Filippiineiltä tuttu Kirsi Crowley siirtyy Ylen Aasian-kirjeenvaihtajaksi

Ylen pitkäaikainen avustaja Kirsi Crowley aloittaa Aasian-kirjeenvaihtajana Pekingissä ensi helmikuun alusta.

Yle
Kirsi Crowley
Kirsi CrowleyNella Nuora / Yle

Kirsi Crowley on Ylen uusi Aasian-kirjeenvaihtaja. Crowley (YTM, MA) aloittaa tehtävässään Pekingissä ensi helmikuun alussa Jenny Matikaisen seuraajana. Pesti kestää kesäkuuhun 2022.

Kirsi Crowley on pitkän linjan ulkomaantoimittaja, joka on toiminut vapaana toimittajana ja avustanut Yleä kahdeksan vuotta Filippiineiltä. Sitä ennen on hän toiminut avustajana Britanniassa, Etelä-Afrikassa, Pakistanissa ja Turkissa.

Laajasta Aasian tuntemuksesta on varmasti hyötyä. Millaista on siirtyä Pekingiin?

– Kiina on minulle uusi työkenttä, mutta se on hyvin tuttu muun Aasian kautta, koska Kiinan vaikutusvalta on alueella kasvanut valtavasti. Se näkyy erityisesti lähialueella, myös Filippiineillä.

Crowley on tehnyt juttuja muun muassa Kiinan laajentumispyrkimyksistä Etelä-Kiinan merellä, jonka kautta kulkee maailman tärkeimpiä kauppareittejä. Kiinan Vyö ja tie -infrastruktuurihanke näkyy myös eri puolilla Aasia. Filippiinit on ollut perinteisesti Yhdysvaltain liittolainen, mutta populistisen presidentin Rodrigo Duterten myötä maa on hakenut kumppanuutta Kiinan kanssa.

– On mielenkiintoista mennä Kiinaan seuraamaan päätöksentekoa ja globaalien voimasuhteiden muuttumista. Yhdysvaltain kanssa käytävän kauppasodan takia Kiinan näkökulmaakin on jatkuvasti avattava yleisölle.

Aasian uutiskirjo on valtava

Aasian kirjeenvaihtaja seuraa myös alueen muita maita. Crowley nostaa mielenkiintoisista aiheista esille Japanin kilpailun Kiinan kanssa vaikutusvallasta. Ikääntyminen vaikuttaa yhteiskuntiin kaikissa Aasian maissa.

Suurten megakaupunkien infrastruktuuri köhii valtavan liikenteen ja ilmansaasteiden takia. Hongkongin tilannetta on seurattava varmasti jatkossakin. Entä miten teknologia muuttaa ihmisten elämää?

Ilmastokysymykset näkyvät laajasti: Kiina pyrkii eroon hiilivoimaloista, mutta samalla se rahoittaa hiilivoimalahankkeita köyhemmissä maissa. Entä miten Intian hiilidioksidipäästöt kehittyvät, kun väestö kasvaa ja sen elintaso – ja kulutus – kasvavat.

– On tärkeää tuoda Aasian isoista talouksista esille uutisia, joilla on vaikutusta myös Suomen talouteen ja arkeen. Kaikki liittyy kaikkeen: kun Kiina yskii, täällä sairastutaan myös. Tämä globaali riippuvuus on tärkeää, myös ihan ihmisten arjen tasolla.

Vaikeat kriisit yllättävät

Osin jutunteko on palokuntalaishommaa: mennään sinne, missä kulloinkin tapahtuu. Ympäristökatastrofit, kuten maanjäristys Palussa Indonesiassa lähes vuosi sitten, ovat tällaisia pikaisesti eteen tulevia uutistehtäviä.

Pelottaako koskaan sännätä paikkaan, jonka olosuhteista ei ole varmuutta?

– Yleensä yritän kanavoida pelkoa siihen, että mietin riskejä rationaalisesti ja ammatin kautta. Miten toimia vaarallisessa tilanteessa oikein? Mutta tietysti olosuhteet joskus vähän yllättävät. Esimerkiksi Palussa yövyimme kaikki kansainväliset toimittajat ja kuvaajat osin romahtaneen hotellin pihakiveyksellä, vieri vieressä monta yötä.

Järkyttävätkö traagiset ihmiskohtalot?

– Saattaa kuulostaa konemaiselta, mutta toimittajana on tottunut pysymään rauhallisena ja seuraamaan kuin kameran linssin lävitse tilannetta. Ihmiset, jotka ovat traagisessa tilanteessa eivät halua ympärilleen toimittajia itkemään. Pahimmalta tuntuu yleensä silloin, kun palaa kotiin, oman perheen luo ja turvalliseen kotiin ja tietää, että ihmiset ovat jääneet sinne. Tulee kontrasti omien olosuhteiden ja juttukeikalla nähdyn turvattomuuden välillä.

– Kun on seurannut ihmisten selviämistä erilaista kriiseistä, on huomannut, miten vahvoja ihmiset ympäri maailmaa voivat olla.