Palkkatuki työllistää yrityksissä, mutta sielläkin vain vähän – Yrittäjä: Se on kuin pitkä työhaastattelu, jossa voi näyttää kykynsä

Palkkatuki ei juuri työllistä, vaikka hallitus tavoittelee sillä työllisyysasteen nostoa. Tutkijan mielestä erityisesti kuntien ja järjestöjen palkkatuen tilalle pitäisi miettiä jotain muuta.

palkkatuki (tukilaji)
Jasmin Vilén on kokkina Kavalton tilalla, jossa järjestetän muun muassa pitopalvelua. Hän jatkaa yrityksessä oppisopimuskoulutuksella palkkatukijakson jälkeen.
Keksitaikinaa vatkaava Jasmin Vilén sai palkkatukijakson jälkeen oppisopimuspaikan Kavalton tilalta.Toni Määttä / Yle

Kokki Jasmin Vilén pyörittelee kaarinalaisen juhla- ja pitopalvelun keittiössä kesän somehittiä "murhakeksejä" tuleviin juhliin.

Vilén pääsi palkkatuetun työn jälkeen oppisopimuskoulutukseen Kavalton tilalle.

– Kokin ammattitutkinto keskeytyi aiemmin, mutta nyt minä suoritan sitä taas. Olen ollut tyytyväinen tähän hommaan, hän iloitsee.

Hän uskoo, että palkkatuki auttoi työllistymisessä.

– Kokeilin yli puoli vuotta hakea myös töitä, mutta ei se onnistunut.

Jasmin Vilén on kokkina Kavalton tilalla, jossa järjestetän muun muassa pitopalvelua. Hän jatkaa yrityksessä oppisopimuskoulutuksella palkkatukijakson jälkeen.
Jasmin Vilén on löytänyt oman alansa, ja kokee kehittyvänsä työssään koko ajan.Toni Määttä / Yle

Vilén oli mukana paikallisen työpajan toiminnassa, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta tukijaksoon.

Palkkatukea voivat saada työttömät, joiden on vaikea löytää työtä pitkän työttömyyden, matalan koulutuksen, sairauden tai vamman vuoksi. Osa palkkakustannuksista korvataan työnantajalle, koska työntekijä vaatii usein enemmän perehdytystä ja ohjausta.

Yrittäjä Taija Kavalton mielestä tuki vähentää myös pelkoa pienille yrityksille kohtalokkaasta virherekrytoinnista.

– Saat työntekijän tänne edullisesti niin sanottuun pitkään työhaastatteluun, jolloin hän voi näyttää kykynsä. Hänen ei tarvitse olla valmis hommaan, vaan osoittaa se, että on halukas kehittymään ja oppimaan ja myöskin, että sitä kehitystä tapahtuu, Kavalto sanoo.

 Taija Kavalto on yrittäjä Kavalton tilalalla Kaarinassa, missä järjestetään tilauksesta juhlia ja muuta pitopalvelua.
Taija Kavalto kertoo, että työvoiman löytäminen raskaalle ravintola-alalle on välillä vaikeaa, joten työntekijät löytyvät itse kouluttamalla.Toni Määttä / Yle

Ihmelääkkeeksi nostettu palkkatuki työllistää vain vähän

Hallitus on nostanut palkkatuen yhdeksi keskeiseksi keinoksi (siirryt toiseen palveluun), jolla työllisyysaste nostetaan tavoiteltuun 75 prosenttiin.

Ylen tietojen mukaan kolmikantaiselta, työnantajien, työntekijöiden ja virkamiesten työryhmältä tulee alkuviikolla ehdotus hallituksen odottamista työllisyystoimenpiteistä. Listalla ovat palkkatuen muutokset.

Palkkatukeen käytetään tällä hetkellä noin 230–250 miljoonaa euroa vuosittain. Hallitusohjelmassa on kirjaus 18 miljoonan euron lisärahoituksesta vuodessa.

