Saavatko al-Holin leirin suomalaisorvot apua? Mikä jarruttaa toimia? Ylen toimittaja, tutkija ja Pelastakaa Lapset -järjestön edustaja vastasivat yleisön kysymyksiin

Vastaajina olivat al-Holin leirillä kahdesti vieraillut Ylen toimittaja Antti Kuronen, Pelastakaa lapset -järjestön hankepäällikkö Eveliina Viitanen ja tutkija Karin Creutz.

Syyria
Suomalaiset Minna ja Mariam al-Holin telttaleirissä Syyriassa
Minna ja alle 15-vuotias Mariam ovat molemmat kotoisin Suomesta. Al-Holin leirille he päätyivät keväällä Isisin viimeisen linnakkeen Baghuzin kaaduttua.Antti Kuronen / Yle

Tiedot siitä, että Al Holin leirillä on lapsia ilman omia vanhempiaan ovat lisänneet viranomaisten painetta ratkaisun etsimiseen. Tässä Yle uutisten juttu "Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta".

 Kuvakollaasissa Antti Kuronen ja Eveliina Viitanen.
Toimittaja Antti Kuronen ja Pelastakaa Lapset ry:n hankepäällikkö Eveliina Viitanen.Yle / Pelastakaa lapset

Toimittaja Antti Kuronen, Pelastakaa lapset ry:n hankepäällikkö Eveliina Viitanen sekä Helsingin yliopiston tutkija, sosiaalityön yliopisto-opettaja Karin Creutz vastasivat yleisön kysymyksiin. Niissä korostui huoli leirissä olevien lasten tilanteesta.

Ylen jutussa pääministeri Antti Rinne (sd.) vastaa kysymyksiin siitä, mitä Suomi aikoo tehdä leirillä olevien suomalaisten orpolapsien suhteen.

Aiemmin Yle kertoi Al-Holin leirillä olevien naisten näkemyksistä. Lisäksi yksi suomalaisnuorukainen on Syyrian kurdialueella nuorisovankilassa.

Kommenttipalsta on nyt suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin. Kiitoksia aktiivisuudesta ja hyvistä kysymyksistä!

Väliotsikoita on lisätty kello 1725.

Voiko kansalainen tehdä jotain?

1. kysymys: – Ministerien vastaukset ovat ympäripyöreitä ja vältteleviä. Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä, jotta leirillä yhä odottavat lapset äiteineen ja nuorisovankilaan suljettu nuorukainen palautettaisiin mahdollisimman pian Suomeen?

Antti Kuronen, toimittaja, Yle: – Olen reportteri., ja tehtäväni on hakea uutta tietoa eri puolilta maailmaa. Se minkälaisia päätöksiä näiden ihmisten suhteen pitäisi tehdä Suomessa on poliitikoiden tehtävä.

– Tällä matkalla yksi tavoitteistani oli saada tietoa mahdollisista suomalaisista orvoista, koska viranomaiset olivat jo kesäkuussa kertoneet, että leirissä on suomalaisia orpoja.

– Saimme selville, että al-Holissa on kaksi alle kouluikäistä sisarusta joiden kantasuomalainen äiti on saanut surmansa pari vuotta sitten Syyriassa. Vanhemman lapsen suomalainen isä on myös menehtynyt lapsen syntymän aikoihin yli viisi vuotta sitten.

– Naiset eivät kertoneet muista orvoista. On tietysti mahdollista, että heitä on lisää jossakin muualla. Hyvin epävarmojen tietojen mukaan yksi suomesta lähtenyt nainen, jolla oli kaksi lasta, olisi saanut surmansa Irakissa Mosulissa. Hänen lastensa kohtalosta emme tiedä.

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – Yksittäinen kansalainen voi aina laittaa vastaaville ministereille aiheesta suoraan palautetta. Valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan lapsen oikeuksien sopimusta ja muita kansainvälisiä sopimuksia, jotka takaavat lapselle mahdollisuuden henkiinjäämiseen, kehitykseen ja suojeluun.

