Kaatopaikkojen ilmastolle haitalliset kaasupäästöt ovat huvenneet kolmannekseen – "Vanha kaatopaikkaaminen on ollut melkoinen ilmasto-ongelma"

Päästövähennysten jatkumiselle avainasemassa ovat muovi ja biojäte, jotka tuottavat jätteenpoltossa paljon päästöjä.

kaatopaikat
Stormossenin vanha kaatopaikka
Kaatopaikat päästävät metaania vielä pitkään käytön lopettamisen jälkeen. Päästömäärä on kuitenkin vähentyneet merkittävästi vielä viime vuosinakin.Jarkko Heikkinen / Yle

Kaatopaikkojen ilmastolle erittäin haitalliset metaanipäästöt ovat vähentyneet jo 30 vuotta. Myönteisen kehityksen ovat mahdollistaneet erilaiset kehittämistoimet ja lakimuutokset. Päästöjen uskotaan vähenevän myös tulevaisuudessa.

Pääasiallinen syy kaatopaikkakaasupäästöjen pienenemiseen on siinä, että penkkaan laitettavan jätteen osuus on pienentynyt voimakkaasti. Esimerkiksi Meri-Lapissa tässä on tapahtunut merkittävä muutos kymmenessä vuodessa, kertoo Perämeren Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala.

– Sitä tuli noin 40 000 tonnia vuodessa. Tänä päivänä me kaatopaikataan pari-kolme tuhatta tonnia vuodessa, Ahrikkala sanoo.

Viisi vuotta sitten 65 prosenttia Suomen jätteestä meni kaatopaikan penkkaan, mutta nyt enää pari prosenttia. Jätteen kokonaismäärä on samassa ajassa jatkanut kasvuaan.

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) (Tilastokeskus) jätehuoltosektorin tuottamat ilmastopäästöt ovat laskeneet 62 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2017. Vielä vuonna 2008 jätehuollon metaanipäästöt olivat niukasti suuremmat kuin maataloudessa. Toissa vuonna kaatopaikoilta nouseva metaanin määrä hiilidioksidiksi muunnettuna oli enää kaksi kolmasosaa maatalouden metaanipäästöistä.

Metaani on hiilidioksidiin verrattuna merkittävästi voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Metaanipäästöt jatkuvat jopa vuosikymmeniä

Keskeinen asia on ollut lainsäädännön tiukentuminen. Jätelaki uusittiin 1994, EU:n kaatopaikkadirektiivi johti 2000-luvun alussa kaatopaikkojen määrän merkittävään vähenemiseen ja vuonna 2016 kiellettiin orgaanisen aineen sijoittaminen kaatopaikoille kokonaan.

Sen ansiosta kaatopaikkakaasujen pääseminen ilmakehään vähenee tulevinakin vuosina entisestään, sanoo kaatopaikkakaasujen hyödyntämisestä väitellyt LCA Consulting Oy:n toimitusjohtaja Antti Niskanen.

– Se vähentää kaatopaikkakaasujen päästöjä, koska kaatopaikoille ei enää mene materiaalia, josta kaasua voisi syntyä, Niskanen selventää.

Kuusiselän kaatopaikka Rovaniemellä
Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikalle suunniteltiin kaasuturbiinilaitosta, mutta kaasuntuotanto oli liian pientä ja kaasu liian rikkivetypitoista. Kaatopaikasta ollaan lähivuosina luopumassa kokonaan.Johanna Sarjas / Yle

Metaanin muodostuminen ei kuitenkaan lopu kaatopaikoilla aivan heti, sillä penkkoihin haudatun orgaanisen aineen hajoaminen jatkuu jopa vuosikymmeniä. Torniossa sijaitsevan jätekeskus Jäkälän penkastakin metaania nousee vielä pitkään kaatopaikan sulkemisen jälkeen.

– Tuo vanha kaatopaikka on ollut käytössä kohta 30 vuotta ja sen lopettamisestakin on jo yli kymmenen vuotta, mutta yhä vieläkin siellä palaa tulet kun metaania syntyy. Vanha kaatopaikkaaminen on ollut melkoinen ilmasto-ongelma, sanoo Perämeren Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala.