Työnantajat ovat arvostelleet palkkatuen byrokratiaa. (siirryt toiseen palveluun) Tästä syystä tukirahaa on jäänyt aiempina vuosina käyttämättä satoja miljoonia euroja.

Hallitus aikoo yksinkertaistaa tuen ehtoja ja nopeuttaa maksatusta. Uuden verkkopalvelun kautta työnantaja ja työtön saisivat tukipäätöksen, ja ehkä jopa löytäisivät toisensa.

Kuulostaa hyvältä? Kyllä. Ongelma on vain se, että tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat vähäiset.

Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mukaan palkkatuen muutoksia tehtäessä pitäisi miettiä kohdentuuko tuki nyt oikein.Jari Kovalainen / Yle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kertoo, että yrityksiin suuntautuva palkkatuki auttaa työttömiä työllistymään jonkin verran palkkatukijakson jälkeen.

– Vaikutus ei ole suuri. Puhutaan keskimäärin muutamasta työkuukaudesta vuodessa. Sen sijaan julkiselle sektorille tai yhdistyksiin kohdistuva palkkatuki ei auta työllistymään, tutkija sanoo.

Kauhasen mukaan ero johtuu siitä, että julkisella puolella tuetut työttömät ovat vaikeammin työllistettäviä kuin yrityksiin päätyvät työttömät.

Jasmin Vilén on kokkina Kavalton tilalla, jossa järjestetän muun muassa pitopalvelua. Hän jatkaa yrityksessä oppisopimuskoulutuksella palkkatukijakson jälkeen. Kuvassa oikealla pitopalvelun yrittäjä Taija Kavalto.
Jasmin Vilén ja Taija Kavalto suunnittelevat lähestyvien juhlien ruokalistaa.Toni Määttä / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yritysten osuus palkkatuetusta työstä on noin 40 prosenttia. Suurin osa palkkatuetuista työttömistä työllistyy julkiselle ja kolmannelle sektorille: valtiolle, kuntiin, järjestöihin ja erilaisille yhdistyksiin.

Kauhanen sanoo, että lopullinen tavoite ei olekaan näiden ihmisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille, vaan tavoitteet ovat enemmän sosiaalisia. Katkaistaan hetkeksi ihmisen työttömyys ja tarjotaan mielekästä tekemistä.

– Olisi ehkä syytä miettiä, onko palkkatuki oikea keino heidän työllistymisen tukemiseen, vai tarvittaisiinko jotain muuta sen lisäksi tai tilalle. Mikä olisi sopiva palvelupaketti näille ihmisille? Kauhanen sanoo.

Palkkatuki-Tinder ei innosta yrittäjää

TE-keskus päättää aina tapauskohtaisesti työttömälle ja työnantajalle myönnettävän palkkatuen ajan ja määrän. Viime vuonna noin 20 000 työtöntä sai palkkatukea työllistymiseensä.

Palkkatukijakson pituus ja työnantajalle maksettavan korvauksen osuus riippuu työttömän työkyvystä ja työllistymien vaikeudesta. Tällä hetkellä osuus vaihtelee 30 ja 100 prosentin välillä palkkakuluista.

Esimerkiksi vajaakuntoisen pitkäaikaistyöttömän on mahdollista saada palkkatukea julkiselle puolelle jopa koko enimmäispalkan verran. Tuetun palkan maksimimäärä on tänä vuonna 1 400 euroa kuukaudessa.

Kavalton tilalle työllistettyjen ihmisten korvaus on ollut keskimäärin 60 prosenttia palkkakustannuksista, Taija Kavalto kertoo.

Etlan Antti Kauhanen kannattaa SAK:n ja EK:n ehdotusta palkkatuen osuuden nostamisesta 70 prosenttiin palkkakustannuksista, erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla. Taija Kavaltokin mielestä idea on hyvä.

