Pohjoismaihinkin tulee tulevaisuuden ruokaan keskittyvä rahasto – sijoittajaksi siirtyvä tutkija uskoo keksintöjen ratkaisevan ruokakriisin

Hyvät ideat pitää saada tutkimuspöydiltä todellisuuteen, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter.

Ruoantuotanto
Lauri Reuter, Helsinki, 28.08.2019
Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista ruokaa, jotta maapallon väestö voi syödä kestävästi. Uudet keksinnöt voivat tehdä kulutuksen muutoksesta helppoa, uskoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter.Antti Haanpää / Yle

Tarvitsemme aivan uudenlaista ruokaa ja uusia tapoja ruuan tuotantoon, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Ruokajärjestelmän on muututtava, jotta maapallon väestö voi jatkossa syödä kestävästi.

– Ruokavalioiden on oltava paljon nykyistä kasvipainotteisempia. Uudet innovaatiot voivat tehdä kulutuksen muutoksesta helppoa. Kun kehitetään esimerkiksi pihvi, muna tai maitoa, joka vastaa ominaisuuksiltaan eläinperäistä, meidän onkin yllättäen helppoa tehdä muutos, Lauri Reuter sanoo.

Osa ruuasta pitää jatkossa tuottaa aivan uusilla tavoilla tai raaka-aineista, joita ei vielä ole käytössä. Mutta tuotettiinpa ruoka millä tavalla tahansa, yksi asia on varmaa: ihmiset haluavat tulevaisuudessakin ruokaa, joka maistuu, tuoksuu ja näyttää hyvältä.

Tutkija hyppäsi sijoittajaksi

Tulevaisuuden syömistä visioiva Lauri Reuter lopetti kesällä työnsä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijana ja strategina. Nyt hän hyppää sijoittajan rooliin.

Uudenlaista ruokaa kehitetään nyt maailmalla kiihkeästi. Pohjoismaissa on erityisen paljon osaamista, josta olisi hyötyä maailmanlaajuisesti. Reuterin mielestä ruokajärjestelmän uudistamisen esteenä ei ole hyvien ratkaisuideoiden puute. Pullonkaulana on se, että ratkaisuja on työlästä saada vietyä lautaselle asti.

Reuterin ja kolmen muun ruokainnovaatioiden tuntijan, Mika Kukkuraisen, Pekka Siivonen-Uotilan ja Jari Tuovisen Nordic FoodTech Venture Capital -yhtiö on rakentamassa rahastoa, joka aikoo investoida ruokajärjestelmää merkittävästi uudistaviin, aivan alkuvaiheessa oleviin yrityksiin. Startup-yritysten kehitystyötä on tarkoitus rahoittaa kymmenenkin vuoden ajaksi niin, että niiden on mahdollista saada aikaan jotain oikeasti uutta.

– Pelkästään yksi uusi tuote ei vielä hirveästi muuta maailma. Mutta esimerkiksi teknologia, jolla voidaan valmistaa tuotteita uudella, merkittävästi kestävämmällä tavalla, voi muuttaa paljon, Reuter sanoo.

Vastaavaa, erityisesti foodtechiin sijoittavaa pääomarahastoa Pohjoismaissa ei aiemmin ole ollut. Tavoitteena on 50 miljoonan euron rahasto. Jos se suunnitellusti toteutuu, mukana on suurimpana sijoittajana valtion omistama Business Finland VC ja investointeja tehdään jo lähikuukausina.

Parhaillaan myös S-ryhmässä on suunnitteilla pääomarahasto, joka keskittyy tulevaisuuden ruokaan.

Lauri Reuter, Helsinki, 28.08.2019
Lauri Reuterin mielestä ruokajärjestelmän uudistamisen ongelmana ei ole ratkaisuideoiden puute vaan se, että ratkaisuja on työlästä viedä lautaselle asti.Antti Haanpää / Yle

Ratkaisuja löytyy, mutta niitä pitää etsiä

Lauri Reuter katsoo tulevaisuuteen positiivisesti. Ratkaisuja pitää kuitenkin kehittää aktiivisesti. Jos maapallolla syödään ja tuotetaan ruokaa niin kuin nyt, tulevaisuus näyttää synkältä.

– Jos ruokajärjestelmä ei muutu, emme tule mitenkään pääsemään puolentoista asteen ilmastotavoitteeseen, Reuter sanoo.

Lue lisää: Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa

Ilmaston lämpenemisen lisäksi luonnon monimuotoisuus köyhtyy nopealla vauhdilla.

