Lidlissä myynti kasvoi, mutta tulos putosi – Ruokahävikin torjunnassa yhtiö kehuu olevansa kilpailijoitaan parempi

Ensimmäisen laajan vastuullisuusraporttinsa julkaissut Lidl osasi odottaa soija-gatea – "raaka-aineen demonisointi ei ole oikea tie"

elintarvikekauppa
Sami Pyykkönen ja Maija Järvinen
Tulos notkahti, mutta ruokahävikin torjunnassa Lidl on ylittänyt tavoitteensa, talousjohtaja Sami Pyykönen ja vastuullisuuspäällikkö Maija Järvinen kertovat.Marja Väänänen / Yle

Saksalainen kauppajätti Lidl jatkoi viime vuonna kasvuaan Suomessa. Yhtiö avasi kymmenen uutta myymälää, palkkasi yli neljä sataa uutta työntekijää ja kasvatti liikevaihtoaan reilut seitsemän prosenttia 1,6 miljardiin euroon.

Tiedot käyvät ilmi tilinpäätöksestä, jonka yhtiö julkisti varhain maanantaina.

Alla olevat kaaviot kertovat, että Lidl on kasvanut vakaasti. Viime vuosina kauppoja on avattu jopa kiihtyvään tahtiin.

Tilastografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Mutta mistä on kyse, kun myymälöitä avataan ja kassakoneet laulavat, mutta tulosta syntyy vähemmän kuin aiemmin?

Tulos notkahti

Aiempina vuosina Lidl Suomi oli tehnyt voittoa yli viisi prosenttia liikevaihdostaan, mutta tämän vuoden helmikuussa päättyneellä tilikaudella kannattavuus jäi 3,9 prosenttiin.

Lidlin liiketulos laski yli 17 miljoonaa euroa 64 miljoonaan euroon.

Trendi ei rajoitu Lidlin Suomen toimintoihin. Analyytikot ovat laittaneet muuallakin merkille, että saksalaisen kauppajätin kansainvälinen kasvu on heikentänyt sen kannattavuutta (siirryt toiseen palveluun).

lidl
Lidlin tulospudotuksen takana ovat investoinnit ja kiristynyt kilpailu, sanoo talousjohtaja Sami Pyykönen.Marja Väänänen / Yle

Talousjohtaja Sami Pyykösen mukaan Suomen toimintojen kannattavuuden heikentyminen johtuu ankarasta kilpailusta ja toisaalta investoinneista, joita yhtiö on tehnyt Järvenpään uuteen logistiikkakeskukseen ja uusiin myymälöihinsä.

Lidl investoi helmikuussa päättyneellä tilikaudellaan Suomeen 110 miljoonaa euroa – se on tosin vain pari miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Pyykösen mukaan Järvenpään massiivisen jakelukeskuksen käyttöönottoon on kuitenkin liittynyt paljon sellaisia kuluja, jotka eivät pelkässä investointiluvussa näy.

– Lisää kuluja syntyi esimerkiksi koulutuksesta. Järvenpään logistiikkakeskuksen avaaminen tarkoitti noin 250-300 työntekijän koulutusta eri puolilla organisaatiota, Pyykönen sanoo.

Lidl otti logistiikkakeskuksensa käyttöön tämän vuoden helmikuussa. Sen ansiosta yhtiö on voinut luopua väliaikaisista varastoistaan, joiden ylläpito on ollut kallista. Tältä osin mahdollisuudet kannattavuuden parantamiseen ovat taas olemassa.

Arsalan Sherifi työskentelee kaupan kassalla.
Kassakone laulaa, mutta tulosta syntyi aiempaa vähemmän. Arsalan Sherifi on töissä Espoossa.Pekka Tynell / Yle

Kilpailu jatkuu kireänä

Toinen selitys Lidlin kannattavuuden laskuun on vähittäistavarakaupan kiristynyt kilpailu. Pyykösen mukaan Lidl on halunnut vastata S- ja K-ketjujen kampanjointiin.

– Päivittäistavarakauppa ei kovin paljon kasva. Ei tämä ihan nollasummapeliä ole, mutta ei kovin paljon muutakaan, Pyykönen sanoo.

Nollasummapeli tarkoittaa tilannetta, jossa yksi voi kasvaa vain, jos muut kutistuvat saman verran.

Kuten alla oleva kaavio kertoo. Lidlin maahantulon jälkeisinä vuosina pieniltä päivittäistavarakauppiailta on loppunut elintila lähes kokonaan. Lidliä suurempi syyllinen tosin on voimakkaasti kasvanut S-ryhmä.

Tilastografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Olemme "selkeästi edellä"

Tulosjulkistuksensa yhteydessä Lidl julkaisi myös ensimmäisen laajan vastuullisuusraporttinsa. Siinä yhtiö asettaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita – ja luettelee toimiaan mm. hävikin torjunnassa ja kierrätyksessä.

Tuolla alueella Lidl uskoo olevansa kilpailijoitaan edellä.

– Viime tilikaudella 93 prosenttia käyttämistämme materiaaleista on mennyt kierrätykseen – ja tähän ei lasketa mukaan energianjätettä, vastuullisuuspäällikkö Maija Järvinen sanoo.

Päivittäistavarakaupan alan yritysten yhteinen tavoite on päästä yli 78 prosentin kierrätysasteeseen. Lidl näyttää ylittäneen tavoitteen kirkkaasti.

