Selvitimme, miksi täit ovat nyt niin sitkeitä – supertäitä ei ole, vain huono hoito ja nämä väärät uskomukset

Syksy on aikaa, jona päätäitartuntoja esiintyy eniten. Tilanne voi saada perheen hämilleen, jos täistä ei tunnu pääsevän eroon millään.

Päätäi
Tyttöjä selkä kameraan päin.
Päätäitartunnoilta voi suojautua pitämällä hiuksia kiinni.Tiina Karppi / Yle

Uuden lukuvuoden käynnistyttyä monissa kouluissa ja kodeissa on päällä jokavuotinen täiralli. Sosiaalisen median ryhmissä etenkin äidit jakavat tunteitaan laidasta laitaan, kun perheeseen pesiytynyt täitartunta ei ota lähteäkseen.

Kouvolalainen kouluterveydenhoitaja Henna Koponen koputtaa puuta.

– Vielä ei ole täitartuntoja näkynyt, ja samaa olen kuullut Kouvolan muistakin kouluista, kolmessa koulussa työskentelevä Koponen kertoo.

Tämänhetkinen tilanne on kuitenkin todennäköisesti vain tyyntä myrskyn edellä. Helpoiten päätäi leviää kahden pään tai hiusten koskiessa toisiinsa, ja yleisimpiä ne ovat päiväkoti-ikäisillä sekä alakoululaisilla.

– He leikkivät yhdessä pienissä tiloissa, jolloin tartunnat tapahtuvat helposti. Kodeissa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, jos lapsi raapii päätään, Koponen neuvoo.

Täitartunta voi kuitenkin saada vanhemmat hämilleen ja aiheuttaa epätoivoa, jos tilanne ei ota rauhoittuakseen. Mistä johtuu, että täistä tuntuu välillä olevan mahdotonta päästä eroon?

Lapset leikkivät koulun pihalla.
Päätäit leviävät helpoiten kun kaksi päätä koskevat toisiinsa, esimerkiksi lasten leikkiessä keskenään. Kuvituskuva.Tiina Karppi / Yle

Pesiytyykö "supertäi" suomalaisten päihin?

Tilastoa päätäitartuntojen yleisyydestä Suomessa ei pidetä. Päätäitartuntojen määrä kasvoi kuitenkin selvästi 2000-luvun vaihteessa.

– Ongelmaksi tuli, etteivät hyönteismyrkkypohjaiset valmisteet enää tehonneet päätäihin yhtä hyvin kuin ennen. Syyksi paljastui täin kasvanut vastustuskyky näille aineille. Se selittää osaltaan tartuntojen yleistymisen sekä sen, miksei hoito tepsi aina nykyäänkään, dosentti ja SYNLAB:n johtava ylilääkäri Sakari Jokiranta sanoo.

Jo 2000-luvun alusta alkaen on ajoittain uutisoitu niin sanotun “supertäin” mahdollisesta kehittymisestä ja leviämisestä. Tällainen täi olisi vastustuskykyinen tämänhetkisille hoitomenetelmille.

Tämän hetken parhaat hoitomenetelmät perustuvat täiden nesteenhaihdutusaukkoja tukkiville aineille. Ylilääkäri Sakari Jokiranta pitää “supertäin” syntyä epätodennäköisenä.

– Näitä aineita vastaan on hyvin epätodennäköistä kehittyä vastustuskykyä. Pelkkä geenimutaatio ei riittäisi, vaan itse täin tulisi muuttua merkittävästi. Hoidon onnistuminen riippuu kuitenkin pitkälti siitä, että hoitotuotetta on käytetty oikeaoppisesti.

Täisampoo.
Nykypäivänä suositellaan päätäit tukahduttavia hoitomenetelmiä.Tiina Karppi / Yle

Päätäiden häätöön voidaan käyttää esimerkiksi malationi- tai permetriinisampoota, jotka ovat hyönteismyrkkypohjaisia. Koska Suomessa on kuitenkin myrkyille vastustuskykyisiä täitä, nimenomaan täiden tukahduttamiseen perustuvia tuotteita myydään nykyään apteekeissa eniten.

