Analyysi: Demokratia ei toimi ilman vapaata tiedonvälitystä – Viime vuonna murhattiin 99 toimittajaa

Maailmanlaajuista lehdistönvapautta mittaavat indeksit paukkuvat punaisella. Autoritääriset johtajat heikentävät median riippumattomuutta uusin keinoin.

Yle Uutiset 60 vuotta
Kynttilämeri murhatun slovakialaisen toimittajan Jan Kuciakin muistoksi.
Slovakialainen tutkiva toimittaja Ján Kuciak ja hänen morsiamensa Martina Kušnírová ammuttiin helmikuussa 2018. Matej Kalina / EPA

– Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä vaarallista raportoida uutisia.

Näin totesi lukuisia toimittajia oikeudessa edustanut ihmisoikeusjuristi Amal Clooney huhtikuussa.

– Toimittajia ei kuole ainoastaan siksi, että he raportoivat konfliktialueilta, vaan siksi, että he ovat tietoisen salamurhan kohteena, Clooney jatkoi.

Amal Clooney G7-maiden ulkoministerikokouksessa Dinardissa Ranskassa huhtikuussa 2019.
Ihmisoikeusjuristi Amal ClooneyThibault Vandermersch / EPA

Unesco arvioi, että viime vuonna murhattiin 99 toimittajaa. Pelkästään Meksikossa on tällä vuosituhannella murhattu yli 120 toimittajaa. Siellä taustalla on usein rikollisryhmiä, mutta myös poliittista korruptiota. Harvoin toimittajien murhista joutuu kukaan vastuuseen.

Meksikolaisten toimittajien mielenosoitus heihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Meksikolaisten toimittajien mielenosoitus heihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.Luis Monroy / EPA

Toimittajien suojelukomitea CPJ taas laskee, että viimeisen viiden vuoden aikana on vangittu enemmän toimittajia kuin koskaan järjestön tekemän tilastoinnin aikana, siis ainakin 30 vuoteen.

Aihetta käsiteltiin myös A-studiossa.

Isku median vapautta vastaan on isku demokratiaa vastaan

Lehdistönvapaus on demokratian välttämätön peruskivi. Ilman kunnolla informoituja kansalaisia demokratia ei yksinkertaisesti toimi. Ja juuri siksi autoritääriset johtajat kaikkialla maailmassa haluavat tiedonvälitystä hallita.

Viktoria Marinovan hautajaiset Rusessa Bulgariassa.
Bulgarilainen toimittaja Victoria Marinova raiskattiin ja murhattiin lokakuussa 2018. Robert Ghement / EPA

Erityisesti uudenlaiset populistijohtajat pyrkivät varmistamaan vallassa pysymisensä myös maissa, joissa periaatteessa on demokratia ja järjestetään vaaleja. Tärkein keino tähän on yleensä riippumattoman median tukahduttaminen.

Turkissa presidentti Recep Tayyip Erdoğan on hyökännyt lehdistönvapauden kimppuun armotta. Kaikki presidenttiä kritisoivat tahot voidaan leimata terroristeiksi. Turkissa on teljetty ennätysmäärä toimittajia vankiloihin. Viimeisen parin vuoden aikana on suljettu yli 150 mediayhtiötä.

Turkin tilannetta käsittelevä Kansainvälisen lehdistöinstituutin tilaisuus Berliinissä
Turkin tilannetta käsittelevä Kansainvälisen lehdistöinstituutin tilaisuus BerliinissäOmer Messinger / EPA

Mutta suora sensuuri, toimittajien vangitsemiset ja murhat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi Euroopassa ovat yleistyneet uudenlaiset, kehittyneemmät keinot riippumattoman median kahlitsemiseksi.

Myydään lehti kavereille

EU-maa Unkarin sananvapaustilanne on suorastaan hälyttävä. Maata hallitseva Fidesz-puolue ja pääministeri Viktor Orbán alkoivat muutama vuosi sitten keskittää maan mediayritysten omistusta hallitusta tukevien oligarkkien käsiin.

Suurin osa näistä oligarkeista on Orbánin lapsuudenystäviä.

Esimerkiksi Lörinc Mészáros on Orbánin vanha jalkapallokaveri kotikylästä. Vuonna 2016 hän sain yhtäkkiä haltuunsa suurimman osan maan sadoista paikallislehdistä.

