Ulkoisesti poikkeavien ihmisten pilkkaaminen on yleistynyt – vihamielisyys Suomessa näyttää lisääntyvän, ja tässä jutussa asiantuntijat pohtivat miksi

Asiantuntijoiden mukaan huonon käytöksen yleistyminen on syytä ottaa vakavasti, sillä se lisää turvattomuutta.

Ihmisen huono käytös
Tuula Nyberg
Vasta julkaistun Ylen artikkelin mukaan osa ulkoisesti valtaväestöstä poikkeavista henkilöistä eristäytyy kotiin, koska muiden käytös ahdistaa. Jutussa haastateltua Tuula Nybergiäkin herjataan, mutta hän ei anna sen lannistaa.Jaana Polamo / Yle

Ylen viime viikolla julkaisema juttu vammaisten ja muiden valtavirrasta poikkeavien kohtelusta herätti vilkkaan keskustelun. Artikkeli keräsi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa yli 14 000 reaktiota.

Jutussa arvioitiin, että huono käytös – tuijottelu, naureskelu, nimittely – ulkoisesti poikkeavia ihmisiä kohtaan on yleistynyt. Suuntauksen ovat huomanneet esimerkiksi monet julkisilla paikoilla liikkuvat vammaiset, heitä edustava Vammaisfoorumi ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Syyksi artikkelissa esitettiin asenteiden koventumista ja vihamielisyyden lisääntymistä.

Pyysimme neljää asiantuntijaa pohtimaan, mitä Suomessa tapahtuu ja miksi huono käytös näyttää yleistyneen.

Kysymyksiin vastaavat Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist, vammaisten oikeuksiin erikoistunut Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Mikko Joronen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perehtynyt tutkija ja sosiaalipsykologi Aija Logren sekä urallaan muun muassa rasismiin ja hyvinvointivaltioon liittyviä kysymyksiä tutkinut professori Suvi Keskinen.

Onko ilmapiiri Suomessa todella muuttunut vihamielisemmäksi?

Poliisitarkastaja Måns Enqvist: Kyllä on. Vihamielisyys on mielestäni tällä hetkellä Suomessa jopa käsinkosketeltavan suurta. Suvaitsemattomuus on lisääntynyt ja arvot koventuneet. Esimerkiksi vielä vuosituhannen vaihteessa ei ollut tällaista.

Professori Suvi Keskinen: Arvioni mukaan ilmapiiri Suomessa on muuttunut vihamielisemmäksi siirtolaisia ja rodullistettuja vähemmistöjä kohtaan, ja samanlaista käytöstä vaikuttaa kohdistuvan muihinkin vähemmistöihin.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: On selviä viitteitä siitä, että ihmiset kokevat vihamielisen ja ennakkoluuloisen puheen lisääntyneen Suomessa. Sitä on vaikea sanoa, ajattelevatko ihmiset todella aiempaa jyrkemmin, vai ovatko he aina ajatelleet siten ja tuovat nyt mielipiteitään avoimemmin esille. Oli kummin vain, moni kokee, että puhe on jyrkentynyt.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Ainakin ihmiset kyseenalaistavat nykyään aiempaa voimakkaammin sellaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia, jotka poikkeavat heistä itsestään.

Mistä ilmapiirin kiristyminen voi johtua?

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä maahanmuuttajista on alettu puhua julkisesti negatiivisemmin. Mielestäni se on samalla lisännyt myös muiden ihmisryhmien, kuten vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen, kärjekkäämpää kohtelua.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Ajattelen, että ilmapiirin kiristymisen juuret ovat pakolaiskriisiäkin syvemmällä. Ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen laajemmassa mittakaavassa kansainvälisesti sai alkusysäyksen jo vuonna 2001 Yhdysvaltain WTC:n terrori-iskusta, ja se on jatkunut ja yltynyt siitä asti. Tämän vaikutukset heijastuvat myös Suomeen.

