Hyppää sisältöön
Maisema Laukaalta.Saraakallion kalliomaalaus.Saraakallion kalliomaalauksille vievä kyltti.Maisema Saraakallion alueella.Maisema Saraakallion alueelta.Kallio Laukaassa.Kalliomaalaus Saraakalliolla.Saraakallion kalliomaalauset.Saraakallion kalliomaalaus.Kalliomaalaus Saraakalliolla.Kalliomaalaus Saraakalliolla.Kalliomaalaus Saraakalliolla.Saraakallion kalliomaalaus.Kyltti Saraakalliolla.Saraakallion kalliomaalaus.Kalliota Saraakallion lähellä.Vesistö lähellä Saraakalliota.

Vaatimaton viitta vie muinaishistorian jäljille

Saraakallion alueella Laukaassa on noin 150 kalliomaalausta. Se on Fennoskandian suurin kalliomaalausalue.

Saraakallion kalliomaalaukset ovat yli 6 000 vuotta vanhoja. Tuhansia vuosia vanhempia kuin vaikkapa Egyptin pyramidit.

Maalauksille opastaa ainoastaan vaatimaton viitta maantien laidassa.

Jääkauden jälkeen Päijänne ja Saimaa muodostivat yhden suurjärven. Vesien laskusuunta oli Pielaveden reitin kautta Pohjanlahteen.

Maan kohoamisen seurauksena Heinolanharju murtui ja Kymijoki syntyi noin 8 000 vuotta sitten. Vedenpinta laski nopeasti monta metriä.

Vedenpinnan laskiessa Saraakalliolla paljastui kalliomaalauksille otollisia jyrkänteitä.

Kalliomaalaukset viestivät oletettavasti tekijöidensä uskomuksista, tavoista ja arjesta.

Niiden tekijöistä ei ole varmuutta. Samantyyppisiä maalauksia löytyy muun muassa Minskin läheltä.

Kalliomaalaukset on tehty punamultamaalilla, ilmeisesti veneestä tai jäältä.

Maalaukset ovat säilyneet tuhansia vuosia, koska niiden päälle on muodostunut kvartsilasite.

Kalliomaalaukset ajoitetaan sen mukaan, millä korkeudella vedenpinta on milloinkin ollut.

Vedenpinnan vaihtelun perusteella kalliomaalauksia tehtiin 1700 vuoden ajan.

Suomessa kaikkiaan kalliomaalauksia on löydetty yli 130 paikasta. Maalauksia on Saraakallion lisäksi muun muassa Hossan Värikalliolla ja Ristiinan Astuvansalmella.

Kalliomaalaukset on suojattu muinaismuistoina.

Muinaisille ihmisille kalliomaalausalueet ovat luultavasti olleet pyhiä paikkoja.

Saraakallion maalaukset sijaitsevat jylhässä vaikeakulkuisessa maastossa.

Niitä voikin ihailla helpoiten järveltä veneestä tai jäältä.

Tekijät

Toimittaja ja kuvaajaTenho Tornberg
Videon kuvaajaJarkko Riikonen

Lähteet

Kalliomaalausten tutkija ja tietokirjailija professori Pekka Kivikäs