Lorinc Meszaros
Lörinc Mészáros on kerännyt muutamassa vuodessa miljardiluokan omaisuuden.AOP

Riippumatonta mediaa on ajettu nurkkaan myös taloudellisesti. Esimerkiksi valtionyhtiöiden ja oligarkkien yhtiöiden mainontaa on kohdistettu hallitusta tukeville medioille.

Samantyyppisiä keinoja on käytetty myös Puolassa, tosin yksityisen median suhteen keinot eivät ole tepsineet yhtä tehokkaasti kuin Unkarissa.

Puolassa on Unkarin tavoin otettu sekä julkisen palvelun tv ja radio että median sääntelyelimet tiukkaan poliittiseen ohjaukseen.

Unkarissa hallitusta myötäilevä media on alkanut luoda lähes omaa rinnakkaistodellisuutta. Esimerkiksi Orbánia vastustavia ja demokratiaa vaativia mielenosoituksia ei hallitusta tukevissa medioissa juuri edes uutisoida.

Viktor Orbanin kuva videokameran näytöllä
Viktor Orbán kuvaajan videokameran näytölläAOP

Eräänlaisena huipentumana viime syksynä suuri osa Unkarin mediasta keskitettiin Orbánia tukevalle KESMA-säätiölle, joka sai haltuunsa lähes 500 mediayhtiötä, lehtiä, radioasemia ja televisiokanavia.

Hallitusta tukevat oligarkit ja muut omistajat luovuttivat omistuksen näennäisesti ilman korvausta uudelle säätiölle. Orbánin hallitus antoi määräyksen, että kyseisen mediajätin perustaminen oli ”kansallisesti strategisesti tärkeä” hanke.

Keppiä tai porkkanaa valikoiduille

Osa Unkarin hallituksen keinoista on peräisin Venäjältä, ja nyt niitä matkitaan muualla.

Venäjällä on pitkään sovellettu painostuskeinona kohdennettuja viranomaistoimia. Esimerkiksi kriittisiä medioita tai kansalaisjärjestöjä ahdistellaan toistuvilla vero- tai vaikkapa palotarkastuksilla.

Samanlaisia toimia näkyy nyt myös monissa muissa Itä-Euroopan maissa.

Ivan Golunov oikeudenkäynnissä Moskovassa kesäkuussa 2019
Toimittaja Ivan Golunov oikeudenkäynnissä Moskovassa kesäkuussa 2019.Sergei Ilnitsky / EPA

Tärkeä tapa median painostamiseksi eri puolilla maailmaa ovat oikeudenkäynnit. Esimerkiksi kunnianloukkausoikeudenkäyntien tavoite ei välttämättä ole edes voittaa juttuja vaan sitoa toimitusten voimavaroja pitkällisiin ja kalliisiin oikeusprosesseihin.

Eräs keskeinen tavoite näissä toimenpiteissä on saada toimitukset välttämään päättäjien tai taloudellisten johtajien väärinkäytösten penkomista.

Mielenosoittaj pitelee Nepszabadsag-lehden viimeistä painettua numeroa.
Népszabadság-lehden lakkauttaminen aiheutti Unkarissa mielenosoituksia.Zoltan Balogh / EPA

Kun Unkarin suurimpiin kuulunut päivälehti Népszabadság suljettiin yhtäkkiä vuonna 2016, lehden toimittajiin kuulunut Miklos Hargital totesi:

– Toteutimme vallanvahtikoiratehtävää. Onnistuimme siinä ilmeisesti hyvin. Pelkäänpä, että se on se syy, miksi lehtemme ei enää ilmesty seuraavana maanantaina.

Mieluummin lehdistö ilman hallintoa kuin hallinto ilman lehtiä

Autoritääriset johtajat kopioivat toistensa oppeja ja kokevat hengenheimolaisuutta.

What a Wonderful World!

Eli miten ihana maailma. Näin Unkarin Orbán huudahti englanniksi, kun Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi varmistui.

USA:ssa vapaan tiedonvälityksen erityisasema yhteiskunnassa on poikkeuksellisen hyvin perustuslain suojaama.

