Kun riisipellot kuivuivat, Thuan pelkäsi lastensa kuolevan nälkään – kahvinviljelyyn siirtyminen pelasti perheen

Ilmastonmuutos pakottaa riisinviljelijöitä luopumaan elinkeinostaan. Riisin tilalle on tullut kahvi, mutta moni tekee jo uusia varasuunnitelmia.

ilmastonmuutos
Thuan ja lapset, taustalla pihakaivo
Thuanin perheen pihakaivo oli aikoinaan niin kuiva, ettei juomavettä ollut tarpeeksi.Katariina Salmi

DAK LAK, VIETNAM Aurinko porottaa korkealta Keski-Vietnamin ylängöllä. Kapeita hiekkateitä ympäröivillä pelloilla kasvaa kahvipensaita, cashewpuita ja mustapippuriköynnöksiä.

Vielä kymmenen vuotta sitten nämä olivat riisipeltoja. Vesi valui ympäröiviltä vuorilta säännöllisesti alas laaksoon ja kasteli pellot.

Sitten sateet vähenivät, ja riisisadot jäivät vuosi vuodelta laihemmiksi.

– Vettä ei riittänyt pelloille eikä juomavedeksi. Pihakaivo kuivui, ja jouduimme hakemaan vettä kylän kaivosta puolen tunnin kävelymatkan päästä, kertoo Le Thi Thuan, maanviljelijä ja neljän lapsen äiti.

– Lapseni olivat silloin pieniä. Pelkäsin heidän kuolevan nälkään, Thuan sanoo. Hän esiintyy jutussa vietnamilaiseen tapaan etunimellään.

Thuan oli viljellyt riisiä koko elämänsä, mutta perinteisestä elinkeinosta oli pakko luopua.

Kylän maatalousneuvoja kertoi Thuanille ja hänen miehelleen, että kahvipensaita kasvattamalla voisi päästä uuteen alkuun.

Niinpä perhe ryhtyi opettelemaan kahvinviljelyn alkeita.

Kuva kylän kuivista pelloista
Keski-Vietnamin ylänköalue on kuivunut niin pahasti, ettei riisi enää kasva siellä.Katariina Salmi

Thuanin perheen tarina on Vietnamissa tavallinen.

Vietnam on yksi niistä maista, joihin ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät kaikkein rajuimmin: merenpinta nousee, äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat voimistuvat ja kuivuus lisääntyy.

Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Vietnam on pinta-alaltaan suunnilleen Suomen kokoinen, mutta asukkaita siellä on yli 95 miljoonaa. Tiiviisti asutussa maassa luonnonkatastrofit voivat tehdä pahaa jälkeä.

Iso riskitekijä on yli 3 000 kilometrin mittainen rantaviiva. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on listannut Vietnamin yhdeksi maailman kolmesta haavoittuvimmasta alueesta, kun merenpinta todennäköisesti nousee entisestään.

Vietnamin kartta
Leena Luotio / Yle

Suuri ongelma on se, että Vietnamille tärkeä viljelykasvi riisi tarvitsee paljon kosteutta ja on erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Maatalous työllistää noin 45 prosenttia Vietnamin työvoimasta, ja suurin osa maanviljelijöistä saa elantonsa riisistä. Vietnam on maailman viidenneksi suurin riisin tuottaja ja Thaimaan jälkeen toiseksi suurin riisin viejä.

Vuosi 2016 oli monille Vietnamin riisinviljelijöille kohtalokas. Silloin myrskyt, kuivuus ja tulvat tuhosivat yli 100 000 hehtaaria riisiviljelmiä eri puolilla maata. Taustalla oli sääilmiö El Niño, jolla tarkoitetaan merivirtojen ajoittaista muuttumista Tyynellämerellä.

Riisintuotanto laski 800 000 tonnilla, mikä vaaransi yli miljoonan ihmisen ruokaturvan.

