Pelastavatko ytimeen muuttavat kirjastot suomalaisten lukutaidon? "Oodissa olivat lasten ja nuorten hyllyt tyhjillään"

Perinteisen kirjan suosio on kasvussa. Etenkin lapset ja nuoret ovat innostuneet lukemisesta.

kirjastot
Kouvolan kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu Kouvolan pääkirjastossa.
Kouvolan kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu haluaisi kaupunkilaiset mukaan kirjaston suunnitteluun.Juulia Tillaeus / Yle

Vuosikymmeniä vanha pääkirjastorakennus on tullut tiensä päähän Kouvolassa. Rakennus on vanhentunut sekä teknisesti että toiminnallisesti, eikä se enää sovellu kirjaston tarpeisiin.

– Kirjasto on suunniteltu 1960-luvun lähtökohdista. Karrikoiden voisi sanoa, että silloin suunniteltiin kirjojen kirjastoa, ja nyt pitäisi suunnitella ihmisten kirjastoa, toteaa Kouvolan kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu.

Aiemmin Kouvolassa on selvitetty pääkirjaston peruskorjausta, mahdollista laajennusta ja kirjaston rakentamista kokonaan uusiksi, mutta nyt pöydälle on nostettu mahdollisuus siirtää kirjasto kauppakeskus Manskiin, kävelykadun varrelle keskustaan.

Selvitystä ryhdytään tekemään jo syyskuussa.

– Mielestäni tämä on kiinnostava mahdollisuus kehittää kirjastoa, ja tiivistää koko kaupunkikeskustaa. Sitä kautta voidaan tuoda elinvoimaisuutta keskustaan, sanoo Kunttu.

Kauppakeskus Manski
Kouvolan keskustassa sijaitsevassa kauppakeskus Manskissa on runsaasti tyhjää liiketilaa.Juulia Tillaeus / Yle

Kirjat kiinnostavat

Pääkaupunkiseudulla kauppakeskuskirjastoja on ollut jo vuosia. Espoon Ison Omenan kirjasto on toiminut kauppakeskuksessa vuodesta 2001 lähtien. Espoossa kauppakeskus Entressessä puolestaan avattiin hiljattain kauppakeskusmuseo. Tavoitteena on palvella paremmin ja sijaita siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi kirjasto muuttaa kauppakeskusympäristöön. Hän uskoo, ettähelpommin saavutettavilla kirjastoilla on vaikutusta lukemiseen ja jopa lukutaitoon.

– Jos kirjasto sijaitsee arkireittien varrella, niin kyllähän se edesauttaa sitä, että ihmiset törmäävät kirjallisuuteen enemmän ja sitä kautta toivottavasti myös lukevat enemmän. Monien tutkimusten mukaan erilaisten tekstien lukeminen nimenomaan vapaa-ajalla kehittää lukutaitoa. Ei riitä, että koulussa oppii lukemisen alkeet, Maarno toteaa.

Maarnon mukaan kirjojen lainaaminen Suomen yleisistä kirjastoista kääntyi viime vuonna varovaiseen nousuun. Erityisen paljon on kasvanut lasten ja nuorten kirjojen osuus lainauksista.

– Se johtuu siitä, että kirjastot ovat panostaneet siihen paljon. Ne ovat hankkineet paljon uutta lastenkirjallisuutta ja edistäneet aktiivisesti lukemista, kuten käyneet koulussa vinkkaamassa kirjoista ja osallistuneet erilaisiin lukutaitokampanjoihin.

Kirjoja kirjaston hyllyssä
Kirjojen lainaaminen lisääntyi viime vuonna.Juulia Tillaeus / Yle

– Esimerkiksi Oodiin ostettiin kaikki lasten ja nuorten kirjat ihan uusina. Onhan uusi, freesi kirja houkuttelevampi. Siellä olivat sitten hyllyt hetken aikaa jopa tyhjillään, kun niitä oli lainattu niin paljon, toteaa Maarno.

Suomi on Maarnon mukaan kirjastonkäytön osalta kansainvälistä kärkeä. Suomessa kirjoja lainataan hänen mukaansa noin kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa.

– Kyllä se viesti, mikä kirjastokentältä ja tilastoista tulee, on se, että kirjat kiinnostavat. Ne lähtevät tosi hyvin lainaan.

Pelastuuko lukutaito?

Erityisesti nuorten lukeminen ja lukutaito on viime vuosina herättänyt huolta julkisessa keskustelussa. Koululaisten lukutaito ja innostus lukemiseen jakautuu yhä voimakkaammin Suomessa.

– Kansainvälisesti suomalaiset pärjäävät tosi hyvin lukutaitoa mittaavissa testeissä, joita tehdään lähinnä koululaisille. Sanoisin, että yleisesti ottaen Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaa. Viime aikainen huolestunut keskustelu lukemisesta on mielestäni myös hyvä merkki siitä, että täällä aidosti halutaan panostaa lukemiseen ja lukutaitoon, sanoo Maarno.


Kouvolan pääkirjasto
Kouvolan pääkirjasto on suunniteltu 1960-luvun lähtökohdista.Juulia Tillaeus / Yle

Helsingin keskustassa viime vuoden joulukuussa avattu Oodi-kirjasto valittiin hiljattain maailman hienoimmaksi uudeksi kirjastoksi. Kaupunkilaiset ovat ottaneet kirjaston nopeasti omakseen, ja kävijälaskurin mukaan Oodissa on tämän vuoden aikana ollut yli kaksi miljoonaa käyntiä.