– Kansalaisjärjestöt tekevät vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien edistämiseksi. Myös kansalaisjärjestöjen kautta kansalaiset voivat olla mukana vaikuttamassa lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Aiheesta julkaistaan jatkuvasti tilannekatsauksia ja raportteja, sekä viranomais- että järjestöpuolella. Aihetta seuraamalla ja faktoja esille tuomisella julkisessa keskustelussa voi edistää sitä, että leiristä käydyt keskustelut, jotka herättävät paljon tunteita ja voimakkaita reaktioita, perustuvat tietoihin.

– Suomi on oikeusvaltio, joissa viranomaisten toiminta perustuu lakiin. Yleisesti voi pyrkiä edistämään laissa määrättyjä velvollisuuksia sekä valtuuksia. Koska asia on tavanomaista monimutkaisempi – henkilön palauttaminen alueelta ei ole yksinkertaista - on ymmärrettävää, etteivät viranomaiset puhu keskeneräisistä asioiden yksityiskohdista julkisuudessa.

Entä lasten oikeudet Suomen ulkopuolella?

2. kysymys: – Lankeaako liian suuri vastuu järjestöille kun viralliset tahot Suomessa eivät voi operoida toisen valtion alueella edes inhimillisistä syistä? Onko mahdotonta Suomen rajojen ulkopuolella puolustaa lasten oikeuksia?

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – Kieltämättä järjestöille lankeaa usein kaoottisissa tilanteissa hyvin suuri tehtävä. Toisaalta kansalaisjärjestöt työskentelevät yleensä viranomaisten tukena. Yhteistyö on useimmiten molemmille tahoille tärkeää lapsen oikeuksien edistämiseksi ja varmistamiseksi, ja harvoin järjestöt pystyvät työskentelemään täysin ilman viranomaisten apua.

– Pelastakaa Lapset on toivonut, että Suomen hallitus olisi aktiivisesti yhteydessä Koillis-Syyrian leirejä ylläpitäviin tahoihin, jotta tilanne saataisiin ratkaistua lapsen oikeuksien kannalta parhaalla tavalla.

– Lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet lapsen oikeuksien sopimuksen ja ovat sitoutuneet toimimaan lapsen edun mukaisesti. Kansalaisjärjestöjen rooliksi jää usein erilaisten lapsen oikeuksien rikkomusten esiin nostaminen. j Lisäksi järjestöt edistävät lapsen oikeuksien toteutumista käytännössä esimerkiksi auttamalla lapsia humanitaarisissa kriiseissä alueilla, joilla valtio ei pysty varmistamaan lasten hyvinvointia.

– Pelastakaa Lapset muun muassa tukee Syyriassa olevia lapsia järjestämällä psykososiaalisen tuen aktiviteetteja, ohjaamalla heitä terveydenhuollon palveluihin ja tarjoamalla mahdollisuuksia koulunkäyntiin.

Kurdihallinnon tunnustaminen tulppana

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Leiriä ylläpitää kurdien ylläpitämä paikallishallinto, ja neuvottelut leirillä olevista henkilöistä käydään heidän kanssaan.

– Monimutkaiseksi asian tekee se, ettei Suomi ole tunnustanut kyseistä hallintoa. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt muita valtioita neuvottelemasta omista kansalaisistaan ja palauttamasta kansalaisiaan alueelta. Jotkut valtiot, kuten esimerkiksi Venäjä ja Kosovo, ovat jo kuukausia sitten palauttaneet kansalaisiaan iästä ja sukupuolesta riippumatta.

– Tämän lisäksi kurdihallinto on itse todennut, että toivovat valtioiden hakevan perheitä leiriltä.

"Kotiuttaminen olisi aika helppoa"

Antti Kuronen, toimittaja, Yle: – Monet valtiot ovat tosiaan tuoneet ihmisiä al-Holin leiriltä. Useat EU-maat ovat kotiuttaneet orpolapsia, mm. Ruotsi, Norja, Saksa ja Ranska.

– Monet entisen Neuvostoliiton maista, kuten Venäjä ja Kasakstan, ovat kotiuttaneet orpojen lisäksi myös muita lapsia ja naisia. Al-holin leiri on kurdien autonomisella alueella Syyriassa. Yhdysvaltain armeija toimii alueella hyvin läheisessä yhteistyössä kurdihallinnon kanssa.