Presidentti Thomas Jefferson
Yhdysvaltain kolmas presidentti Thomas Jefferson pohti paljon lehdistöön liittyviä kysymyksiä.AOP

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallinen kirjoittaja, maan kolmas presidentti, Thomas Jefferson totesi vuonna 1789 kirjoittamassaan yksityiskirjeessä:

”Koska hallintomme perusta on ihmisten mielipide, ensimmäinen tavoite tulee olla sen pitäminen kunnossa. Jos minun pitäisi valita, olisiko meillä hallinto ilman lehdistöä vai lehdistö ilman hallintoa, valitsisin epäröimättä jälkimmäisen. Mutta tarkoitan, että jokaisen tulisi saada nuo lehdet ja kyetä lukemaan niitä. ”

Maailman ensimmäisen modernin perustuslaillisen demokratian perustajat ymmärsivät siis hyvin, että edustuksellinen demokratia ilman vapaata tiedonvälitystä on vaarallinen.

”Fake news!”

Presidentti Trump tietää, että Yhdysvalloissa on hyvin vaikeaa käydä lehdistönvapauden kimppuun poliittisilla päätöksillä tai juridisin keinoin. Siksi hän on päätynyt leimaamaan kriittisen median epäluotettavaksi.

Presidentti Donald Trump syyttää toimittajia ja kuvaajia valeuutisoinnista  kongressin picnic-tapahtumassa Valkoisen talon pihalla
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haukkuu maansa mediaa lähes päivittäin.Chris Kleponis / EPA

Trumpin iskulause, “fake news” siis valeuutinen, on pesiytynyt myös suomalaiseen keskusteluun. Trump käyttää sitä tauotta, ja hän on ehtinyt nimeltä mainiten leimata valemedioiksi kaikki Yhdysvaltain television pääkanavat sekä suurimman osan tärkeimmistä lehdistä.

Epäluulon herättäminen perinteistä mediaa kohtaan on toiminut. Trumpin puhetilaisuuksissa on nähty kannattajien käyvän toimittajien ja kuvaajien kimppuun. Ja iso osa USA:n väestöstä suhtautuu tiedotusvälineisiin äärimmäisen epäilevästi.

Presidentti Donald Tump Televisioruuduilla Fox Newsin toimituksessa New Yorkissa.
Presidentti Donald Tump Televisioruuduilla Fox Newsin toimituksessa New Yorkissa.Peter Foley / EPA

Fox News edelläkävijänä

Trumpin viesti ei olisi mitenkään voinut mennä läpi, jollei sille olisi aikaisemmin syntynyt kaikupohjaa.

Jo vuonna 1996 aloittanut Fox News -uutiskanava liputtaa suoraviivaisesti konservatiivista politiikkaa. Mutta vielä olennaisempi viesti on Foxin tapa systemaattisesti haukkua Yhdysvaltain perinteisiä laatumedioita:

– NCB toimii yhteistyössä sosialistien kanssa! Radikaali vasemmistolainen New York Times!

Foxia ei tarvitse koskaan katsoa kovin monta minuuttia, kun kuulee sen tärkeimmän viestin: liberaalimedia valehtelee. Ja liberaaliksi – tai nykyisin sosialistiseksi – Fox News leimaa suuren osan muusta mediasta.

Suurin osa amerikkalaisista ei suinkaan usko, että Fox Newsin uutistoiminta olisi puolueetonta. Mutta 20 vuotta tauotta perinteistä laatumediaa parjaamalla Fox on saanut ison osan yleisöstä ajattelemaan, että kaikki muutkin mediat ovat puolueellisia, ainoastaan vastakkaista mielipidettä ajavia.

Fox Newsia vastustava mielenosoitus News Corporationin rakennuksen edustalla New Yorkissa.
Fox Newsia vastustava mielenosoitus News Corporationin rakennuksen edustalla New Yorkissa.Justin Lane / EPA

Fox Newsin ja useimpien muiden amerikkalaismedioiden olennaisin ero ei kuitenkaan ole mielipiteissä vaan tavassa tehdä journalismia.

New York Timesin kaltaiset perinteiset uutisvälineet pyrkivät noudattamaan nimenomaan USA:ssa aikoinaan kehitettyjä tarkkoja journalistisia eettisiä pelisääntöjä ja kuvaamaan eri näkökulmia.

Fox Newsilla tärkeintä on oma viesti. Se tulee läpi uutisvalinnoissa ja painotuksissa, mutta ennen kaikkea siinä, että iso osa kanavan lähetysvirrasta muodostuu tähtitoimittajien suoraviivaisista ja avoimen asenteellisista monologeista.

Vaihtoehtomedioiden ongelma on uutiskriteereissä

Fox Newsin toimintatapoja matkitaan nykyisin kaikkialla maailmassa. Samaan tapaan rakennettua tv-uutisointia löytyy lukuisista autoritäärisesti hallituista maista.

