Kukaan ei tiedä, miten lentoliikenteen käy kovan brexitin jälkeen – Lentoyhtiöt joutuvat seurausten setvijöiksi

Lentoliikennettä siirtyy jo Lontoosta pois. Lyhyt siirtymäaika on painajainen lentoyhtiöille.

lentoliikenne
Heathrow
Lontoon Heathrow'n lentokentällä jonotettiin elokuun alussa, kun yli 80 lentoa jouduttiin perumaan tietojärjestelmävian vuoksi. Kentällä saattaa muodostua jonoja myös 1. marraskuuta, jos sopimukseton brexit toteutuu.Neill Hall / EPA

Kuinka korkealla Britannian uuden pääministerin Boris Johnsonin arvojärjestyksessä on lentoliikenne, jos Britannia eroaa EU:sta ilman mitään sopimusta lokakuun lopussa?

Tätä kysymystä pohditaan nyt lentoyhtiöissä ja EU-maiden brexit-tiimeissä. Brexitin jälkeen Britannia jää EU:n lentoliikenteen sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Lontoolla on tärkeä merkitys lentoliikenteen solmukohtana. Britanniasta on EU-maista eniten yhteyksiä maailmalle. Siksi tulevilla lentoliikennesopimuksilla on suuri merkitys myös tavallisten lentomatkustajien elämään.

Osin brexitiin varautuakseen brittiläinen lentoyhtiö British Airways on jo kumppaneineen vahvistanut Madridin asemaa: sieltä avautuu uusia kansainvälisiä reittejä Atlantin yli. Sky Team -lentoyhtiöallianssiin kuuluville yhtiöille Amsterdamista on tulossa entistä tärkeämpi kauttakulkukenttä.

EU-komissio laati jo viime joulukuussa erillisen asetuksen, jonka mukaan EU turvaa lentoliikenteen EU:n ja Britannian välillä myös sopimuksettoman brexitin toteutuessa. Tuolloin luultiin, että Britannia eroaa EU:sta jo maaliskuun lopussa. Asetuksen voimassaolo säädettiin päättymään vuoden kuluttua erosta eli maaliskuun 2020 lopussa.

Kun Britannia nyt näyttääkin eroavan EU:sta vasta lokakuun lopussa, siirtymäaika on vain viiden kuukauden mittainen. Vain parin kuukauden sisällä osapuolet lakkaisivat myös tunnustamasta toistensa myöntämiä lentolupakirjoja. Suomalaislähteiden mukaan onkin todennäköistä, että EU joutuu vielä pidentämään asetuksen voimassaoloaikaa.

Lyhyestä siirtymäajasta on tulossa painajainen lentoyhtöille, jotka ovat myyneet paljon lentolippuja vuodenkin päähän. Monet matkoista esimerkiksi Suomesta Pohjois-Amerikkaan on reititetty Britannian kautta, joka on tähän asti ollut tärkeä lentoliikenteen solmukenttä.

– Lentoyhtiöt ovat vastuussa matkustajien kuljettamisesta myymiensä lippujen mukaisesti, sanoo johtava erityisasiantuntija Päivi Jämsä liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Charles de Gaullen lentokentälle on palkattu jo kymmeniä uusia tullivirkailijoita tulevan brexitin vuoksi. Myös tullin varastotilaa on laajennettu.
Charles de Gaullen lentokentälle on palkattu jo kymmeniä uusia tullivirkailijoita tulevan brexitin vuoksi. Myös tullin varastotilaa on laajennettu.tpsdave / Pixabay

Lentoyhtiöden vastuulle jää reitittää lento uudelleen, jos yhtiö ei voikaan lentää Britanniaan. Lentoyhtiö saattaa myös joutua maksamaan korvauksia asiakkaalle, jos peruutus tapahtuu viime hetkellä.

Asetus turvaa vain lennot Britanniaan ja sieltä EU:hun. Voikin käydä niin, että lennot toteutuvat, mutta brittiläinen lentoyhtiö ei voi myydä enää lippuja niihin matkustajille. Niinpä osa jatkoyhteyksistä Lontoosta maailmalle saattaa jäädä toteutumatta lokakuun viimeisen päivän jälkeen. Atlantin ylilentoja turvaa Britannian solmima erillinen lentoliikennesopimus Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa, joka astuu voimaan eron jälkeen.

Britannian jääminen EU:n lentoliikenteen sisämarkkinoiden ulkopuolelle merkitsee sitä, etteivät brittiläiset lentoyhtiöt enää voi vapaasti lentää EU:n alueella. Niiden omistuksesta on jatkossa yli puolet oltava EU:n alueella, jotta eurooppalainen lentotoimintalupa eli AOC säilyisi voimassa.

Käytännössä useat yhtiöt ovat ratkaisseet ongelman perustamalla tytäryhtiön EU:n alueelle ja vastaavasti EU-maissa toimivat yhtiöt tytäryhtiöitä Britanniaan.