Viimeisin kysyntäpiikki oli Kouvolan Hansa-Apteekin farmaseutti Elina Halttusen mukaan kesällä.

– Tukahduttavat tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, sillä riski yliherkkyysreaktiolle on pieni. Niitä on lisäksi montaa erilaista, jolloin jokaiselle löytyy sopiva tuote. Teho on hyvä kunhan hoidon tekee huolellisesti, Halttunen kertoo.

Halpoja tuotteet eivät ole. Hoidon hinnat kieppuvat jopa useissa kympeissä, etenkin jos päätäitartunnan on saanut useampi perheenjäsen tai jos hoito pitää toistaa.

Ylilääkäri Sakari Jokirannan mukaan sinnikkäältä tuntuva täitartunta johtuu useimmiten juuri tuotteiden virheellisestä käytöstä tai lähiympäristöstä saadusta uusintatartunnasta.

– On muistettava, että lapsi voi saada tartunnan niin kavereiltaan kuin myös muilta perheenjäseniltä. Tartunnasta ilmoittaminen myös kavereille ja kouluun on todella tärkeää, jotta sen lähde saadaan myös hoidon piiriin.

Farmaseutti Elina Halttunen.
Farmaseutti Elina Halttunen arvelee, että täiden karkoittamiseen tarkoitettujen tuotteiden kysyntä kasvaa tulevien kuukausien aikana.Tiina Karppi / Yle

Saunasta ja pipojen piilottamisesta ei ole apua – kookosöljystä ehkä on

Suurimmat piikit päätäitartunnoissa keskittyvät elokuulle sekä tammikuulle. Syytä tälle ei tiedetä.

– Spekulaationa on että lomilla ei tule istuttua alas kuten koulussa, jolloin päänahan kutinaa ei huomaa ennen kuin koulujen alettua. Toinen teoria on, että lomilla lapset leikkivät lähekkäämmin, jolloin täit tarttuvat helpommin, ylilääkäri Sakari Jokiranta sanoo.

Netissä ja vanhempien kesken leviää paljon uskomuksia siitä miten täit leviävät, miten tartuntoja voisi ennaltaehkäistä ja miten täistä pääsisi eroon.

Myös ylilääkäri Sakari Jokiranta on törmännyt moniin uskomuksiin. Täitartuntojen ennaltaehkäisyksi on ehdotettu esimerkiksi kookos- tai oliiviöljyä.

– Markkinoilla on silikaattituotteita, jotka tekevät hiuksista liukkaampia. Lupauksena on, että ne vaikeuttaisivat täin tarttumista hiuksiin. On pientä näyttöä, että tästä voisi olla hyötyä. Öljyjen käyttö perustuu samaan ideaan.

päätäi hiuksessa
Muutaman millimetrin kokoiset päätäit viihtyvät enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa.AOP

Monille suomalaisille tutusta varatoimenpiteestä eli pipojen piilottamisesta hihaan Jokiranta ei kuitenkaan näe suurta apua olevan.

– Teholle ei ole tieteellistä näyttöä. Päätäit voivat elää pipossa vain hyvin lyhyen ajan. Lisäksi suurin epidemiakausi on heti kesäloman jälkeen, mikä myös todistaa etteivät täit pipojen kautta ainakaan merkittävästi leviä.

Myöskään saunomisesta ei ole apua. Täitartunnan sattuessa Jokiranta kehottaa myös jättämään pitkät saunasessiot vähemmälle täiden tappamisen toivossa.

– Päätäit elävät hiuspohjan tuntumassa. Saunan lämpö ei tapa täitä, ellei päänahka käytännössä kärsi palovammoja, hän sanoo.