Professori Suvi Keskinen: Hyökkäävä kielenkäyttö on saanut aiempaa enemmän jalansijaa politiikassa, mikä on vaikuttanut ilmapiiriin. Yksi keskeinen syy ilmapiirin kiristymiseen on myös maahanmuuttovastainen nettikirjoittelu, jota kanavoidaan sosiaalisen median kautta. Vammaisten oikeuksien kyseenalaistaminen voi puolestaan liittyä taloudelliseen hyöty- ja tehokkuusajatteluun, jossa ihmisarvo jää toissijaiseksi.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Netissä ihmiset voivat jakaa hyvinkin ennakkoluuloisia ajatuksia. Kun niille saa vähänkin tukea, syntyy vääristynyt mielikuva siitä, että kaikki muutkin ovat samaa mieltä. Sen myötä omia vihamielisiä ajatuksia uskalletaan sanoa myös ääneen avoimemmin.

Miten tämä näkyy ihmisten käyttäytymisessä?

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Nykyään moni kokee olevansa oikeutettu sanomaan ääneen melkein mitä tahansa. Aiemmin käsitys hyvistä tavoista saattoi estää tällaisen käyttäytymisen. Ei enää.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Osa ihmisistä ei enää ajattele, että vihamielisten ja ennakkoluuloisten ajatusten ilmaisemisessa olisi jotakin väärää. Jos tällaista käytöstä aletaan pitää normaalina, huono käytöskin yleistyy entisestään.

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Myös poliisitilastoista on nähtävissä, että rangaistavasta vihapuheesta tehtyjen rikosilmoitusten määrät ovat lisääntyneet: Niitä on tehty 2015–2019 enemmän kuin sitä edeltävänä aikana.

Professori Suvi Keskinen: Euroopan perusoikeusviraston tutkimus toi hiljattain esiin, miten laajasti afrikkalaistaustaiset suomalaiset kohtaavat nimittelyä, fyysisiä hyökkäyksiä ja syrjintää. Tutkimuksen mukaan tilanne Suomessa on pahempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Arvioni mukaan tämä voi johtua siitä, että rasismia ja syrjintää ei ole otettu Suomessa vakavasti ja tunnustettu. Myöskään toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi ei ole siten toteutettu riittävästi.

Pitääkö herjaavan käytöksen yleistymisestä olla huolissaan?

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Pitää. Tilanne on ikävä yksittäisille ihmisille, mutta epäasiallisella käytöksellä on aina laajempi vaikutus myös koko yhteisöön. Se aiheuttaa muun muassa syrjäytymistä.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Kyllä. Siitä kannattaa huolestua, jos meillä on ihmisiä, jotka joutuvat kokemaan pilkkaamista ja tuntemaan, ettei heitä oteta yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä vakavasti.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Tietysti, sillä vammaisten ja muidenkin ihmisten pilkkaaminen lisää turvattomuutta ja vähentää yhteiskunnallista yhteenkuuluvutta.

Professori Suvi Keskinen: Tämä on vakava ongelma koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomessa täytyisi tunnistaa ihmisarvon kyseenalaistamiseen liittyvät ongelmat ja etsiä niihin ratkaisuja. Mielestäni selkeitä toimintalinjoja ei tähän asti ole luotu.

Mitä huonolle käytökselle ja vihamielisyydelle voitaisiin tehdä?

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Aina kun kohtaamme tai todistamme vihamielistä käytöstä ja puhetta, voimme asettua loukatun ihmisen puolelle ja haastaa huonosti käyttäytyvän ihmisen. Voimme tehdä selväksi, että kaikki meistä eivät ajattele kuten pilkkaaja ajattelee.

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Yhtenä keinona olisi laatia vihapuheen vastainen toimintaohjelma. Ajattelen myös, että yhdenvertaisuuden korostaminen lapsille ja nuorille koulutuksen kautta on entistä tärkeämpää.

Professori Suvi Keskinen: Hallituksella ja viranomaisilla on keskeinen rooli näissä kysymyksissä. Erityisesti ryhmät, jotka kohtaavat syrjintää, tulisi ottaa mukaan työhön, jossa valmistellaan erilaisia syrjinnän vastaisia toimenpiteitä.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Erilaisista ylilyönneistä, kuten vihapuheesta, annettavien seuraamuksien pitäisi olla tarpeeksi tehokkaita. Myös julkisten verkkokeskustelufoorumien ylläpitäjille kannattaisi mielestäni asettaa nykyistä suurempi vastuu julkaistuista sisällöistä.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!