Järeät keinot käyttöön Vantaalla: peura ammuttiin pihamaalta – Mikä ratkaisuksi kasvavaan peurakantaan? Keskustele

Peurakanta leviää yhä enemmän pihoille ja maanteille. Katso kartasta, missä päin tapahtuu peura- ja kauriskolareita Suomessa.

peurat
DSC_0348.JPG_Peiponen_Vantaa
Peurajahti käynnissä omakotitalon pihamaalla. Pasi Peiponen/Yle

Vantaalainen Airi Väisänen on täynnä kiukkua.

Valkohäntäpeurat ovat vierailleet hänen pihassaan kuluneena kesänä lähes päivittäin.

– Syövät kaiken, repivät kaiken. Aamusella et tiedä, mitä on jäljellä kasveista ja kukista!

Väisäsen omakotitalon pihamaalla Vantaalla on kukka- ja puuistutuksia sekä marjapensaita.

– Viinimarjoja saimme nyt vain kahvikupillisen! Kaikki pensaat on revitty, tuohtunut vantaalaisrouva kertoo.

DSC_0329.jpg_uusi_Airi.jpg
– Jokaisella pitää saada olla koti, rauha ja pihamaa. Airi Väisäsen on turhautunut peuroihin.Pasi Peiponen/Yle

Väisänen on yrittänyt hätistää valkohäntäpeuroja.

– On laitettu verkkoja roikkumaan ja sitä sun tätä. On laitettu hajusteita ja mitä ikinä mahdollista mutta ei!

Auttaako peuran ampuminen pihamaalta?

Väisänen pyysi lopulta apuun Vantaan riistanhoitoyhdistyksen.

Yhdistyksen toiminnanohjaaja Juhani Laitinen väijyi maastoteltasta peuroja Väisästen takapihalla.

Tarkoituksena oli ampua valkohäntäpeura pelokkeeksi.

– Tällaista ei ole aikaisempina vuosina ollut, Laitinen sanoo.

DSC_0334.JPG
Pihamaalle ammuttu valkohäntäpeuran vasa. Pasi Peiponen/Yle

Ampuminen tehdään sääntöjen mukaan – ottaen huomioon etäisyydet, lähiympäristö ja naapurusto.

Tovin odottelun jälkeen Laitinen ampuu pihamaalta valkohäntäpeuran vasan.

Onko tällaisella vaikutusta peurojen vierailuihin?

– Varmasti säikäyttää. Uskon että vierailut vähenevät. Naaras osaa yhdistää nyt vaaran ihmiseen, Laitinen sanoo.

Katso kartasta peurakolarit

Puutarha- ja pihavahinkojen lisäksi peurojen aiheuttamat kolarit ovat kasvussa.

Alla olevassa kartasta voit katsoa, missä peurojen ja metsäkauriiden kolareita on tapahtunut.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vuonna 2018 tapahtui 6 353 ilmoitettua peurakolaria. Kasvua edellisvuodesta on 23 prosenttia.

Metsäkauriiden aiheuttamia kolareita oli 4052 vuonna 2018. Määrä kasvoi peräti 35 prosenttia.

Tiedot ovat peräisin Riistakeskukselta.

Pyyntiluvat vapaiksi?

Valkohäntäpeurakanta on tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen mukaan 111 500 (siirryt toiseen palveluun)yksilöä.

Alla oleva kartta esittää valkohäntäpeuran levinneisyyden Suomessa.

Kartta valkohäntäpeurojen levinneisyydestä.
Laura Merikalla/ Yle Uutisgrafiikka

Kasvanutta peurakantaa halutaan karsia nyt kovalla kädellä.

Riistakeskuksen arvion mukaan kaatolupia myönnettiin peräti 30 prosenttia enemmän alkaneelle metsästyskaudelle.

Maataloustuottajien keskusliitto, MTK (siirryt toiseen palveluun), on esittänyt vieläkin kovempia keinoja – muun muassa pyyntiluvista vapauttamista tiheimmillä kanta-alueilla.

Erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä kommentoi Ylen A-studion haastattelussa MTK:n ehdotusta.

Ruusilan mukaan kymmenien tuhansien hirvieläinten metsästämiseen lyhyessä ajassa tarvitaan toimivaa organisaatiota.

– Metsästyseuratoiminta on ainoa oikea toimiva työkalu. Pyyntiluvat ovat siinä oikea ohjausväline, Ruusila totesi A-studion haastattelussa.

Voit keskustella aiheesta alla keskiviikkona 4.9. klo 22 asti.

Katso myös A-studion juttu peuran metsästyksestä vantaalaisella pihamaalla.