Suomessa syntyy suuri osa Euroopan vesilinnuista – "Järvien kunnostus on hurjan tärkeä asia"

Lintuvesikohteiden kunnostus on ontunut rahoituksen niukkuuden takia ja Suomi on saanut siitä moitteita. Nyt hallitus on luvannut miljoonia euroja.

vesilinnut
vesistö
Valkeakosken Saarioisjärvi on erittäin rehevöitynyt ja kaipaa kunnostusta.Timo Leponiemi / Yle

Vuonna 1982 vahvistettu valtakunnallinen lintuvesiohjelma on toteutunut hyvin. Ohjelman kohteista yli 70 prosenttia on joko suojeltu tai ostettu valtiolle.

Suomen lintuvesiohjelma on huomioitu myös Euroopan unionissa. Toisaalta sen toteutumista on kiitelty, mutta samalla on moitittu siitä, etteivät lintuvesien kunnostukset ole edenneet riittävästi.

– Valtaosa meidän vesilinnustosta ja suuri osa meidän kahlaajista ovat 20 vuodessa tulleet uhanalaisiksi. Ennen kaikkea järvien rehevöityminen ja samentuminen ravinnepäästöjen ja humuspäästöjen takia ovat siihen syynä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos.

Mikkola-Roos muistuttaa Suomen lintuvesien tärkeydestä koko Euroopan laajuisesti.

– Suomi ja Ruotsi ovat ne valtiot, jotka tuottavat valtaosan Euroopan ja ennen kaikkea EU:n vesilintujen ja kahlaajien poikastuotosta. Muut maat metsästävät niitä lintuja, jotka ovat kasvaneen Suomessa ja Ruotsissa. Myös monimuotoisuuden kannalta tämä järvien kunnostus on hurjan tärkeä asia.

Talkootyön tarve suuri

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat yhteisvoimin aloittamassa elinympäristöjen parantamishanketta. Lintuvesien lisäksi siinä ovat mukana suot ja perinnemaisemat. Hallitusohjelmassa rahaa luvataan 42 miljoonaa euroa, mutta summa tarkentuu budjettineuvotteluissa.

– Vuosille 2021–2027 tarve on sata miljoonaa euroa. Ensimmäisen kerran sitten 80-luvun on tulossa sellaisia resursseja, että lintuvesikunnostuksia voidaan toteuttaa kunnolla, sanoo Mikkola-Roos.

Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija Heidi Krüger vahvistaa, että ministeriö on avannut hankehaun, jossa halutaan tukea arvokkaiden lintuvesien kunnostusta.

– Lintuvesien kunnostuksessa pitää pyrkiä kustannustehokkuuteen. Pitää miettiä hyvin tarkkaan, mitä lähdetään tekemään ja mitä sillä rahalla saadaan. Tarvitaan myös paljon talkootyötä. Uskomattoman isoja asioita saadaan aikaan, kun vapaaehtoisten työpanos osataan organisoida oikein.

Jo olemassaolevien lintuvesien kunnostuksen rinnalla on mahdollista perustaa uusia vesilinnuille sopivia alueita, esimerkiksi käytöstä poistetuille turvetuotantoalueille tai veden alle jääneille pelloille.

Vesilintujen määrä kertoo järven tilasta

Lintuvesien kunnostuksella on selvä päämäärä, saada vesilintukannat nousuun.

– Linnut ovat ravintoverkon huippu. Jos lintukannat saadaan nousuun, se osoittaa, että järven tila on parantunut, sanoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.

kaivinkone
Kelluva kaivuri ruoppaa Valkeakosken Saarioisjärvelle avovesialueita. Vesien kunnostustyöt vaativat kouluttamista. Valkeakoskella järjestettiin syyskuun alussa kaksipäiväinen koulutus, johon otti osaa liki 50 henkilöä.Timo Leponiemi / Yle

Suomessa kunnostusta kaipaa yli 200 lintuvettä. Osassa tarvitaan isoja ruoppaustoimia, joissakin riittää pelkkä vedenpinnan nosto pohjapadon avulla. Rantaniittyjä voidaan hoitaa laiduntamalla.

Ennen varsinaisia kunnostustoimia tarvitaan suunnittelua. Monissa kohteissa suuria haasteita kunnostustöille aiheuttaa alueiden hajanainen omistus. Kunnostustöihin sopivia koneita ja osaavia urakoitsijoitakaan ei välttämättä ole tarpeeksi.

– Niitäkin tarvitaan varmaan enemmän, mitä nykyisin on käytössä. Työsarkaa urakoitsijoille varmasti riittää tulevina vuosina, kun lintuvesiä ruvetaan pistämään kuntoon, sanoo Hydrologia-LIFE-hankkeen projektipäällikkö Tuomas Haapalehto Metsähallituksesta.