Perhe muutti Ouluun ja arki yllätti – äiti haki apua somesta, koska elämä uudessa kaupungissa olikin yksinäistä

Vertaistukiryhmät kertovat, että perheillä on tarve saada ympärilleen yhteisö etenkin, jos perinteistä turvaverkkoa ei ole.

vertaistuki
Lapsi äiti Saila Toivola turvaverkko
Saila Toivola perusti someen vertaistukiryhmän kaltaisilleen ilman tukiverkkoja oleville vanhemmille. Sitä kautta hän toivoo löytävänsä seuraa ja lastenhoitoapua itselleen ja tyttärelleen Jalna Isopoussulle.Paulus Markkula / Yle

Pieni pellavapäinen tyttö viilettää pitkin leikkipuistoa ja äidin katse seuraa tytön touhuja. Kaksivuotiasta on pidettävä silmällä jatkuvasti, sillä maailma puiston ulkopuolella vetää puoleensa.

Saila Toivolalle ja hänen tyttärelleen Jalna Isopoussulle päivittäiset leikkipuistossa käynnit ovat arkea. Yleensä he päätyvät lähtemään ulos kahdestaan, kun Jalnan isä on töissä, eikä seuraa ole saatavilla.

Toivola muutti Ouluun Kuusamosta miehensä kanssa pari vuotta sitten, ja pian perheeseen syntyi tyttö. Isovanhemmat asuvat kaukana, eikä perheellä ollut Oulussa ennalta kuin muutama tuttava.

Arjesta tuli yksinäistä, toisin kuin Toivola oli kaupunkielämältä odottanut.

– Minulla oli mielikuva, että tutustun moniin uusiin ihmisiin. Mennään ja tullaan, tehdään paljon asioita eikä ole hetken rauhaa. Mutta ei se sitten ihan niin mennytkään.

Toivolalle on Oulussa asuttaessa käynyt selväksi, että vaikka kaupungissa on paljon ihmisiä, edes samassa kerrostalorapussa asuviin naapureihin ei ole helppo tutustua.

Avoin ja sosiaalinen Toivola on kotoisin Sodankylästä. Hän sanoo, että oululaisten varautuneisuus tuntuu vieraalta. Kontaktia muihin lapsiperheisiin on vaikea saada, vaikka leikittäisiin samalla hiekkalaatikolla.

"Huutava hiljainen avunpyyntö"

Toivolan tavoin moni äiti kärsii yksinäisyydestä.

Iso osa äideistä ei myöskään koe olevansa tärkeä osa mitään yhteisöä. Erityisesti tämä koskee pienten lasten yksinhuoltajaäitejä. Asia käy ilmi THL:n toukokuussa julkaistusta raportista (siirryt toiseen palveluun).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula sanoo, että monet perheet muuttavat juuri silloin, kun perheeseen on tulossa lapsi.

– Tällöin äidit ovat kotona perhevapaalla, eivätkä naapurit ole ennestään tuttuja. Haja-asutusalueella puolestaan naapurit ovat harvemmassa, eikä lähistöllä välttämättä ole samassa elämäntilanteessa olevia perheitä.

Lapsi äiti turvaverkko Oulu
Leikkipuistot ovat paikkoja, joissa on hyvä aloittaa tutustuminen muihin perheisiin. Paulus Markkula / Yle

Kun isovanhemmat ja suku jäävät jopa satojen kilometrien päähän, voivat perheet joutua pärjäämään ilman turvaverkkoja ja lastenhoitoapua. Näin kävi myös Toivolalle.

Hän mietti, voisiko apua löytyä sosiaalisen median kautta, ja päätyi perustamaan ryhmän Facebookiin. Se on tarkoitettu vailla tukiverkkoa oleville Oulun seudulla asuville vanhemmille. Ajatus ryhmän tarpeellisuudesta kuitenkin epäilytti.

– Kaikilla muilla tuntui olevan kavereita, harrastuksia, hoitopaikkoja lapsille ja lähellä olevat isovanhemmat.

Toivola perusti Oulun lasten lähipiiri -ryhmän alkukesästä ja se keräsi lyhyessä ajassa yli 400 jäsentä. Suosio tuli yllätyksenä ja kertoo siitä, että samassa elämäntilanteessa olevia on paljon.

– Se on huutava hiljainen avunpyyntö.

Johanna Lammi-Taskula kertoo, että vanhemmille vertaistukea tarjoavat Facebook-ryhmät ovat suhteellisen uusi ilmiö. Niitä alkoi syntyä viitisen vuotta sitten.

Perinteisesti vertaistukiryhmiä ovat organisoineet erilaiset järjestöt, mutta nyt äidit ovat alkaneet tehdä sitä itse.

– Vertaistuen merkitys on hirmu suuri. Sosiaalisessa mediassa asioita voi kysyä myös anonyymisti, mutta livenä kokoontuvassa ryhmässä tuki voi olla vahvempaa, Lammi-Taskula sanoo.

