Koululaisten terveystarkastuksissa valtavat erot: aika vaihtelee 20 minuutista reilusti yli kahteen tuntiin – kiireessä oppilaan huolia voi jäädä piiloon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan suurta vaihtelua on myös kouluterveydenhuollon tarjoamien lisäkäyntien järjestämisessä.

kouluterveydenhuolto
hoitaja ja punnittava lapsi
Kouluterveydenhuollon laaja terveystarkastus järjestetään ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille.John Birdsall / AOP

Koululaisten laajoihin terveystarkastuksiin käytettävä aika vaihtelee tuntuvasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella aikaa käytetään yhteen tarkastukseen vähimmillään 20 minuuttia ja enimmillään reilusti yli kaksi tuntia.

Se tarkoittaa väistämättä laatueroja.

– Vaihteluväli on luvattoman suuri, jos ajatellaan palvelujen tasavertaisuutta. Jos tarkastus on kovin kiireinen eikä asioiden kertomiseen jää aikaa, huolia voi jäädä havaitsematta. Toisaalta pelkkä pitkä aika ei tarkoita laatua. Yli kahden tunnin aika jokaiselle oppilaalle vaikuttaa ylimitoitetulta, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä sanoo.

Laajat terveystarkastukset tehdään peruskoululaisille ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastukset ovat lakisääteisiä, mutta niihin käytettävästä ajasta ei ole valtakunnallista ohjeistusta. Laajaan terveystarkastukseen osallistuvat myös oppilaan huoltajat.

Mittausten ja muun tavanomaisen terveysseurannan lisäksi laajassa terveystarkastuksessa on tarkoitus käsitellä asioita yksilöllisesti, oppilaan oman tarpeen mukaan. Esiin voi kiireettömässä terveystarkastuksessa nousta esimerkiksi huolia, jotka liittyvät koulunkäynnin sujumiseen, kaverisuhteisiin, mielialaan, murrosikään, seksuaalisuuteen tai vaikkapa perhettä kuormittaviin asioihin.

Selvityksen tekemiseen osallistunut THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola toimii itsekin osa-aikaisena koululääkärinä Forssan seudulla.

– Kahdenkeskisessä keskustelussa nuori voi lopulta saada esimerkiksi kerrottua, että vanhemmat riitelevät koko ajan eikä nuori saa nukuttua, kun vanhemmat ovat yöllä humalassa ja melskaavat. Kun on tilaa ja mahdollisuus, nousee esiin tosi isoja asioita, hän kertoo.

Hietanen-Peltolan mielestä 20 minuutin aika on todella lyhyt eikä luottamuksen ilmapiiriä välttämättä näin lyhyessa ajassa ehdi syntyä.

Käytännössä kohtaaminen lääkärin ja terveydenhoitajan kanssa voi jäädä jopa 20 minuuttia lyhyemmäksi. Kyselyssä selvitettyyn aikaan sisältyy se, että lääkäri tai terveydenhoitaja tekee tapaamiseen liittyvät kirjaukset.

Lääkärin tapaamiseen varattu aika vaihtelee

Suuria eroja on myös siinä, kuinka terveystarkastukseen käytetty aika jakautuu koululääkärin ja kouluterveydenhoitajan kesken. Kaikkein tavallisimmin laajaan terveystarkastukseen sisältyy tunnin mittainen tapaaminen terveydenhoitajan kanssa ja puolen tunnin tapaaminen lääkärin kanssa.

Hietanen-Peltolan mielestä yhtenäiseen ajankäyttöön liittyvä suositus olisi tarpeen oppilaiden tasa-arvoisuuden takaamiseksi.

– Olisi varmasti hyvä pohtia kansallisella tasolla tarkastuksille jonkinlaisia suosituksia, joissa ajankäyttöäkin voitaisiin ohjeistaa tarkemmin, Hietanen-Peltola sanoo.

kouluterkkarin ovi
THL:n selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon tarjoama erityinen tuki vaihtelee. Erityistä tukea ovat esimerkiksi lisäkäynnit silloin, kun oppilaan hyvinvointi vaatii jatkoselvittelyä.Ismo Pekkarinen / AOP

THL:n kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös kouluterveydenhuollon tarjoaman erityisen tuen määrässä on koulujen välillä suuret erot. Kyselyn perusteella moni kouluterveydenhuollon ammattilainen kokee, ettei siihen ole riittävästi mahdollisuuksia.

Erityinen tuki tarkoittaa esimerkiksi lisäkäyntejä lääkärillä tai terveydenhoitajalla, jos jokin oppilaan terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä asia vaatii seurantaa tai jatkoselvittelyä. Se voi olla myös ohjaamista koulun ulkopuolisiin palveluihin. Laki velvoittaa erityisen tuen tarjoamiseen kouluterveydenhuollossa.

Marke Hietanen-Peltolan mielestä näyttää huolestuttavalta, ettei erityisen tuen saatavuus ole yhdenvertaista kaikissa kouluissa.

– Ei ole tarkoitus vain tarkastaa ja unohtaa siinä esiin tulleet asiat. Jos jotain nousee esiin, sen käsittelyä pitäisi jatkaa, hän sanoo.

Koululääkäreiden vastuulla suositusta suurempia oppilasmääriä

Kouluterveydenhuollon epätasa-arvoisten palvelujen taustalla vaikuttavat henkilöstöresurssit.

– Suurella osalla koululääkäreistä oppilasmäärät ovat liian suuret siihen, että he ehtisivät tehdä työtään niin kuin sitä pitäisi tehdä, Hietanen-Peltola sanoo.

Vain kahdeksassa prosentissa Suomen terveyskeskuksista koululääkäreitä oli keväällä 2017 suosituksen mukainen määrä.

Valtakunnallinen suositus on, että yhdellä kokopäivätoimisella koululääkärillä olisi vastuullaan 2 100 oppilasta. Vuonna 2017 oppilaita oli kuitenkin yhden lääkärin vastuulla tavallisimmin (mediaani) 3 900.

Kouluterveydenhoitajien osalta oppilaiden määrä vastaa suosituksia paremmin.

Yhdellä terveydenhoitajalla pitäisi olla vastuullaan enintään 600 oppilasta. Keväällä 2017 kouluterveydenhoitajalla oli hoidettavanaan tavallisimmin (mediaani) noin 470 oppilasta, ja suositus toteutui 88 prosentissa terveyskeskuksista.

THL:n aiemman selvityksen perusteella (siirryt toiseen palveluun) eri alueiden välillä on kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksessa selviä eroja. Vuonna 2015 kouluterveydenhoitajalla oli vastuullaan eniten oppilaita Uudellamaalla ja vähiten Pohjois-Karjalassa. Koululääkärillä puolestaan oli eniten oppilaita Keski-Pohjanmaalla ja vähiten Kanta-Hämeessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos keräsi kouluterveydenhoitajilta ja koululääkäreiltä tietoa kouluterveydenhuollon toteuttamisesta lukuvuonna 2016-2017. Kyselytutkimukseen osallistui runsaat 500 kouluterveydenhoitajaa ja koululääkäriä eri puolilta Suomea.