka kevyenliikenteen siltaa lahottaa. Hannu Viitanen sanoo, että usemmiten ulkorakenteita lahottaa aidaskääpä.