 Le Thi Thuan lapsineen talonsa edessä
Le Thi Thuanin lapset Duc (vas.) ja Cuong käyvät koulua kodin lähellä. Kaksi vanhinta lasta on jo muuttanut pois kotoa.Katariina Salmi

Kylä, jossa Le Thi Thuanin perhe asuu, on noin 15 000 asukkaan Ea Pal Dak Lakin maakunnassa. Suurin osa asukkaista on ollut aiemmin riisinviljelijöitä.

Kun vesipula iski seudulle, paikalliset viranomaiset alkoivat rohkaista viljelijöitä siirtymään riisistä muihin viljelykasveihin.

– Kahvi kestää riisiä paremmin kuivuutta, ja tiesimme ennestään sen menestyvän tällä alueella, kertoo maanviljelykseen erikoistunut virkamies Nguyen Hoach.

Kahvinviljely alkoi Vietnamissa jo 1850-luvulla, kun ranskalaiset toivat maahan ensimmäiset kahvipensaat. Tuotanto on keskittynyt juuri tänne Keski-Vietnamin ylängöille.

Niinpä myös Le Thi Thuanin perhe päätti istuttaa entisille riisipelloille kahvipensaita.

– Kahvin kasvattaminen on täysin erilaista kuin riisinviljely, joten kaikki piti opetella uudelleen, Thuan kertoo.

– Onneksi viranomaiset neuvoivat käytännön asioissa kuten lannoittamisessa ja kastelussa.

Thuanin perhe kasvattaa robusta-lajiketta, joka on maultaan voimakkaampi ja kitkerämpi kuin Suomessa yleisemmin juotu arabica-kahvi.

Robusta kestää arabicaa paremmin kuumuutta.

Kahvipensas
Keski-Vietnamin ylängöllä kasvatettu robusta-kahvilajike kestää melko hyvin kuumaa ja kuivaa ilmastoa.Katariina Salmi

Vaikka riisinviljelystä luopuminen vaikutti aluksi katastrofilta, kahviin siirtyminen on nostanut monen Dak Lakin alueen maanviljelijän elintasoa.

Kahvi menee nimittäin nyt kaupaksi riisiä paremmin.

Vuonna 2015 vietnamilainen kulutti keskimäärin 1,38 kiloa kahvia vuodessa, mikä oli lähes kilon enemmän kuin vuonna 2005. Kulutuksen ennustetaan nousevan vuoteen 2021 mennessä 2,6 kiloon.

Le Thi Thuanin perheen tulot kasvoivat kahvinviljelyyn siirtymisen seurauksena niin paljon, että he pystyivät rakentamaan kivitalon entisen bambusta rakennetun talon tilalle. Pihalle he rakensivat uuden, entistä syvemmän kaivon.

Muiden alueen viljelijöiden kokemukset ovat samantapaisia.

Thanh Duong
Maanviljelijä Thanh Duong kertoo tulojensa viisinkertaistuneen kahvin viljelyyn siirtymisen jälkeen.Katariina Salmi

Läheisellä pellolla kahviviljelmiään kasteleva 30-vuotias Thanh Duong kertoo olevansa erittäin tyytyväinen päätökseen vaihtaa riisinviljely kahviin.

– Tuloni ovat viisinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Minulla on ollut varaa ostaa televisio, jääkaappi ja moottoripyörä, Duong sanoo.

Toinen paikallinen maanviljelijä, kolmen aikuisen lapsen isä Van Hoang, kertoo kahvinviljelyn olevan riisinviljelyä kevyempää työtä.

– Kahvia ei tarvitse lannoittaa eikä kastella niin paljon kuin riisiä. Olen jo melko vanha, joten muutos oli minulle helpotus, hän sanoo.

Van Hoang
Maanviljelijä Van Hoang pitää kahvipensaiden kasvatusta riisinviljelyä kevyempänä työnä.Katariina Salmi

Merkittävä syy kahvinjuonnin lisääntymiselle on Vietnamin nopea kaupungistuminen ja sen myötä tapahtunut kahvilakulttuurin yleistyminen.

Maan suurimmalla kahvilaketjulla, vuonna 2002 perustetulla Highlands Coffeella, on jo 230 kahvilaa eri puolilla Vietnamia. Ketju teki vuonna 2017 voittoa yli 48 miljoonaa euroa.