– Kurdihallinnon resurssit ovat hyvin rajalliset. Sen ja paikallisen SDF-armeijan edustajat toivovat, että Euroopan maat kotiuttaisivat naiset ja lapset al-Holin leiristä. Leiri on heidän mukaansa suuri turvallisuusriski. Tuhansien Isis-terrorijärjestössä olleiden säilyttäminen samassa paikassa, vaikeissa olosuhteissa, edesauttaa Isisin uudelleenorganisoitumista.

– Mikäli Suomen valtio haluaisi kotiuttaa ihmisiä al-Holin leiristä, olisi se käytännössä aika helppo toteuttaa yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa.

– Kurdihallinto kuitenkin painottaa sitä, ettei kotiutuksia voi tapahtua ilman valtioiden yhteistyötä. Leirissä olevilla ei ole minkäänlaisia papereita. Lisäksi kurdihallinto haluaa, että viranomaiset tutkivat leiriltä palautettavien naisten tapaukset, ja nostavat tarvittaessa syytteitä heitä vastaan.

Entä jos terroriuhkasta tulee totta?

3. kysymys: – Valtaosa leirillä olevista on varmasti ollut tietoisia reissun tarkoituksesta ja on taistellut Isisin riveissä kotirintamalla. Onko leiriltä ihmisiä Suomeen palauttavalla taholla mitään vastuuta, jos turvallisuusuhkat konkretisoituvat?

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – Olisi tärkeää, että ne maat, joiden kansalaisia on nyt Pohjois-Syyrian leireillä, ottaisivat heistä vastuun – erityisesti tietenkin lapsista. On huolehdittava, että palaavat henkilöt saavat myös tarvitsemansa tuen paluuseen.

– Lasten kohdalla täytyy muistaa, että suurin osa heistä ei ole voinut mitenkään vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Suurin osa lapsista on lähtenyt matkaan vanhempiensa mukana, ja moni on myös syntynyt alueella.

– Lapsia ei pidä leimata vanhempiensa päätösten ja tekojen pohjalta. Lapset ovat kokeneet poikkeuksetta alueella rankkoja asioita. He ovat saattaneet nähdä äärimmäistä väkivaltaa, menettää läheisiään ja joutua pitkäksi aikaa eristyksiin tai elämään pommitusten keskellä.

– Valtioilla on vastuu näiden lasten parhaan edun arvioimisessa ja toteuttamisessa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun tehdään päätöksiä. Nämä lapset tarvitsevat turvaa, tukea, kuntoutusta ja sairaanhoitoa. Riittävä apu ja tuki ovat tehokkaita keinoja, joiden avulla voidaan vähentää myös mahdollisia asiaan liittyviä riskejä.

Kalifaatin pitkä varjo

Antti Kuronen, toimittaja, Yle: – Turvallisuusnäkökulma on hyvin keskeinen puhuttaessa Isisin perheenjäsenistä. Leirissä olevat naiset ovat itse hakeutuneet Isisin alueelle ja eläneet vuosikausia niin kutsutussa kalifaatissa.

– Alkuvaiheessa Isisin alueilta pystyi palaamaan kotimaihin Turkin kautta. Isisin vastaisen sodan päästessä kunnolla käyntiin vuonna 2015 lähteminen muuttui hyvin vaikeaksi. Isis esti etenkin ulkomaalaisten lähdön niin kutsutusta kalifaatista, koska he olivat hyödyllisiä ihmiskilpinä.

– Olen puhunut kuuden järjestössä olleen suomalaisäidin kanssa al-Holissa. Vaikuttaa siltä, että osa naisista on pyrkinyt pois alueelta jossain vaiheessa. Käsitykseni on se, että he ovat varsin erilaisia. Osa on todennäköisesti enemmän radikalisoituneita kuin toiset. Tämän arvioiminen on kuitenkin viranomaisten, ei yksittäisen toimittajan, tehtävä.

