Omaisten 78 vuoden piina lopulliseen päätökseen: jatkosodan alussa suomalaislentäjien pudottamille neuvostosotilaille muistolaatta savolaiskorpeen

Yksi jatkosodan lähtölaukauksista oli vähemmän tunnettu ilmataistelu, jossa suomalainen lentolaivue pudotti kymmenkunta pommikonetta.

jatkosota
Yelena Matzen isoisä Dimitri Luzanov menehtyi Rantasalmen ilmataistelussa. Keskimmäisessä kuvassa isä Valeri Luzanov.
Yelena Matzen isoisä Dimitri Luzanov menehtyi Rantasalmen ilmataistelussa. Keskimmäisessä kuvassa isä Valeri Luzanov.Petri Vironen / Yle

Rantasalmen ja Joroisten rajaseudulla vietettiin harvinaista hartaushetkeä tiistaina. Paikalla ollut muistopaasi sai kylkeensä muistolaatan 25.6.1941 käydyssä ilmataistelussa menehtyneen kolmen neuvostosotilaan muistoksi.

Sotilaiden jäänteet löytyivät Tiemassaaresta vapaaehtoisista koostuvan suomalais-venäläisen partion etsinnöissä kesällä 2018. Savonlinnalaisen Ismo Mikkosen vetämä ryhmä löysi paikalta sekä maahan syöksyneen koneen hylyn osia että sotilaiden jäänteitä.

Sotilaiden henkilöllisyys selvisi helposti koneen numeron ja sotilaiden tunnistuslevyjen avulla.

Tiistaisessa muistohetkessä oli mukana kahden sotilaan jälkipolvea. Koneen lentäjän Vladimir Fominin lapsenlapsenlapsi, pietarilainen Oksana Lopatkina laski paikalle kauniin kukkakimpun. Sen myötä suvun kaipaama lopullinen tietoa sai varmuuden.

– Isoäitini oli vain yhdeksän kuukautta, kun isä kuoli taistelussa. Asia on vaivannut tähän päivään asti, mutta 78 vuoden odotus on päättynyt, Oksana Lopatkina totesi muistosanoissaan.

Hänen mukaan isoäiti ilmoitti lähtevänsä muistohetkeen, kun tieto isän löytymisestä tuli.

– Hän ei ehtinyt saada passi- ja viisumiasioita kuntoon, mutta tulemme varmaan myöhemmin yhdessä.

Yelena Matze lensi muistotilaisuuteen nykyisestä kotikaupungistaan Rotterdamista hollantilaismiehensä kanssa. Hänen isoisänsä Dimitri Luzanov menehtyi Rantasalmella, reilun kahden kilometrin korkeudessa käydyssä ilmataistelussa.

– Emme tienneet isoisän kohtalosta käytännössä mitään ennen toukokuuta. Silloin serkkuni perhe etsi tietoa voiton päivää varten koulutehtävään. He törmäsivät hiljattain avautuneessa sotilasarkistossa tietoon, että isoisä oli mukana tällä lennolla. Ja nyt olemme täällä, Yelena Matze hämmästeli.

Sodissa menehtyneiden etsintä käynnistyi valtioiden välisellä sopimuksella 1990-luvun alussa. Vapaaehtoiset etsijät voivat etsiä rintamalle jääneitä sotilaita.

Yelena Matze ja Oksana Lopatkina (vas) laskivat kukat esi-isiensä muistopaikalle Rantasalmella.
Yelena Matze ja Oksana Lopatkina (vas) laskivat kukat esi-isiensä muistopaikalle Rantasalmella.Petri Vironen / Yle

Savonlinnalainen Ismo Mikkonen on ollut etsinnöissä lähes alusta lähtien. Mies laskee olleensa mukana 150 sotilaan kohtalon selvittämisessä.

– Omaisille on äärimmäisen tärkeää saada varmuus siitä, mihin omainen on menehtynyt. Siksi jaksan tehdä tätä edelleen yhteistyössä venäläisten kollegojen kanssa.

Kesäkuun lopun ilmataistelussa suomalaisten Fiat-hävittäjät ampuivat alas tiettävästi yhdeksän pommikonetta. Niissä menehtyi 27 sotilasta.

– Se oli tärkeä taistelu jatkoakin ajatellen. Vihollinen yritti tuhota Joensuun ja Joroisten lentokenttiä, mutta suomalaiset pystyivät sen estämään vieläpä ilman omia tappioita, Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ilmailumuseoyhdistyksen hallitusten jäsen Carl-Erik Geust arvioi.

Rantasalmen ja Joroisten alueen ilmataistelu käytiin käytännössä jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25. kesäkuuta 1941. Puna-armeijan pommikoneiden tehtävänä oli pommittaa tiettävästi ainakin Joensuun ja Joroisten lentokenttiä.

Utista Joroisiin siirtyneen lentolaivue 26:n vahvuus oli 270 miestä ja 26 Fiat-hävittäjää (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Reserviupseeriliitto). Suomalaiset pudottivat koneista suurimman osan menettämättä yhtään omista hävittäjistä.