Juuka maksaa Pohjois-Karjalassa eniten vauvarahaa, useimmat kunnat eivät yhtään

Vauvaraha keskusteluttaa kunnissa, vaikka rahan ei uskota nostavan syntyvyyttä. Lapsiperheitä halutaan kuitenkin tukea.

Liperi
Vauva kastemekko päällään kummin sylissä.
Osa kunnista muistaa rahallisesti perheitä lapsen syntymän johdosta, osa katsoo, ettei tällaisista palkkioista ole hyötyä syntyvyydelle tai muutoinkaan. Mika Kanerva

Alhaisesta syntyvyydestä huolimatta enemmistö Pohjois-Karjalan kunnista ei maksa vauvarahaa.

Ikärakenteeltaan kasvukunnat Kontiolahti ja Liperi eivät pidä vauvarahaa tarpeellisena. Syntyvät joensuulaisetkaan eivät saa onnittelusummaa, mutta asiasta viime keväänä tehty aloite tulee Joensuun kaupunginvaltuustoon loppuvuonna.

Muutamissa pienemmissä kunnissa syntyvät kuntalaiset saavat rahakuoren.

Juuka on avokätisin, siellä vauvaraha on tuhat euroa. Lisäksi Juuka tukee vuosittain lapsiperheitä harrastusten tukirahastosta.

Rääkkylä antaa niinkutsuttua hammasrahaa 500, Nurmes 400, Valtimo 300 ja Tohmajärvi 50 euroa.

Muilla kunnilla muistamiset ovat kirjavia, esimerkiksi Ilomantsin rotinajuhlissa jokainen vauva saa noin 50 euron lahjan.

Kitee antaa vuoden ensimmäiselle vauvalle lahjakortin vauvamuskariin tai vauvauintiin. Joensuu ryhtyi vuonna 2008 kaupungin täyttäessä 160 vuotta lahjoittamaan nimikkopäivänsä ensimmäiselle vauvalle kaupungin ikävuosien mukaisen summan.

Pohjoiskarjalaisten kunnanjohtajien mukaan vauvarahan ei ole kokemusten perusteella havaittu vaikuttavan syntyvyyteen.

– Näillä summilla ei voi olettaa olevan suoria syntyvyysvaikutuksia, mutta vanhemmat ovat pitäneet myönteisenä eleenä, kiteyttää Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.