- Terrorismitutkija Leena Mälkki on esimerkiksi ehdottanut naisten erottamista ainakin kolmeen ryhmään: ensiksi ne, jotka ovat pettyneet jihadistiseen toimintaan ja irtautuneet siitä. Toiseksi ne, jotka jakavat yhä jihadistisen aatemaailman, mutta ovat irtautuneet tai haluavat irtautua toiminnasta. Kolmannessa ryhmässä ovat ne, jotka edelleen haluavat jatkaa jihadistisessa liikehdinnässä. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti väkivaltaisten iskujen tekemistä, vaan kyse voi olla myös esimerkiksi uskonnollisten näkemysten jakamisesta ja käännytystyöstä, sanoo Malkki.

– Terrorismitutkijat Juha Saarinen ja Antti Paronen ovat puolestaan varoittaneet naisten muodostavan hyvin vakavan turvallisuusuhan Suomeen.

"Al-Holin leiri on turvallisuusriski"

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Leirin suomalaiset ovat kaikki naisia ja lapsia, miehet ja vanhemmat pojat pidetään vankiloissa ja nuorisovankiloissa. Jotkut valtiot (Yhdysvallat ja Kosovo) ovat hakeneet myös miehiä alueelta. Kosovossa on jo pidetty oikeudenkäyntejä, joissa alueelta tuotuja henkilöitä tuomittu.

– Syy miesten palauttamisessa on ensisijaisesti ollut turvallisuuspoliittinen. Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin raportissa todetaan, että leiri on jo itsessään suuri turvallisuusriski.

– Kansalaiset ovat oikeutettuja palaamaan kotimaihinsa, joten arvioidaan turvallisuuden kannalta hyödyllisemmäksi hakea kansalaiset itse, jolloin heitä voi asettaa oikeuden eteen ja myös valvoa.

– Leirillä on myös rekrytointia, ja pitkittynyttä oleskelua alueella pidetään itsessään turvallisuutta heikentävänä, radikalisoitumisen riskin takia. Kiinnostavaa onkin, että päätökset hakea kansalaisia alueelta on ensisijaisesti perusteltu turvallisuuspoliittisena päätöksenä.

– Palauttavalla taholla ei ole juridista vastuuta yksilön toiminnast. Yhteiskunta pyrkii kuitenkin minimoimaan palaajista mahdollisesti aiheutuvat turvallisuusuhat, ja viranomaisten valmiutta vastaanottamiseen on kehitetty jo vuosia mm. Sisäministeriön poliisiosastolla.

"Kaikkia leirissä olevia ei pidä leimata"

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Kun henkilöistä puhutaan julkisessa keskustelussa yleisesti kollektiivisena turvallisuusuhkana, on kuitenkin hyvä muistaa että kyseessä ovat myös lapset, ja että leirillä olevat suomalaiset naiset ovat tulleet konfliktialueelle eri aikoina (osa ennen Isisiä, osa Isisin tulon jälkeen) ja eri yhteyksissä.

– Leirillä olevien keskuudessa saattaa olla ihmisiä, jotka ovat tahtoneet jo aiemmin alueelta pois, sekä ihmisiä, jotka eivät alkuunkaan ole lähteneet alueelle itsenäisesti. Tällaisia asioita leirillä olevat eivät välttämättä voi tuoda esille julkisuudessa oman turvallisuutensa takia. On ongelmallista leimata kaikkia leirillä olevia naisia vailla tapauskohtaista tietoa.

"Uskon että myös Suomi löytää keinot"

4. kysymys: – Kun asia pitkittyy se mutkistuu. Onhan sieltä muutkin maat hakeneet alaikäisiä. Eikö lasten oikeuksia voi yksiselitteisesti noudattaa tässäkin tapauksessa?

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – Leirien olosuhteet vaarantavat lasten oikeuden elämään ja terveyteen. Lapsen oikeuksia ajavan järjestön edustajana näen, että lapsen oikeuksia pitää tässäkin tapauksessa noudattaa.

– Ymmärrän myös, että kysymys on viranomaisille vaikea. Kuitenkin, koska muut maat ovat kyenneet tuomaan lapsia pois alueelta, toivon ja uskon että myös Suomi löytää keinot, joilla lapset saadaan alueelta turvaan.

5. kysymys: – Olenhan ymmärtänyt oikein, että kukaan kansainvälinen viranomainen ei estäisi Suomen viranomaisia hakemasta lapsia ja nuoria leiriltä, vaan päin vastoin kannustaa siihen?

