Analyysi: Lentotaksi Volocopterin lento Suomessa oli todella suuri juttu, vaikka harva sitä tajusi

Isot miehet halailivat tunteikkaasti toisiaan Helsinki-Vantaalla parin minuutin onnistuneen lennon jälkeen torstaina. Mutta miksi?

lentoliikenne
Volocopter teki maailman ensimmäisen lennon kansainvälisellä lentokentällä torstaina 29. elokuuta Helsinki-Vantaalla.
Volocopter teki maailman ensimmäisen lennon kansainvälisellä lentokentällä torstaina 29. elokuuta Helsinki-Vantaalla.

Torstaina kello 11.00 tehtiin Suomessa lentoliikenteen historiaa.

Vaikka kyseessä oli vain parin minuutin mittainen testilento Volocopter-yhtiön lentotaksilla, näki Helsinki-Vantaalle kerääntyneiden saksalaisinsinöörien ilmeistä, että jotain suurta on tekeillä.

Se suuri juttu oli, että yli tuhannen testilennon jälkeen sähkökäyttöinen lentotaksilaite lensi ensimmäistä kertaa maailmassa kansainvälisellä lentokentällä ilmatilassa, jonka se jakoi tavallisten lentokoneiden ja helikoptereiden kanssa. Tähän saakka Volocopter on vuosien ajan saanut nousta ilmaan vain suljetuilla alueilla.

Mediaa Volocopter-lennolla
Vain pienen piirin tiedossa Saksassa ollut testilento keräsi Helsinki-Vantaalle runsaasti median edustajia. Kuvassa vasemmalla Saksan yleisradioyhtiö SWR:n kuvausryhmä haastattelee Volocopterin perustajiin kuuluvaa Alexander Zoselia. Marcus Ziemann / Yle

No mikä tässä nyt sitten on niin kummallista?

Ainakin se, että suomalaiset antoivat tähän mahdollisuuden. Torstain parin minuutin lentoa valmisteltiin pari vuotta. Saksalaiset olivat todella kiitollisia.

Volocopterin markkinointijohto kertoi, että jos saman lennon olisi voinut tehdä saksalaisella kansainvälisellä lentokentällä, lehdistötilaisuuteen olisi tullut väkeä kaikkialta maailmasta.

Suomen vierailu pidettiinkin Saksassa pienen piirin tiedossa. Se kulki nimellä ”testflug” eli testilento. Ihan salassa ei sentään menty, sillä Volocopterin ison delegaation kannoilla kulki Saksan yleisradioyhtiö SWR:n kuvausryhmä. Se teki Helsingistä jutun torstain uutisiin (siirryt toiseen palveluun).

Kun torstainen testilento Helsinki-Vantaalla oli onnellisesti ohi, halailivat Volocopterin edustajat yhtiön perustajaa myöten toisiaan euforisena ja osin liikuttuneinakin. Mukana juhlinnassa olivat myös Suomen valtion omistaman erityistehtäväyhtiö Air Navigation Services Finlandin isännät.

Ulkopuolisten oli jotenkin vaikea ymmärtää, mitä niin liikuttavaa parin minuutin kaartelussa oikein oli. Tunnelma oli suorastaan harras.

Volocopterin seurava ensi-ilta on kahden viikon päästä Saksassa. Silloin yhtiön 2X-mallinen multikopteri lentää ensimmäistä kertaa suuren eurooppalaisen kaupungin ilmatilassa. Se nousee ilmaan Stuttgartin Mercedes-Benz museolla järjestettävässä juhlassa.

Volocopter VoloCity
Volocopter esitteli 21. elokuuta kaupalliseen lentotoimintaan tulevan VoloCity-lentotaksin. Uusi konetyyppi ei ole vielä lentänyt kertaakaan, mutta yhtiö aikoo aloittaa matkustajien lennättämisen tällä mallilla 2022. Volocopter

Suomella on nyt eturivin paikat

Suomi voi hyvinkin olla lentotaksitoiminnassa merkittävässä roolissa. Ei niinkään sen vuoksi, että Volocopter olisi innokkaana tulossa Suomeen bisnestä tekemään, vaan digitalisaatiosyistä.

Vaikka vielä tänään ei edes kunnolla tiedetä, millaisia mobiilipohjaisia datayhteyksiä lentotaksien liikenteenohjausjärjestelmät ja sääpalvelut kaipaavat, niin se tiedetään, että Suomi aikoo olla etunenässä.

Kaupunkien ilmatilassa lentävien rahtidroonien ja lentotaksien tarvitsema data ei välttämättä kulje nykyisessä 4G-verkossa, joten 5G-verkkoja tarvitaan. Ja 5G:tä kehitetään Suomessa jo reippain ottein.