Etenkin suurkaupungeissa kahvinjuonti on korvaamassa perinteistä teenjuontikulttuuria.

Myös ihmisten ruokatottumusten ennustetaan ennen pitkää muuttuvan.

Monissa rikkaissa Aasian maissa, joissa kaupungistuminen on pitkällä, riisin syönti vähenee. Esimerkiksi japanilaiset syövät vuodessa puolet vähemmän riisiä henkeä kohden kuin vielä viisikymmentä vuotta sitten.

Vehnän, maitotuotteiden, lihan ja kalan syönti keskiluokkaistuneissa Aasian maissa sen sijaan yleistyy – japanilaisten lisäksi muun muassa taiwanilaiset, hongkongilaiset ja eteläkorealaiset syövät yhä länsimaisemmin.

Vietnam on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista: vuosittainen kasvu on yli kuusi prosenttia. Vaikka riisi kuuluu vielä erottamattomana osana maan ruokakulttuuriin, tilanteen ennustetaan muuttuvan.

Ho Chi Minhin kaupunki
Vietnamilaisista noin 35 prosenttia asuu kaupungeissa, ja osuuden ennustetaan nousevan 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ho Chi Minhin metropolialueella asuu noin 14 miljoonaa ihmistä.Katariina Salmi

Vaurastumisella on tietenkin myös merkittäviä ilmastovaikutuksia. Kun yhä useammalla on varaa ostaa skootteri ja jääkaappi ja syödä yhä enemmän lihaa, hiilidioksidipäästöt asukasta kohden kasvavat.

Vietnamin kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan kolmikertaistuvan vuosina 2020–2030.

Dak Lakin maanviljelijöiden saama koulutus kahvinviljelyyn on yksi esimerkki siitä, miten Vietnam pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Ongelmia yritetään ratkaista myös valtakunnallisella tasolla. Hallitus on perustanut ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvittävän komitean, jonka yhtenä tehtävänä on tutkia, miten maataloutta voisi auttaa sopeutumaan tulossa oleviin muutoksiin.

Vietnamin keskiosissa riisinviljelyä on korvattu kahvilla, hedelmäpuilla ja viiniköynnöksillä. Vuoristoalueilla on alettu suosia peltometsäviljelyä, jossa puunkasvatus yhdistetään ruuantuotantoon. Peltometsäviljely on ympäristöystävällinen maankäyttömuoto, joka hillitsee eroosiota.

Thuanin lehmät
Kahviviljelmien lisäksi Le Thi Thuanin perheellä on muutama lehmä sekä kanoja.Katariina Salmi

Erityisen haavoittuva alue on Mekongjoen suisto, joka tunnetaan lisänimellä "Vietnamin riisikulho", sillä alueella tuotetaan puolet maan riisistä.

Merenpinnan nousu ja lisääntyneet tulvat ovat jo tehneet suistoalueen maaperästä paikoin liian suolaista riisin kasvatukselle.

Ilmaston lämpenemisen lisäksi Mekongjoen aluetta rasittavat padot. Joki on valjastettu sähköntuotantoon useiden kymmenien patojen avulla, ja lisää on suunnitteilla. Padot sotkevat joelle ominaista tulvarytmiä ja estävät ravinteiden kulkua suistoalueelle.

Kahvi tai viiniköynnökset eivät jokisuistossa menesty, mutta sen sijaan moni viljelijä on siirtynyt katkarapujen kasvatuksen.

Parhaillaan alueella kokeillaan katkarapujen kasvatusta mangrovemetsissä. Näin metsät säilyvät hiilinieluina ja ravut pysyvät terveempinä.

Juuri tällaisia kokeiluja nostetaan mielellään kansainvälisiksi menestystarinoiksi. Muun muassa YK:n ruokajärjestö FAO kiittää Vietnamia ilmastoälykkään maatalouden kehittämisestä.

Mutta mitä tapahtuu, kun ilmasto lämpenee entisestään? Kahvikin tarvitsee sopivasti kosteutta eikä pidä liian kuumasta.