Antti Kuronen, toimittaja, Yle: – Tämä on käsitykseni.

Yhdysvaltain armeija, joka on Syyrian autonomisella kurdialueella, on patistanut ulkovaltoja kotiuttamaan kansalaisiaan al-Holin leiriltä. Yhdysvaltain mukaan leiri on tikittävä aikapommi, joka edesauttaa isisin uutta tulemista, sillä on mahdotonta ohjata ihmisiä pois radikalismisra valtavan leirin oloissa.

Leirin turvallisuus on heikentynyt. Siellä on eri ryhmittymiä, joista osa ylläpitää niin kutsutun kalifaatin rakenteita. Leirissä on pahoinpidelty ihmisiä, jotka esimerkiksi ovat antaneet haastatteluja länsimedioille tai jotka haluavat palata kotimaihinsa.

Yhdysvallat patistaa Eurooppaa

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Esimerkiksi Human Rights Watch ja eri tahot YK:ssa ovat kannustaneet valtioita palauttamaan kansalaisiaan, mm YK:n ihmisoikeuskomissaari on vedonnut valtioihin kansalaistensa palauttamiseksi.

– Lasten oikeuksia ajavat järjestöt - kuten Unicef - ovat vedonneet lasten puolesta. Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on painottanut, että eurooppalaisten valtioiden pitäisi hakea kansalaisensa pois.

– Sotaa paenneiden määrä alueella ylittää paikallisviranomaisten resurssit ylläpitää leirejä ja vankiloita, ja mm. näistä syistä myös kurdien paikallisviranomaiset ovat vedonneet, että valtiot hakisivat kansalaisiaan alueelta.

Ongelmana rikosvastuu

6. kysymys: – Eikö valtio voi pyytää vaikkapa Punaista ristiä hoitamaan kuljetukset? Sen jälkeen mahdolliset rikokset sitten tutkitaan ja tuomitaan kuten muidenkin kansalaisten mahdolliset rikokset.

Antti Kuronen, toimittaja, Yle: – Kuljetukset ja logistiikka eivät sinänsä ole ongelma. Paikallinen hallinto ja SDF-armeija voi järjestää käytännön asiat.

– Paikallinen hallinto ja Yhdysvaltain armeija haluavat, että näiden ihmisten taustat selvitetään kotimaissa ja käydään mahdolliset oikeusprosessit.

– Ongelma monissa maissa - myös Suomessa - on se, että Isis-naisten mahdollisista rikoksista on hyvin vaikea saada näyttöä Suomessa. Siinä vaiheessa kun nämä naiset lähtivät Isisin alueelle, se ei vielä ollut rikos. Sellainen lainsäädäntö toteutettiin Suomessa vasta vuonna 2016.

– Kurdiviranomaiset kertoivat, että he avustavat mahdollisuuksien mukaan tutkimuksissa. He ovat yhdessä Yhdysvaltain armeijan kanssa kerännyt erilaista todistusaineistoa Isisiltä vallatuilta alueilta.

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Ymmärtääkseni konsulipalvelulain mukaan valtio perii palautettavilta palauttamisesta aiheutuneet kulut, valtio ei siis maksa palautusta, vaikka viranomaiset hakisivat leirillä olevat kansalaisensa itse.

– Leirillä olevien omaiset Suomessa ovat Helsingin Sanomissa julkaistun vieraskynätekstin mukaan tarjoutuneet maksamaan omaistensa kuljetukset. Järjestöjen rooliin palauttamisessa en voi ottaa kantaa.

"Lastensuojelulakia vaikea soveltaa"

7. kysymys: – Suomessa on laki, joka antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua lapsen elämään myös vastoin vanhempien tahtoa. Kun leirillä olevien lasten kasvu ja kehitys on vaarassa, miksi tätä lakia ei sovelleta kyseisiin lapsiin?

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – Silloin kun lapsen kasvu ja kehitys on selkeästi vaarantunut, lapset voidaan ottaa lastensuojelulain mukaisesti Suomessa huostaan joko vanhempien suostumuksella tai vastentahtoisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa hallinto-oikeus tekee päätöksen. Tilanne tulee aina arvioida yksilöllisesti, jokaisen lapsen kohdalla erikseen.