Hänen mukaansa sosiaalisen median ryhmien synty ja suosio kertovat siitä, että perheillä on tarve saada yhteisö perinteisen suvun tilalle. Ennen suvut ja perheet olivat tiiviimmät. Nyt ydinperhe voi olla eristäytynyt ja asua kaukana muusta suvusta. Eikä heidän kanssaan olla välttämättä tekemisissä.

Viranomaisten apua vierastetaan

Toivolan ja hänen tyttärensä kanssa leikkipuistotreffeille tullut Mira Laine pitää omaa tilannettaan hyvänä. Lasten isovanhemmat asuvat lähellä ja ovat tarvittaessa käytettäessä.

– Tukiverkossa ei ole montaa ihmistä, mutta riittävästi.

Laine sanoo tuntevansa paljon perheitä, joilla ei ole apuna ketään. Sen vuoksi hän kertoo toimivansa Toivolan apuna Facebook -ryhmän ylläpitäjänä.

Laine sanoo monen vanhemman vierastavan avun pyytämistä viranomaisilta, ja sen vuoksi he etsivät lastenhoitoapua mieluummin somesta.

Esimerkiksi Oulussa lastensuojelu on joutunut huonoon valoon, ja monet vanhemmat karsastavat sitä.

Lapsi äiti turvaverkko Oulu
Mira Laine on yksinhuoltaja ja saa lastenhoitoapua tyttärensä Milja Kärkkäisen isovanhemmilta. Paulus Markkula / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskulan mukaan vanhemmat eivät välttämättä kerro tarpeistaan ammattilaisille. Varsinkaan omaan jaksamiseen tai parisuhteeseen liittyviä asioita ei tuoda esille.

– Lapsiin liittyvät avuntarpeet kerrotaan, mutta itselle apu jää usein pyytämättä. Ajatellaan, että on hyvä vanhempi, kun hankkii apua lapselleen.

Lammi-Taskulan mukaan syynä tähän voi olla neuvoloiden niukat resurssit. Avunpyyntiä vältetään viimeiseen asti, sillä palvelu on tiukassa. Toisaalta vanhemmat pelkäävät lastensuojelua ympäri Suomea.

Avunsaanti vaihtelee paljon myös kunnittain. Lisäksi vanhusväestö vie paljon sosiaali- ja terveystoimen resursseja, Lammi-Taskula sanoo.

Hänen mukaansa apua pitäisi saada ajoissa ja tarjolla tulisi olla etenkin varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita.

Lammi-Taskulan mukaan tiedossa on, että jos pienten lasten kohdalla päästään tukemaan perheitä ajoissa, myös tulokset ovat parempia. Tämä näkyy myöhemmin esimerkiksi murrosikäisten huostaanotoissa, joita tehdään nyt paljon.

– Suurelle osalle vanhemmista tärkeintä on kuitenkin epävirallinen apu, kuten isovanhemmat. Tilanne on kuitenkin eriarvoinen, sillä kaikilla ei ole isovanhempia, sisaruksia tai hyvää parisuhdetta tai naapuriapua.

Somen kautta tutustuminen vaatii viitseliäisyyttä

Saila Toivola sanoo kertoneensa perheensä tilanteesta neuvolasta, mutta ei muista saaneensa sitä kautta apua.

– Meille ehdotettiin jonkin harrastuksen aloittamista.

Mira Laine uskoo, että vertaistukea voisi löytyä myös kaupungin kautta, mutta ehkä sitä ei osata mainostaa.

– Toisaalta kavereita ei neuvolalla ole tarjolla ja sitähän haetaan: kavereita lapsille ja myös vanhemmille.

Lapsi äiti turvaverkko
Moni yksinhuoltajaäiti kokee itsensä yksinäiseksi, eikä tunne kuuluvansa mihinkään yhteisöön. Paulus Markkula / Yle

Toivola ja Laine uskovat molemmat, että yhä useampi perhe etsii itselleen turvaverkkoja somen kautta. Helppoa se ei kuitenkaan välttämättä ole.

Toivola kertoo tutustuneensa ryhmänsä kanssa muutamiin vanhempiin, mutta syvempään ystävyyteen ne eivät ole vielä johtaneet.

– Minulle yhteiset arvot ovat tärkeitä, eikä kaikkien kanssa ajatukset heti kohtaa.

Laine sanoo, ettei itse uskaltaisi jättää lastaan hoitoon vieraille, vaan se vaatisi ensin kunnon tutustumisen. Hänen mukaansa on hyvä aloittaa tutustuminen vaihtamalla ensin viestejä ja sen jälkeen tapaamalla neutraalissa paikassa, kuten leikkipuistoissa.

Sosiaalisen median kautta ystävystyminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, eikä se onnistu kaikilta, Lammi-Taskula sanoo.

– Jos on synnytyksen jälkeistä masennusta tai jaksamisen kanssa ongelmia, ei silloin jakseta lähteä ulos ja tehdä tuttavuutta.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Lue seuraavaksi:

Mummokateus voi iskeä, vaikka ei saisikaan vertailla – mikä on sopiva annos isovanhemmuutta?

Lapsiparkin voi perustaa kuka vaan – Veisitkö lapsesi hoitajalle, jonka rikostaustaa ei ole selvitetty?