Ovatko 10 tunnin työpäivät yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan? Asiaa tutkitaan, jotta kotihoidon työolot saadaan houkuttelevammiksi

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on mukana kymmeniä Kuopion kaupungin kotihoidon työntekijöitä.

kotihoito
Hoitaja.
Tutkija Saana Kupari asettelee sydänkäyrää mittaavaa EKG-anturia työsuojeluvaltuutettu Kirsi Jouhkimolle.Toni Pitkänen / Yle

Kuopiolainen lähihoitaja Reetta Päivänsäde vaihtoi muutama vuosi sitten hoitoalalle sen heikosta maineesta huolimatta.

Päivänsäteellä oli tiedossa puheet lähihoitajien raskaasta työstä ja väsymisestä, mutta silti ala houkutteli.

Vaikka 25-vuotias Päivänsäde on tyytyväinen työhönsä, hän myöntää kiireen ja kuormittavat tekijät. Näitä aiheuttavat esimerkiksi vaihtelevat työvuorot ja huonot yöunet.

– Työ sisältää asiakaskäyntien lisäksi paljon tietokonehommia, joiden runsasta määrää en osannut odottaa.

Nämä ovat asioita, mihin hoitoalalla kiinnitetään nyt erityistä huomiota.

Tutkimus etsii tieteellistä näyttöä työaikaratkaisuista

Hoitoalalla on viime vuosina etsitty kiivaasti ratkaisuja työn kuormitukseen, koska raskaan työn maineessa oleva ala kärsii myös työvoimapulasta.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa (siirryt toiseen palveluun) tutkitaan parhaillaan pidennetyn työvuoron vaikutuksia työstä palautumiseen ja työhyvinvointiin kotihoidossa. Tavoitteena on kehittää palautumista tukevia työaikaratkaisuja kunnalliseen kotihoitoon.

– Kotihoito on rasittava sektori, missä työn määrä on selvästi kasvamassa. Jos työolosuhteita pystytään muokkaamaan sellaisiksi, että työssä jaksetaan paremmin, niin alalle voidaan saada tekijöitä tulemaan, uskoo työterveyden professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta.

Lähihoitaja.
Kuopiolainen lähihoitaja Reetta Päivänsäde halusi mielenkiinnosta lähteä mukaan tutkimukseen, missä selvitetään työajan vaikutuksia jaksamiseen.Toni Pitkänen / Yle

Tutkimuksessa on mukana kymmeniä Kuopion kaupungin kotihoidon työntekijöitä. Heistä osa tekee vuoden ajan pidennettyä kymmentuntista työpäivää ja osa normaalia kahdeksantuntista vuoroa.

Hoitajien rasitusta mitataan aktiivisuusrannekkeella ja EKG-laitteella sekä kyselytutkimuksella.

Hoitajien kuormittuminen on lisännyt sairauspoissaoloja

Kuopion kaupungin perusturvan palvelualueen työvuojeluvaltuutettu Kirsi Jouhkimon mukaan yliopistotutkimus otettiin kotihoidossa ilolla vastaan.

– Kuormitus on kova. Asiakkaat ovat aiempaa sairaampia ja sijaisia on vaikea saada.

Kuormittuminen näkyy hoitajien väsymyksenä ja uniongelmina. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet, kun hoitajat sairastuvat liikuntaelinsairauksiin ja mielenterveysongelmiin.

– Tilanne on tosi huolestuttava. Siksi olemme olleet innostuneita tutkimuksesta, jos saisimme siitä apua, sanoo Jouhkimo.

Mittauslaitteita.
Hoitajia mitataan tutkimuksessa aktiivisuusrannekkeen ja sydämen EKG:tä mittaavan laitteen avulla.Toni Pitkänen / Yle

Hän toivoo, että kymmentuntinen työpäivä toisi yhden ratkaisun kuormittumiseen.

– Se voisi tuoda työnhallintaa eri tavalla hanskaan. Esimerkiksi työn suunnitteluun tulee enemmän aikaa.

Pidemmän työpäivän aikana työtehtäviin ehtisi paneutua paremmin, kun aikaa on enemmän. Pidemmät työpäivät lisäävät myös vapaapäivien määrää.

Tästä on jo saatu hyviä kokemuksia jo esimerkiksi Helsingissä.

Jouhkimo kuitenkin muistuttaa, että jokainen palautuu työvuoroista omalla tavallaan ja kymmenen tunnin työpäivä ei välttämättä ole kaikille sopiva ratkaisu.

– Kymmenen tunnin työvuorokin on aika rankka pala tehdä, korostaa itsekin pitkiä vuoroja tehnyt Jouhkimo.

Itä-Suomen yliopiston työterveyden professori Kimmo Räsäsen mukaan tutkimus tuottaa nyt konkreettista ja objektiivista tietoa esimerkiksi fysiologisesta palautumisesta.

– Haluamme löytää näyttöä siitä, voidaanko pidennetyllä työajalla helpottaa hoitajien kokemaa stressiä, kertaa Räsänen.

Lue lisää:

Hoitajien mielestä ammattia pilaavat sekalaiset tehtävät – "En opiskellut hoitoalaa päästäkseni siivoamaan tai tiskaamaan"

Vanhusten hoitajat uupuvat Suomessa – Pohjoismainen vertailu antaa synkän tuloksen