Pitopalveluja järjestävä Kavalton tila Kaarinassa.
Kesäviikonloput ovat kiireistä aikaa Kavalton tilalla. Toni Määttä / Yle

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy Suomessa juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Sen sijaan Kavalto ei innostu toisilleen sopivan työnantajan ja työntekijän yhdistävästä palkkatuki-Tinderistä, vaikka byrokratian helpottaminen on tervetullutta.

– Minulla on ollut parhaat kokemukset pajatoiminnan kautta tulleista ihmistä. He ovat työskennelleet siellä jo jonkin aikaa ja ammattilaiset pystyvät arvioimaan, kuka soveltuu mihinkin työhön, Kavalto kertoo.

Työnantaja ei hamua tukia, vaan on liikkeellä tositarkoituksella

Kavalton tila on työllistänyt kymmenen vuoden aikana viisi ihmistä palkkatuella. Heistä kolme on jatkanut yrityksen palveluksessa.

Ensi keväällä eläköityvälle työntekijälle palkkatuki mahdollisti alanvaihdoksen viisikymppisenä. Työttömäksi jäänyt lentoliikennevirkailija Pirjo Määttä-Lehtinen etsi vuosikymmen sitten paikkaa, jossa hän saisi työskennellä ihmisten kanssa.

Pirjo Määttä-Lehtinen on keittiötyöntekijä Kavalton tilalla ja jää eläkkeelle maailskuussa 2020.
Pirjo Määttä-Lehtinen aikoo jatkaa extraamista juhlatilaisuuksissa myös eläkkeellä. Toni Määttä / Yle

– Palkkatuki antoi minulle mahdollisuuden tutustua työhön ja työnantajaan kunnolla. Onnistuuko tämä työ, kun olin sen ikäinen kuin olin. Hyvin siinä sitten kävi, hän hymyilee.

Sen verran hyvin kävi, että Määttä-Lehtinen aikoo jatkaa eläkkeelläkin keikkahommia yrityksen tilaisuuksissa. Kesän viikonloput ovat täynnä häitä ja syntymäpäiväjuhlia, ja "joka paikan höylälle" on käyttöä.

Pito- ja juhlapalvelun lisäksi Kavalton tila pyörittää paikallisen metalliyrityksen lounasravintolaa. Yrittäjäparikunnan ohella yritys työllistää vakituisesti viisi henkeä ja parinkymmenen hengen joukon keikkatyöntekijöitä.

Yritykseen olisi ollut mahdollista palkata työntekijä ilman palkkatukeakin, mutta silloin rekrytointia olisi pitänyt miettiä todella tarkkaan.

– Juuri näitä henkilöitä en olisi palkannut meille suoran työnhaun kautta töihin. Kaikkien kohdalla on ollut jokin pieni asia, mikä on ollut esteenä heidän työllistymiselleen. Se voi olla kielitaito, arkuus, ikä tai sairaus. Nuorten kohdalla voi olla kyse elämänhaluttomuudesta tai saamattomuudesta, ei saa asioitaan järjestykseen, Kavalto sanoo.

Pirjo Määttä-Lehtinen on keittiötyöntekijä Kavalton tilalla ja jää eläkkeelle maailskuussa 2020. Kuvassa hän työskentelee Kavaltojen pyörittämässä työmaaruokalassa Kaarinassa.
Pirjo Määttä-Laitinen työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisesti henkilöstöruokalassa.Toni Määttä / Yle

Kavalto painottaa, ettei hänen yritykseensä palkata ketään sillä ajatuksella, että otetaan tilalle aina uusi tuettu työntekijä tukijakson loputtua.

– Otetaan sillä ajatuksella, että meillä olisi mahdollista tulevaisuudessa tehdä hänen kanssaan töitä, hän toteaa.

Päivitetty 16.20 Ylen tieto kolmikantaisen työryhmän alkuviikolla valmistuvasta työllisyysesityksestä.

Lue lisää:Työllistämisrahaa jäämässä 150 miljoonaa euroa yli – Miksi valtion raha ei kelpaa yrityksille?