Brittiläinen EasyJet lentää jatkossa Euroopan sisäisiä lentoja Itävaltaan perustetun yhtiön lentotoimintaluvan turvin. Yhtiö on siirtänyt itävaltalaisyhtiön nimiin jo lähes kolmanneksen laivastostaan, yli 130 matkustajakonetta.

Irlantilaisen Ryanairin ja unkarilaisen Wizz Airin sisäisiä lentoja Britanniassa puolestaan operoivat saarivaltioon perustetut tytäryhtiöt.

Wizz Air suunnittelee lentävänsä Britanniasta vuonna 2020 yli sadalle kentälle 27 maahan. Yksistään Skotlannista Wizz Airin paikkatarjonta lisääntyy ensi vuonna noin 250 000 istuimella, kun yhtiö aloittaa suorat lennot Puolaan, Unkariin ja Romaniaan.

Ryanair lentää Lappeenrannasta muun muassa Berliiniin ja Ateenaan.
Ryanair lentää Lappeenrannasta muun muassa Berliiniin ja Ateenaan.Emma Pietarila / Yle

Ryanair puolestaan lentää Britanniassa parillekymmenelle kentälle. Yhtä lukuunottamatta kaikilta kentiltä on suoria lentoja brittien suosimiin lomakohteisiin Espanjassa. Britannian ja EU:n väliset reitit ovat siten yhtiölle elintärkeitä.

Ryanair turvaa kasvua myös ostamalla pienempiä lentoyhtiötä ja niiden lentotoimintalupia. Välimeren keskellä sijaitsevasta Maltan saarivaltiosta on tulossa hieman yllättäen merkittävä eurooppalainen lentoliikenteen keskus, kun Ryanair siirtää omistamalleen Malta Airille suoraan kuusi matkustajakonetta. Lisäksi Ranskaan, Italiaan ja Saksaan sijoitetut 50 konetta siirtyvät maltalaisen lentotoimintaluvan alaisuuteen.

Itävallassa Ryanairin omistukseen siirtynyt LaudaMotion tuo kilpailua erityisesti Euroopan sisäisille reiteille Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Varjon lentoyhtiöiden suurten suunnitelmien ylle tuo se, ettei vielä tiedetä, miten liikenneoikeuksille Britannian ja EU:n välillä käy. Esimerkiksi Finnair varautuu siihen, että liikenneoikeuksien määrä vähenee. Tuolloin yhtiöt joutuvat vähentämään tarjontaa – tai lentämään suuremmilla matkustajakoneilla.

Liikenneoikeuksien määrän rajoittaminen heikentää nopeasti lentoyhtiöiden tulosta. Jo nyt brexistä johtuva epävarmuus on vähentänyt lentomatkustusta.

Esimerkiksi Ryanair ilmoitti sulkevansa Las Palmasin, Tenerife Southin, Lanzaroten sekä Gironan tukikohdat tammikuussa 2020. Liipasimella ovat myös tukikohta Portugalin Farossa ja Kanarian saarilla.

Britannian suhtautuminen lentoliikenteen tulevaisuuteen on ratkaisevaa. EU:n puolella virkamiehet ovat jatkuvassa neuvotteluvalmiudessa. Mutta EU turvaa liikenteen jatkumista ja kansalaisten mahdollisuutta matkustaa vain, jos Britannia hyväksyy ehdot vastavuoroisesti.

Lisähankaluuksia tuo se, että Britannia on uhannut jättää lupaamiaan jäsenmaksuja EU:lle maksamatta. Kun brittien kanssa istutaan neuvottelupöytään hiomaan eron jälkeisiä sopimuksia, EU nostaa todennäköisesti ensimmäiseksi nämä maksut esiin ehtona sopimusten synnylle.

Näin erimielisyys Britannian maksuista voi hidastaa lentoliikenteestäkin sopimista jo kättelyissä.

– On ongelma, jos britit lähtevät maksamatta laskuja, ja haluavat hyvän kauppasuhteen, EU-asiantuntija Silja Pasanen valtioneuvoston kansliasta sanoo.

Sopimuksettoman eron jälkeen Britannia on käytännössä samassa tilanteessa kuin aloittaessaan neuvottelut brexitistä pari vuotta sitten.

– Taas pitää sopia ne kolme pääasiaa: rahoitusratkaisut, kansalaisiin liittyvät asiat ja Irlannin raja. Nämä ovat EU:lle kynnyskysymyksiä. Ne pitää saada sovituiksi, jotta voidaan puhua tulevasta kauppasuhteesta ja lentosuhteesta ja kaikesta muusta.

Mitä kauemmin selvyyden saaminen kestää, sitä todennäköisempiä ovat myös häiriöt lentoliikenteessä. Jossakin vaiheessa lentoasemat saattavat myös nostaa EU:n ja Britannian välillä lentävien yhtiöiden maksuja, koska kolmansiin maihin lennettäessä hinnat ovat korkeammat.

Epävarmuus on lentoyhtiöille pahasta, koska ne ovat viime kädessä vastuussa matkustajilleen. Niillä on velvollisuus reitittää maksettu matka uudelleen, jos alkuperäinen reitti pettää.