Tavoite on ylitetty myös hävikin torjunnan osalta. Lidlin vastuullisuusraportin mukaan kiloista laskettu ruokahävikki oli viime tilikaudella 1,46 prosenttia myyntimääriin suhteutettuna. Päivittäistavarakaupan yhteinen tavoite on päästä alle 1,75 prosenttiin.

– Oletan, että olemme myös tässä selkeästi edellä, Järvinen sanoo.

Yle tiedusteli asiaa Lidlin suurilta kilpailijoilta. Vastaukset kootusti alla.

Eeva Repo täyttää hedelmävalikoimaa kaupassa.
Eeva Repo täyttää hedelmävalikoimaa kaupassa. Se, mitä ei myydä, hyödynnetään ruoka-avussa, rehuna tai biokaasun tuotannossa.Pekka Tynell / Yle

Näin kauppa kierrättää ja torjuu hävikkiä

Kierrätys:

  • S-ryhmän myymälät kierrättävät jätteistään 80 prosenttia uusiksi raaka-aineiksi.
  • K-ruokakauppojen ja logistiikkakeskusten kokonaiskierrätysaste on 75 prosenttia.
  • Lidl kertoo kierrättävänsä 93 prosenttia.

Ruokahävikki:

  • S-ryhmän myymälöiden ruokahävikki oli viime vuonna 1,5 prosenttia myyntiin suhteutettuna.
  • K-ruokakaupoissa hävikki oli 1,65 prosenttia myynnistä.
  • Lidlissä ruokahävikki oli 1,48 prosenttia.

Lidl näyttää kiilanneen niukasti kärkeen. On kuitenkin syytä huomata, että kahdella suurella ketjulla on myös hyvin pieniä ruokakauppoja ympäri Suomen – Lidlin yksiköt ovat keskimäärin melko suuria ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä.

Soijapapupelto Brasiliassa
Amazon palaa, jotta karjalle riittäisi rehua. Soijapapusatoa Brasiliassa.Weimer Carvalho / EPA

"Ei pidä demonisoida"

Kun Amazonin sademetsä palaa, ruoan tuotannon vastuullisuus on noussut tapetille. Suuri syy sademetsän polttamiselle on rehusoijan viljely.

Vastuullisuuspäällikkö Järvisen mukaan soijakohu ei ollut yllätys.

– Kehityskulku on ollut nähtävissä jo useita vuosia ja näitä raaka-aineita on tarkkailtu meillä eri maissa että kansainvälisesti.

Lidl kertoo käyttävänsä omien merkkiensä tuotteissa paljon vastuullisuussertifioituja tuotteita, esimerkiksi kahvia, kaakaota, teetä, palmuöljyä ja ulkomaista kalaa... Entä soija?

Järvisen mukaan eläinten rehuna käytettävän soijan alkuperän jäljitys on hankalaa, mutta Lidl uskoo löytäneensä hyvän tavan tarttua ongelmaan..

– Emme pääse suoraan ruokaketjuun määräämään millainen soijapapu sinne eläinten rehuun päätyy. Olemme ratkaisset asian niin, että arvioimme sen soijamäärän, joka tuotantoketjussamme käytetään ja sertifioimme vastaavan määrän soijaa, Järvinen sanoo.

Käytännössä se tarkoittaa Järvisen mukaan sitä, että yhtiö tukee taloudellisesti kahta brasilialaista vastuullisesti soijaa kasvattavaa tilaa.

– Olennaista tässä on se, että vastuulliselle raaka-aineelle löytyy kysyntää. Se edistää tuotantoa ja parhaassa tapauksessa muuttaa koko toimitusketjun toimintaa.

Suomessa suunnitellaan nyt rehuna käytettävän soijan täyskieltoa vuoteen 2025 mennessä. Mitä Lidlissä ajatellaan soijakielloista?

– Samaa keskustelua voi käydä monen muunkin raaka-aineen kanssa. Sanoisin, että raaka-aineen demonisointi ei ole oikea tie. Rakentava tapa on kehittää niitä tuotanto-olosuhteita eikä täyskielto, Järvinen sanoo.

Sami Pyykkösen ja Maija Järvisen mukaan vastuullisuus näkyy myös tulosrivillä. Esimerkiksi aurinkokennot maksavat itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa.
Sami Pyykösen ja Maija Järvisen mukaan vastuullisuus näkyy myös tulosrivillä. Esimerkiksi aurinkokennot maksavat itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa.Marja Väänänen / Yle

Se mitä ei saada nollaan, kompensoidaan

Lidl tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Kolmasosa hiilijalanjäljestä katosi vuoden alussa kun yhtiö siirtyi käyttämään uusiutuvaa sähköä.

Suurempi haaste tulee olemaan esimerkiksi kuljetukset, joiden osuus yhtiön hiilijalanjäljestä on noin viidesosa. Ensimmäinen Lidlin biokaasurekka kurvailee jo Suomen teillä, mutta se ei riitä mihinkään.

Tämän myöntää myös vastuullisuuspäällikkö.

– Tarkoituksena on saada kevyemmät puoliperävaunuautot kulkemaan vähäpäästöisemmällä polttoaineella. Moni asia on kuitenkin sellainen, että me emme saa niiden hiilijalanjälkeä nollaan vuoteen 2025 mennessä, Järvinen sanoo.

– Se mikä jää, kompensoidaan esimerkiksi tukemalla erilaisia hankkeita Suomessa tai maailmalla.

Järvisen mukaan nuo hankkeet voivat liittyä uusiutuvan energian rakentamiseen tai esimerkiksi metsittämiseen.