Maarnon mukaan Oodissa huomattavaa on myös se, että sen myötä kirjasto on saanut paljon uusia asiakkaita.

– Siellä on tänä vuonna tehty tuhansia uusia kirjastokortteja. Näyttää siltä, että Oodin konsepti muistuttaa ihmisiä siitä, että kirjasto on olemassa, sieltä voi lainata kirjoja ja siellä on myös muutakin tekemistä. Kyllä ne toiminnot tukevat toisiaan.

Paikka perheille

Kauppakeskuskirjaston myötä Kouvolaan voitaisiin saada lisää yhteisöllisiä kokoontumistiloja esimerkiksi lapsiperheille. Selja Kuntun mukaan tiloihin voitaisiin kulttuuriaineiston lisäksi tuoda esimerkiksi liikunta- ja luontoelementtejä.

Säännöllisesti kirjastossa käyvä Elina Kirkinen pitää ajatusta yhteisöllisistä tiloista hyvänä.

– Tykkään kyllä käydä vauvan kanssa kirjastossa. Varsinkin äitiyslomalla ollessa on kiva päästä ulos. On hyvä, jos lapsille ja perheille on paikkoja, mihin mennä. Kirjasto on mielestäni ehdottomasti sellainen paikka, johon olisi kiva olla tervetullut pienenkin kanssa.

Elina Kirkinen ja Malla-vauva Kouvolan pääkirjastossa.
Elina Kirkinen aikoo lainata Malla-vauvan kasvaessa iltasadut kirjastosta.Juulia Tillaeus / Yle

Myös kirjaston sijainti Manskilla saa Kirkiseltä kannatusta.

– Periaatteessa tykkään kyllä tästä nykyisestäkin kirjastosta, mutta kun Manski on vähän tyhjentymäisillään tällä hetkellä, niin kirjasto voisi kyllä olla ihan hyvä palvelu, joka toisi ihmisiä sinne enemmän, toteaa Kirkinen.

Kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu haluaisi tuoda kirjastoon myös modernia tekniikkaa.

– Meillä voisi olla esimerkiksi robotiikkaan tutustumista ja älyseinä. Pitäisin mukana myös asiakkaiden digineuvonnan. Yhä enemmän on asiakkaita, jotka tarvitsevat apua omien laitteidensa kanssa.

Helsingin Oodi-kirjaston suosion syynä Kunttu pitää osallistavaa suunnittelua.

– Suunnitteluun otettiin kansalaiset laajamittaisesti mukaan suunnittelemaan, mitä he haluavat kirjastolta. Ei tehty niin, että virkamiehet olisivat yrittäneet arvailla, mitä kansalaiset haluavat, toteaa Kunttu.

Kunttu toivookin, että myös Kouvolan pääkirjaston suunnitteluun otettaisiin kaupunkilaiset mukaan.

– ltse ehdottomasti näkisin, että osallistava suunnittelu pitäisi ottaa mukaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kirjaston toiminta, kirjastolaki ja yhteiskunta ovat muuttuneet todella vahvasti. Sen myötä meillä on isot toiminnalliset uudistuspaineet myös kirjastossa.

Remontti tarvitaan joka tapauksessa

Kirjastojen kehittäminen on yksi osa Kouvolan säästötoimenpiteitä. Kaupungin toimialojen on laadittava elokuun loppuun mennessä palveluverkkoselvitykset, joiden säästötavoite on kuusi miljoonaa euroa. Säästöjä on etsittävä sekä kiinteistö- että henkilöstökustannuksista.

Selja Kuntun mukaansäästötavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää miettiä, mihin käyttöön vanha pääkirjastorakennus voisi tulevaisuudessa soveltua.

– Tässä hankkeessa pitäisi ehdottomasti katsoa talon tuleva käyttö. Sitä kautta on mahdollista päästä kustannustehokkaaseen ratkaisuun, mikäli nykyiseen kirjastotaloon saadaan sellaisia toimijoita, joiden tiloista kaupunki maksaa tällä hetkellä vuokraa ulos päin.

Kuntun mukaan rakennus tarvitsee joka tapauksessa ison remontin, tulipa se kenen käyttöön tahansa.

– Koko talotekniikka ja sisätilat pitäisi uudistaa. Ihan viemäröinti, ilmastointi, hissit ja kaikki pinnat. Mikäli rakennus pysyisi kirjastotilana, tarvittaisiin lisäksi todella iso toiminnallinen remontti, jotta saataisiin kirjastolain mukainen nykyaikainen kirjasto.

Kritiikkiä melusta

Manskin kauppakeskuksen edustajan mukaan kaupunki olisi hyvä pitkäaikainen vuokralainen ja tilat voisivat järjestyä nopeallakin aikataululla. Vuokratasosta ja remontti- sekä muokkaustarpeesta voidaan neuvotella tarpeen mukaan kaupungin kanssa.

Kauppakeskuksessa toimi viime vuonna Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kirjasto, joka oli väistötiloissa vajaan vuoden. Kokemukset olivat sekä hyviä että huonoja. Sijaintia kiiteltiin, mutta osa asiakkaista ja työntekijöistä toivoi hiljaisempaa tilaa muun muassa taustamusiikin vuoksi.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.