– Paikallisen viranomaisen puuttuessa tai ollessa kyvytön toimimaan täysivaltaisesti, on ehkä vaikeaa sopia tällaisesta järjestelystä Suomen rajojen ulkopuolella.

Lapsi tarvitsee kiintymyshenkilön

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Jotkut maat, kuten Ruotsi, Ranska ja Itävalta, ovat hakeneet orpoja alueelta ja toiset (esim. Yhdysvallat ja Kosovo) ovat hakeneet kansalaisiaan riippumatta iästä ja sukupuolesta. Venäjä ja Uzbekistan ovat kotiuttaneet naisia ja lapsia.

– Arvioidakseen lasten tarpeita esimerkiksi huostaanottoon liittyen pitäisi ensin selvittää lasten tilanteet tapauskohtaisesti. Näin ollen lastensuojelulaki myös velvoittaa arvioimaan perheiden tilannetta.

– Osalle alueella syntyneistä lapsista äiti on ollut ainoa kiintymyshenkilö lapsen elämässä. Ensisijainen kiintymyshahmo voi siten olla lapselle tavanomaista tärkeämpi, ja lapsen poisvieminen äitinsä luota voi jopa olla traumatisoivampaa kuin aiemmat kokemukset konfliktialueella. Traumatisoitujen lasten kokemusten käsittelyssä kiintymyshenkilöllä on myös tärkeä rooli.

Huostaanottojen mahdollisuus

8. kysymys: – Jos naiset ja lapset tuodaan Suomeen, millaisia laillisia keinoja Suomen oikeusjärjestelmällä on puuttua esim. lasten huoltajuuteen ja naisten tekemien rikosten tutkimiseen?

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – Lapset voidaan ottaa lastensuojelulain mukaisesti huostaan joko vanhempien suostumuksella tai vastentahtoisesti. Suomen lastensuojelulain mukaisesti huostaan otettujen lasten huoltajuus säilyy kuitenkin heidän vanhemmillaan.

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Jos on syytä epäillä, että leirillä oleva on syyllistynyt rikokseen, poliisin velvollisuus on arvioida aloittaako asiasta esitutkinta. Tässä tapauksessa rikostentutkinta on keskitetty Keskusrikospoliisin. Esitutkintalain mukaan harkinta tehdään jokaisen henkilön kohdalta erikseen.

– Lasten osalta Suomi noudattaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja lasten suojelutarve arvioidaan tapauskohtaisesti lastensuojelulakia noudattaen.

"Kansalaisilla on oikeus palata"

9. kysymys: – Onko tarkoitus palauttaa Suomeen myös mahdolliset kaksoiskansalaisuuden tai muun syntymämaan omaavat?

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – Tätä kysymystä on arvioitava lapsen edun ensisijaisuuden näkökulmasta.

Karin Creutz, tutkija, Helsingin yliopisto: – Perustuslain mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus palata maahan. Tämä koskee myös suomalaisia, joilla on kaksoiskansalaisuus.

Miksi on ristiriitaista tietoa?

10. kysymys: – Miksi operaation vaikeudesta tulee niin ristiriitaista tietoa. Toisaalta kurdihallitus toivoisi eri maiden vain hakevan kansalaisensa pois, mutta Suomessa sanotaan, ettei yhteistyöhön kykenevää tahoa löydy. Mistä moinen ristiriita?

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset: – On hyvä muistaa, että Syyrian sota on kestänyt jo kahdeksan vuotta, eikä se ole vielä ohi. Paikallinen kapasiteetti toimia on ylikuormittunut. Tämä koskee kaikkea asioiden hoitamista.

– Lisäksi on tiedossa, että monilla ulkomaan kansalaisten lapsilla, jotka ovat syntyneet kriisialueella ja jotka asuvat nyt leireillä, ei välttämättä ole esimerkiksi syntymätodistusta tai muuta tarvittavaa dokumentaatiota. Jo tämä saattaa vaikeuttaa asioiden käsittelyä lasten kohdalla.