Todennäköisesti tavalliset mobiiliverkot eivät lentotaksien aikakaudella sellaisenaan edes lentämiseen käy, sillä niiden tukiasemat on suunnattu maan päällä tapahtuvaan datansiirtoon. Mobiilidataa tarvitsevat lentolaitteet lentävät kuitenkin ilmassa. Taivaalla käytettävä mobiilidata voi jopa sotkea mobiiliverkon toiminnan. Suomi voisi tässäkin olla ensimmäisten joukossa, joka tämän kiperän kysymyksen ratkaisee.

Asiaan saa perspektiivia kun muistaa, että tänäänkin vielä sadoilla tuhansilla saksalaisilla ei ole kotonaan edes 4G-verkkoa kännykässään. Saksaan verrattuna Suomi on digitalisaation edistäjänä kuin toisesta maailmasta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on muuten luvannut olla edistyksellinen ja edistää Suomea kokeilupaikkana. Traficomilla on jopa lakisääteinen tehtävä edistää innovaatioita ja digitalisaatiota. Drooni- ja lentotaksiasiat otetaan täällä todella vakavasti.

Seuraava tärkeä rajapyykki on varmaankin vuosina 2021-22. Silloin pitäisi UTM-sovelluksen olla valmis. UTM tulee sanoista Unmanned Traffic Management. Vuodesta 2022 eteenpäin voidaan aidosti haaveilla siitä, että jonakin päivänä myös Volocopter lennättää meillä asiakkaita ilman pilottia.

2022 on sama vuosi, jolloin Volocopter aikoo aloittaa liikennöinnin. Ei aluksi Suomessa, eikä vielä ilman pilottia, mutta joissakin maailman metropoleissa. Lisätietoja paikkakunnista on luvattu vielä tänä vuonna. Torstaina Volocopterin tekninen johtaja lupasi, että Suomikin on yhtiön pelissä mukana ennen vuotta 2030.

Volocopter ja testipilotti Damien Hischier
Torstaina Suomessa lentänyt esisarjan lentotaksi Volocopter 2X tuotiin Helsinki-Vantaalle autossa. 18-roottorisen multikopterin kokoaminen lentokuntoon kesti viisi tuntia. Testilentäjänä toimi sveitsiläinen Damian Hischier.Juha Kivioja / Yle

Lupaus lentää Suomessa herätti vääriä toiveita

Volocopterin torstainen lupaus innosti monet suomalaiset jo pohtimaan, missä päin pääkaupunkiseutua yhtiön lentotaksit alkavat liikennöidä. Sosiaalisessa mediassa moni ehdotti Malmin kenttää lentotaksien kotipaikaksi.

Valitettavasti Volocopteria Helsinki ei taida alkuvuosina suuremmin kiinnostaa.

Se tiedetään, että Volocopterin delegaatio kävi lyhyesti tapaamassa Suomessa lentokenttiä hallinnoivan Finavian väkeä, mutta tapaaminen oli enemmän käyntikorttien vaihtoa tarjonnut kohteliaisuus kuin neuvottelutunnustelu.

Volocopterista täytyy tietää, että yhtiö ei myy yksittäisiä taksikoneita, vaan tarjoaa ainoastaan kokonaispaketin, johon liittyy oma lentokenttäalusta Voloport. Kuulostaa ufolta, ja niin se vähän onkin.

Käytännössä yhtiön pitää tuoda Voloportiin isoja määriä koptereita, jotta touhussa on taloudellista järkeä. Frankfurtin lentokenttäyhtiö Fraportin kanssa tällainen sopimus on jo tehty. Mittaluokka on siis jotain ihan muuta kuin keskisuuri Helsinki-Vantaa tai historiallisen sympaattinen Malmi.

Voloportissa akkukäyttöisiä koptereita ei ladata, vaan laskeuduttuaan laite jatkaa matkaansa liukuhihnaa pitkin Voloportin uumeniin, jossa siihen vaihdetaan luukun kautta tuore akku parissa minuutissa.

Malmin kentästä Helsingissä ei voisi tulla Volocopterille tukikohtaa, sillä yhtiön strategian mukaan Voloportin on sijaittava suoraan kansainvälisen lentokentän kyljessä, jotta lentotaksiliikenteen tärkein kriteeri eli lennoilta saapuvien matkustajien aikasäästö voisi toteutua.

Volocopterilla ei muuten lennetä kovin monen kilometrin lentoja. 110 km/h vauhdilla kaupunkien kattojen yllä etenevä kahden hengen laite pystyy korkeintaan 35 kilometrin edestakaiseen matkaan.

Kun yhtiö aloittaa todennäköisesti 2022 liikenteen, tarvitaan vielä ensimmäisiksi vuosiksi jostakin Volocopter-lentäjiä. Jos lentotaksikuskin hommat kiinnostavat, niin tavallinen yksityislentäjän lupakirja riittää alkuun. Volocopter työpaikkakokouluttaa sitten lentäjät itse multikopterin saloihin.

Laitteen lentäminen on kuulemma todella helppoa.

Lue myös:

Tässä se nyt lentää! Katso Volocopter-lentotaksin ensimmäinen lento Helsinki-Vantaalla