Jätehuoltoyhtiöt ovat pyrkineet vähentämään kokonaispäästöjään muun muassa hyödyntämällä vanhoissa penkoissa syntyvää metaania energiantuotannossa. Näin on tehty muun muassa Jyväskylässä, Kuopiossa ja Espoossa.

Rovaniemellä Napapiirin Residuum selvitti samaa, mutta päätyi luopumaan hankkeesta.

– Selvityksissä paljastui, että Kuusiselän kaatopaikalta saatava kaasu oli liian rikkivetypitoista ja sitä tuli niin vähän, että hyödyntäminen turbiinilaitoksessa ei olisi onnistunut eikä ollut taloudellisesti järkevää, sanoo toimitusjohtaja Juha Torvinen Napapiirin Residuum Oy:stä.

Kuusiselässä, kuten monissa muissakin paikoissa, penkasta nouseva metaani on päädytty käsittelemään soihtupolttamalla. Poltossa metaanista tulee hiilidioksidia, vettä ja lämpöä.

Biojäte ja muovi avaimia päästövähennyksiin

Vaikka jätehuollon osuus Suomen kokonaispäästöistä onkin pieni, on alalla joka tapauksessa syytä pieneen röyhistelyyn. Jätehuollossa ilmastohyödyt ovat tulleet osin jätteiden hyödyntämisen tehostamisen sivutuotteena – tavallaan siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sanoo ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä.

– Jätelain yksi keskeinen tavoite on ollut jätteiden sääntely ja kiertotalouden edistäminen, mutta siinä samalla on myös onnistuneesti vähennetty ilmastopäästöjä, Muurman sanoo.

Julkisen jätehuoltoalan järjestön Kiertovoima ry:n asiantuntija Timo Hämäläinen muistuttaa, että alalla on tehty paljon parannuksia myös ilman lain tuomaa pakkoa.

– Innovaatioita on tehty myös talous- ja ympäristömielessä.

Hämäläisen mukaan ilmastopäästöjen vähentäminen on alan tavoitteena myös jatkossa. Tässä kaksi jätejaetta on avainasemassa: bio- ja muovijäte. Niitä kertyy paljon, joten potentiaali on merkittävä.

– Muovin keräys on ehkä isoin asia. Jos se menee polttoon, se tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä, Hämäläinen sanoo.

Vapaaehtoisuutta vai veroja?

Ympäristöneuvos Jarmo Muurmanin mukaan jätteenpolton päästöt ovat tietyssä mielessä myös kansallisen ilmastopolitiikan tähtäimessä. Biojätteen polton vähentämiseen pohditaan keinoja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

– Olemme avanneet keskustelun alan kanssa vapaaehtoisista sitoumuksista, joilla biojätteen määrää polttolaitoksissa vähennettäisiin. Hallitusohjelman mukaisesti ohjauskeinona pohditaan myös jäteveroa, joka riippuisi esimerkiksi polttoon menevän jätteen hiilipitoisuudesta per tonni, sanoo Muurman.

Timo Hämäläisen mukaan alalla on havaittu, että valtion ohjauskeinojen vaikutuksia ei aina osata etukäteen ennakoida.

– Ala voisi kaivata myös porkkanaa välillä. Keppi on herkässä kyllä, Hämäläinen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi muovinkierrätyksen tehostamisessa ei riitä se, että määrätään kunnalliset jäteyhtiöt keräämään muovia. Tarvitaan myös yrityksiä, jotka käsittelevät kerättyä raaka-ainetta ja hyödyntävät sitä.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele klo 22 asti.

Lue myös:

Uusi suomalaisyhtiö valmistaa synteettisiä polttoaineita tehtaiden päästämästä hiilidioksidista ja uskoo kasvavansa maailmanlaajuiseksi 10 vuodessa

Suomalaislehmät mukana ilmastonmuutoksen torjumisessa – pötsin mikrobeja muokkaamalla metaanipäästöt ehkä vähenevät