Sen sijaan nettimaailmassa kuka tahansa voi blogata, tubettaa tai luoda vaikka oman uutispalvelun. Sinänsä se lisää sanavapautta muttei aina tietoa.

Suomeenkin on syntynyt paitsi vilkasta tubettajatoimintaa, myös erityisesti maahanmuuttokriittisten ryhmien vaihtoehtomedioita.

Kuvakaappaus MV-lehden nettisivuilta
Kuvakaappaus MV-lehden nettisivuiltaKuvakaappaus MV-lehden nettisivuilta

Ongelma on kuitenkin uutiskriteereissä.

Suurin osa vakiintuneesta mediasta esimerkiksi Suomessa on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston ja journalistien ohjeiden periaatteita (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi lähteiden tarkistamisesta ja kuulemisesta.

Vaihtoehtomedioiden sen sijaan ei tarvitse tällaisia sääntöjä noudattaa. Ne voivat perustaa uutisensa periaatteessa minkälaisiin lähteisiin tahansa.

Sosiaalinen media propagandavälineenä

Sosiaalisella medialla on ollut keskeinen positiivinen rooli sananvapauden levittäjänä esimerkiksi arabikevään aikana. Somessa toimivilla vaihtoehtomedioilla on tärkeä rooli monissa epädemokraattisissa valtioissa.

Sosiaalisen media appeja älypuhelimen näytöllä.
Sosiaalinen media on muuttanut dramaattisesti mediankäyttöä ympäri maailman. AOP

Toisaalta sosiaalinen media on ratkaisevan tärkeässä roolissa myös siinä, että yhä useampi ihminen vapaissakin demokratioissa on saatu uskomaan suoranaisia valheita.

Vaihtoehtomedioiden tehokkuus selittyy paljolti sosiaalisen median käytöllä, niin meillä kuin muualla.

Yhdysvalloissa esimerkiksi Western Journal lienee useimmille amerikkalaisillekin varsin tuntematon verkkomedia, mutta Facebookin kautta se on onnistunut saavuttamaan kymmenien miljoonien yleisön. Iso osa sen viestien lukijoista tuskin tietää mitään kyseisen median taustoista tai luotettavuudesta.

Entisen vaalimainosgurun perustama media ei käytännössä tee lainkaan omaa uutishankintaa, vaan pakkaa erilaiset netistä löytyneet uutiset tai silkat huhut uudelleen omaan äärikonservatiivista viestiään tukevaan muotoon.

Western Journal on kuitenkin menettänyt asemiaan Facebookin ja Googlen puututtua siihen, miten sen jutut tulevat näkyville.

Ihmiset pitävät kännyköitä joissa on kiinan lippu.
Kiinaa tukeva vastamielenosoitus Australiassa elokuussa 2019. Mielenosoitus liittyy Hong Kongin tilanteeseen. Erik Anderson / EPA

Valtiolliset toimijat, kuten Venäjä ja Kiina, ovat vahvistaneet pyrkimyksiään muokata maailman mielipidettä. Venäjältä käsin vaikutettiin sekä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin että Britannian brexit-äänestykseen, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa trollaamalla.

Kiina taas on pyrkinyt myös vaikuttamaan sosiaalisen median kautta Hong Kongin tilanteeseen. Twitter sulki jokin aika sitten lähes tuhat Kiinan hallitukseen kytköksissä olevaa tiliä.

Digijätit syövät riippumattoman median resurssit

Mediayrityksillä on ollut vaikeuksia toimia taloudellisesti kannattavasti nykyisessä digimaailmassa. Osittain siksi uudet metodit median hiljentämiseksi toimivat monissa maissa niin tehokkaasti.

Google ja Facebook keräävät yhteensä yli 60 prosenttia maailmanlaajuisista nettimainostuloista. Varsinaisille mediasisällöntuottajille jää vain murusia. Tämä on osaltaan johtanut media-alan valtavan suureen keskittymiseen sekä toimitusten jatkuvaan supistumiseen.

Eräiden laskelmien mukaan Yhdysvalloissa jokaista journalistista työtä tekevää kohti on kuusi PR-ammattilaista, siis lähinnä yritysten imagoa rakentavaa viestijää. Uutistoimitusten väki on viimeisen kymmenen vuoden aikana supistunut noin neljänneksellä.

Keskittymisen seurauksena taas yhä suurempi osa pienemmistäkin medioista, myös Suomessa, kuuluu kansainvälisten konsernien omistukseen.

