Väylä haluaa eroon kanavamuseoista – vaarana on, ettei ostajaa löydy: "Ei näin hienoa aluetta voi jättää happanemaan"

Väylävirasto etsii uutta omistajaa neljälle historialliselle kanavamuseolle.

kanavat
Jakokosken museokanavan sulkuja Kontiolahdella.
Jakokosken museokanava on yksi neljästä Väyläviraston kauppaamasta kanavamuseosta.Pauliina Tolvanen / Yle

Kontiolahtelaiset kyläaktiivit Pentti Seutu ja Saara Paalanen tuijottavat tyyntä vedenpintaa.

Väylävirasto on irtisanonut elokuun lopussa neljän omistamansa kanavamuseon ylläpitosopimukset. Yksi näistä on Jakokosken kanavamuseo Kontiolahdella.

Uutinen oli kyläläisille kova isku, sillä ellei uutta omistajaa löydy, kanavamuseon toiminta loppuu. Samalla Jakokosken ja Mönnin kylät menettävät arvokkaimman kulttuurikohteensa.

– Museokanava on kanssakäymisen foorumi, yhteistyön paikka ja merkittävin tulonlähde, jonka ansiosta pystymme järjestämään kylätoimintaa, ikänsä Jakokosken kyläyhdistyksessä toiminut Pentti Seutu sanoo.

Neljä kanavamuseota kaupan

Jakokosken kanavamuseon lisäksi lakkauttaminen uhkaa Varistaipaleen kanavamuseota Heinävedellä, Taipaletta Varkaudessa ja Herraskoskea Virroilla.

Ainoastaan Saimaan kanavamuseo Lappeenrannassa jatkaa toimintaansa Väyläviraston omistuksessa.

Väylävirasto perustelee sopimusten irtisanomista sillä, ettei museotoiminta kuulu sen varsinaisiin tehtäviin. Väylä vastaa Suomen tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kunnossapidosta ja kehittämisestä.

Ylitarkastaja Jarmo Koistinen kertoo, että kanavamuseoiden tulevaisuudesta käydään vielä syksyn mittaan neuvotteluja kuntien ja paikallisten museoiden kanssa.

Varkauden kaupungin kanssa neuvottelut ovat jo käynnissä.

– Paras ratkaisu olisi, että löytäisimme kanavamuseoille ostajan, joka olisi halukas jatkamaan museon toimintaa. Mutta täytyy muistaa, että valtiolla on myyjänä tiettyjä rajoituksia. Emme esimerkiksi voi luovuttaa kiinteistöjä vastikkeetta, Koistinen kertoo.

Jakokosken kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Pentti Seutu ja Mönnin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saara Paalanen seisovat ylikulkusillalla Jakokosken museokanavalla.
Pentti Seutu ja Saara Paalanen kertovat, että Jakokosken museokanavan ylläpito on hitsannut Jakokosken ja Mönnin kylän asukkaita yhteen. Kumpaakin harmittaa, jos historiallinen alue päästetään nyt rapistumaan.Pauliina Tolvanen / Yle

Museoilla mahdollisuuksia matkailukohteina

Jarmo Koistinen painottaa, ettei Väylävirastossa kyseenalaisteta kanavamuseoiden arvoa. Päinvastoin, historiallisissa kanava-alueissa on paljon mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Taipaleen museokanava sijaitsee Varkaudessa vilkkaan valtatien vieressä, ja se on jo nykyisellään ollut monelle matkailijalle helppo tutustumiskohde.

Vastaavasti Varistaipale hyötyy muista Heinäveden matkailukohteista, kuten Lintulan luostarista. Virroilla Herraskosken kanavan välittömässä läheisyydessä on Virtain perinnekylä.

Sen sijaan Kontiolahden Jakokoskelle ei vahingossa eksy. Museokanava on Pielisjoen rannalla, monen mutkan takana.

– Jo sijaintinsa takia paikkaa on vaikea myydä. Lisäksi korjattavaa on paljon ja ostajaa sitovat Museoviraston suojeluvelvoitteet, Pentti Seutu miettii.

Tosin tänä kesänä vesiliikennettä on ollut aiempaa enemmän.

– Kun Pieliselle tuli veneiden tankkauspisteitä, liikenne joellakin vilkastui ja rantautujia on ollut enemmän, arvioi Mönnin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saara Paalanen.

Höyryhinaaja Utra Jakokosken museokanavan alueella.
Jakokoskella kaupan on myös historiallisia aluksia: Väylän toiveissa on löytää uusi koti muun muassa vanhalle höyryhinaaja Utralle.Pauliina Tolvanen / Yle

Pentti Seutu ja Saara Paalanen ovat yhtä mieltä siitä, ettei kyläyhdistysten voimat yksin riitä kanavamuseon ostamiseen tai edes toiminnan kehittämiseen.

Tähänkin saakka ylläpidosta on vastannut virallisesti tieliikenteen alan erikoismuseo Mobilia. Käytännössä Mobilia ei kuitenkaan ole hoitanut kaikkea itse, vaan on ostanut työn yksityisiltä yrittäjiltä tai yhdistyksiltä, kuten juuri Jakokoski–Mönni-seuralta.

Jakokoskella yhdistysten päätehtävä on ollut esitellä museota tapahtumien, kuten Karelia-soudun ja Kontiolahden Kanavateatterin esitysten yhteydessä. Kontiolahden kunta on huolehtinut museokanavan piha-alueesta.

– Mutta kyllä minä uskon, että tähän joku ratkaisu löytyy. Ei näin hienoa aluetta yksinkertaisesti voi jättää happanemaan, Pentti Seutu toteaa.