Lämpenevä ilmasto lisää kahvitauteja kuten kahvipensasta näivettävää kahviruostetta. Se on sienitauti, joka vuonna 2012 tuhosi 85 prosenttia merkittävän kahvintuottajamaan, Guatemalan, kahvisadosta.

Myös kahvipensaita tuhoava kahvikuoriainen viihtyy lämpimässä, ja sitä on viime vuosina tavattu yhä korkeammilla vuoristoalueilla.

Maailman kahvisadon onkin ennustettu puolittuvan ilmaston lämpenemisen takia vuoteen 2050 mennessä. Villinä kasvavan kahvin ennustetaan kuolevan sukupuuttoon vuoteen 2080 mennessä.

Vietnamissa kasvatettu robusta-lajike kestää korkeampia lämpötiloja kuin yleisempi arabica, mutta sekin tarvitsee suhteellisen tasaiset sääolosuhteet menestyäkseen.

Dak Lakin maanviljelijät ovat tietoisia kahvinviljelyn tulevaisuuden epävarmuudesta.

Siksi monella on jo varasuunnitelma: jos kahvikaan ei enää menesty, siirrytään hedelmiin.

– Olemme kuulleet, että appelsiini, mango, pomelo ja litsiluumu pärjäävät vielä kuumemmassa ja kuivemmassa ilmastossa kuin kahvi, Van Hoang sanoo.

Yksi asia näyttää silti selvältä. Dak Lakin alueen maanviljelijät toivovat lastensa tekevän tulevaisuudessa jotakin muuta kuin viljelevän maata.

Ea Karin kylän mummo
Ea Palin kylä tyhjenee vähitellen nuorista, sillä maanviljelyksen tulevaisuus alueella on epävarma. Jäljelle jäävät vanhukset.Katariina Salmi

Van Hoang on halunnut tarjota kaikille kolmelle lapselleen mahdollisuuden korkeakoulutukseen. Yksi lapsista on nykyään eläinlääkäri, toinen farmaseutti ja kolmas insinööri.

Myöskään Le Thi Thuan ja hänen miehensä eivät ole kannustaneet yhtäkään lapsistaan jatkamaan maanviljelijän ammatissa. Kaksi vanhinta lasta on jo muuttanut läheisiin kaupunkeihin ja työskentelee siellä tehtaissa.

– Haluamme, että lapset hankkivat ammatit, jotka eivät ole riippuvaisia säätiloista, Thuan sanoo.

– Minä ja mieheni emme osaa muuta kuin viljellä maata. Me olemme kiinni näissä pelloissa. Mutta lapsille toivon varmempaa ja turvallisempaa elämää.

Lähteet:

Juttua varten on haastateltu Ho Chi Minhin Fulbright-yliopiston ilmastotutkijaa, tohtori Le Viet Phuta.

Ulkoministeriö: Vietnamin talous kasvaa – ympäristökestävillä ratkaisuilla ja terveyspalveluilla kysyntää (siirryt toiseen palveluun)

The Guardian: Climate change blamed for severe drought hitting Vietnam's coffee crops (siirryt toiseen palveluun)

The Guardian: Coffee and climate: changing the future one cup at a time (siirryt toiseen palveluun)

The Guardian: Global warming is intensifying El Niño weather (siirryt toiseen palveluun)

The Independent: How climate change is triggering a migrant crisis in Vietnam (siirryt toiseen palveluun)

YK:n video: Vietnam: Climate change threatens rice production (siirryt toiseen palveluun)

YK:n maatalous- ja ruokajärjestön FAO:n raportti: FAO strengthens resilience of Vietnamese farmers through EU funded project (siirryt toiseen palveluun)

Iltalehti: Merenpinnan nousu, suolaantuminen, kuivuusjaksot, hirmumyrskyt... -ilmastonmuutos riepottelee Vietnamia (siirryt toiseen palveluun)

Yle Uutiset: 7 polttopistettä – näillä alueilla ilmastonmuutos on voimakkainta