Paras apu Jokirannan mukaan löytyy apteekista. Helppokäyttöisten täisampoidenkin käytössä on kuitenkin vaaranpaikkansa. Hoito voi nimittäin epäonnistua huolimattomuuden vuoksi.

– Sampoota on totuttu käyttämään siten, että hiuksissa on paljon vettä. Korkea nesteen määrä voi kuitenkin laimentaa hoitavan aineen pitoisuutta. Itse pidän parempana hoitokeinona useaksi tunniksi hiuksiin jätettäviä valmisteita.

Täikampa.
Täikampa on oiva apuväline täiden havaitsemiseen.Tiina Karppi / Yle

Tietoa tartunnoista sosiaalisesta mediasta

Epäily päätäitartunnasta herää tavallisimmin kun päänahka kutisee tavallisesta poikkeavalla tavalla, tai kun lähipiirissä on havaittu täitä.

– Voimme auttaa niin itseämme kuin toisiamme tuomalla havainnot ilmi, jotta muutkin ymmärtävät seuloa lastensa hiuksia. Siten voidaan estää tartuntojen nopea leviäminen, sillä ihmisten ulkopuolella täit ja niiden munat eivät selviä kauaa hengissä, sanoo ylilääkäri Sakari Jokiranta.

Tartunta on helppo todeta täikamman avulla, jonka piikkien väliin täit ja niiden munat eli saivareet tarttuvat.

– Kampaaminen kannattaa tehdä märkiin hiuksiin hoitoaineen kanssa, jolloin pitkätkin hiukset on helppo käydä läpi, ohjeistaa Jokiranta.

Terveydenhoitaja Henna Koponen.
Kouluterveydenhoitaja Henna Koposen mukaan päätäitä esiintyy eniten alakoulujen nuorimmilla oppilailla. Tiina Karppi / Yle

Kouluterveydenhoitaja Henna Koponen on tyytyväinen vanhempien aktiivisuuteen päätäiden vastaisessa taistelussa.

– Vanhemmat ilmoittavat kouluille hyvin täitartunnoista, jolloin voimme välittää viestin eteenpäin. Viestin saatuaan vanhemmat myös tarkastavat ahkerasti lastensa päitä, Koponen kertoo.

Vielä 1970- ja 80 -lukujen Suomessa päätäistä vaiettiin huolella. Sama meno jatkui, kun tartuntojen määrä alkoi 90-luvun lopulla lisääntyä.

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Sakari Jokiranta huomasi muutoksen tuulia, ja positiivinen kehitys on jatkunut edelleen tähän päivään.

– Nykyään vanhemmat jakavat sosiaalisen median avulla luottamuksellistakin tietoa toisilleen, jolloin myös täitartunnoista puhutaan avoimemmin. Tartuntaa ei tarvitse hävetä – päinvastoin, tartunnan löytäminen viestii siitä että lapseen on kiinnitetty huomiota ja vanhemmat toimivat hänen parhaakseen.

Poika raapii päätään.
Tavallisesta poikkeava päänahan kutina on merkki siitä, että täitarkastus on syytä tehdä. Kuvituskuva.Tiina Karppi / Yle

Täitartunta lähipiirissä voi silti herättää vanhemmissa huolen ja inhonkin tunteita. Vaikka aiheesta puhuminen on vapaampaa, oma tai lapsen tartunta voi silti aiheuttaa häpeää eikä tartunnasta haluta kertoa muille.

Ylilääkäri Sakari Jokiranta muistuttaa, että päätäit eivät kerro huonosta hygieniasta tai huolettomasta hoidosta.

– On pyrittävä välttämään negatiivisten asenteiden välittämistä lapsille. Esimerkiksi Norjassa oppilailta on kouluissa etsitty järjestelmällisesti luokittain täitä. Siinä kaikki ovat samalla viivalla, ja lapset saavat mahdollisuuden kokea ja oppia uutta.