New York Timesin päätoimittaja Dean Baquet.
New York Timesin päätoimittaja Dean Baquet.Augustin Christian / AOP

Toisaalta Trumpin valinnan jälkeisessä maailmassa oikealle journalismille näyttää olevan suuri tarve. Laatumedioiden tilaajamäärät on vihdoin kääntyneet monessa maassa nousuun.

– Eri uutisorganisaatiossa oli vuosia kamppailtu sen kanssa, mikä on roolimme digitaalisessa ajassa. Yhtäkkiä, presidentinvaalin jälkeen, se oli täysin selvää, New York Timesin päätoimittaja Dean Baquet totesi haastattelussa vuonna 2017.

Lähdesuoja uhattuna

Kukaan ei pidä itselleen epämieluisista uutisista.

Päättäjillä ja viranomaisilla on usein palava halu tietää, mistä negatiiviset uutiset ovat peräisin. Myös vakiintuneissa demokratioissa tiedonvälityksen vapautta on haluttu pitkään kaventaa erityisesti kansallisen turvallisuuden nimissä.

Chelsea Manning
Chelsea Manning (syntyjään Bradley Manning) paljasti medialle tietoja Irakin ja Arganistanin sotiin liittyneistä julmuuksista ja joutui USA:ssa vankilaan. Presidentti Barack Obama armahti hänet tammikuussa 2017.Shawn Thew / EPA

Lähdesuoja on tärkeä länsimainen periaate, joka on luotu nimenomaan lähteiden, ei journalistien suojaksi. Sen turvin epäkohdat esimerkiksi viranomaisten toiminnassa voidaan saada julki.

Kesäkuussa Australian poliisi teki laajan ratsian maan yleisradioyhtiön ABC:n toimituksiin.

ABC:n toimitiloihin tehty ratsia Sydneyssä kesäkussa 2019.
ABC:n toimitiloihin tehty ratsia Sydneyssä kesäkuussa 2019.David Gray / EPA

Poliisi halusi selvittää, mistä ABC oli saanut tietonsa parin vuoden takaisiin juttuihin, joissa kerrottiin Australian erikoisjoukkojen syyllistyneen Afganistanissa laittomiin veritekoihin. Australiassa hallitus on halunnut estää raportointia myös sen pakolaisleireistä Manus ja Nauru-saarilla.

Yhdysvalloissa presidentti Trump haluaisi kieltää nimettömien lähteiden käytön tiedotusvälineissä.

Huolestuttava kehitys on kuitenkin jatkunut paljon pitempään. Jo edellisen presidentin, demokraatti Barack Obaman aikana hallitus jahtasi systemaattisesti erilaisten vuotojen lähteitä.

Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa piti 14. helmikuuta tiedostutilaisuuden päästyään takuita vastaan vapaaksi.
Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa on joutunut maan presidentin vihan kohteeksi. Häntä uhkaa vuosien vankeus. Asianajaja Amal Clooney avustaa häntä oikeusprosessissa. Alecs Ongcal / EPA

Ihmisoikeusjuristi Amal Clooney muistuttaa:

– Muun maailman johtajat katsovat tarkasti, mitä tapahtuu Australiassa, Britanniassa tai USA:ssa. He käyttävät sitä tekosyynä käydessään oman maansa toimittajien kimppuun. Jos maat, joiden pitäisi olla vapaita, uhkaavat retoriikalla tai toimenpiteillään oman maansa toimittajia, kaikkien maailman toimittajien tilanne on vähemmän turvallinen, Clooney totesi huhtikuussa.

Ei siis ihme, että erilaiset sananvapauden tilaa maailmassa seuraavat järjestöt on tänä vuonna julkistaneet poikkeuksellisen synkkiä raportteja.

Aihetta käsiteltiin myös A-studiossa. Keskustelemassa HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, Haaga-Helia journalismin koulutusohjelmajohtajana Anne Leppäjärvi ja Ylen yleisövuorovaikutuksen päällikkö Sami Koivisto. Juontajana Satu Miettinen.

Mistä uutisoitiin, kun synnyit? Entä kun aloitit koulun? Syötä syntymävuotesi ja katso video elämäsi uutisista

Lähteet: Mm. Freedom Housen, Kansaivälisen lehdistöinstituutin (IPI) ja Toimittajat ilman rajoja-järjestön raportit, Reuters, New York Times.