Lue lisää: Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä

Maailmassa on valtava määrä aliravittuja ihmisiä, mutta samaan aikaan suuri osa maapallon väestöstä syö niin paljon ja epäterveellisesti, että sairastuu. Myös väestönkasvu on maailmassa niin nopeaa, ettei nykyisellä tavalla tuotettua ruokaa riitä kaikille.

– On tietenkin iso ongelma, että on enemmän suita ruokittavina. Mutta vielä isompi ongelma on se, miten väestö ruokaa kuluttaa. Elintason parantuessa erityisesti eläinperäisen ruuan kulutus kasvaa rajusti, Lauri Reuter sanoo.

Suklaata kaakaosoluista, proteiinia ilmasta

Mitä kaivatut ruokateknologian keksinnöt sitten voisivat olla?

Reuter heittää ideoita: Uudentyyppinen ruuan raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää samaan tapaan kuin vaikkapa proteiinivalmiste quornia. Uusi tapa hyödyntää kasviproteiineja. Uusi mittari, jolla juuri sopivan ruokavalion koostaminen on helpompaa. Myös suolistomikrobien parempi ymmärtäminen voi synnyttää uusia innovaatioita.

Ratkaisuja tarvittaisiin lisää myös teknologiaan, joka edistäisi kestävää kalankasvatusta suljetuissa kasvattamoissa, sillä maailmanlaajuisesti ylikalastus on suuri ongelma. Tarpeen olisi myös esimerkiksi sisäviljelyä helpottavan teknologian kehittäminen.

Aivan viime vuosina uudenlaisen ruuan kehitys on ollut todella nopeaa. On jo lihan kaltaisia kasvispihvejä ja paljon muuta on tulossa. Lauri Reuter visioi, että seuraava läpimurto on juusto, joka maistuu samalta kuin nykyisetkin, mutta on valmistettu täysin ilman eläinperäisiä ainesosia.

VTT:llä työskennellessään Reuter päätyi itse tutkimaan marjasolujen kasvattamista syötäväksi marjamassaksi. Marjasolujen kasvattaminen onnistui bioreaktorissa, jollaisen voisi tulevaisuudessa hankkia vaikkapa omaan keittiöön.

Suomessa marjoja kannattaa tietenkin kerätä metsistä, joten täällä marjojen solukasvattamossa ei ainakaan tällä hetkellä liene järkeä. Menetelmää voitaisiin sen sijaan hyödyntää muualla maailmalla tai raaka-aineisiin, joiden saannissa voi tulla ongelmia.

– Sveitsiläiset kollegat kasvattivat kaakaon soluja bioreaktorissa ja tekivät niistä suklaata. He saivat aikaiseksi ihan oikean suklaan makuista suklaata, Lauri Reuter kertoo.

Maallikon korvissa mahdottomiltakin kuulostavia ideoita on jo saatu vietyä pitkälle.

Esimerkiksi suomalaisten tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan valmistaa vedestä ja ilman hiilidioksidista aurinkosähkön avulla ruuan raaka-aineeksi kelpaavaa proteiinia. Solar Foods -yritys valmistelee mahdollisuutta proteiinin kaupalliseen hyödyntämiseen.

kasvisolututkimus bioreaktori
Bioreaktorissa on mahdollista kasvattaa esimerkiksi marjasoluista marjamassaa.Antti Lähteenmäki / Yle

Ruuan turvallisuus tärkeintä

Elintarviketeollisuudessakin teknologinen kehitystyö, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, nähdään välttämättömänä, jotta vastuu ilmastosta ja ympäristöstä voidaan kantaa.

Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta korostaa, että ruokaan liittyvä teknologia poikkeaa monista muista aloista.

– Kaiken kulmakivi on koko ajan elintarviketurvallisuus. Vaaditaan pitkäaikaista tutkimusta sen varmistamiseksi, että teknologiat takaavat elintarvikkeiden turvallisuuden, Marleena Tanhuanpää sanoo.

Ruuan kohdalla myös lainsäädäntö määrää paljon sitä, miten uusia keksintöjä voidaan hyödyntää.

– Aina kun jotain keksitään, lainsäädäntö laahaa tietyllä tavalla perässä. On tärkeää, että kehittäjät osaavat ottaa lainsäädännön huomioon ja toisaalta viranomaiset ovat ajan hermolla niin, että he pystyvät edistämään lainsäädännön kehittämistä, Tanhuanpää sanoo.

Tanhuanpää uskoo, että parhaita innovaatioita saadaan aikaan tuomalla yhä enemmän eri alojen osaajia yhteen. Myös pohjoisia vahvuuksia, kuten luonnonvarojen puhtautta, on hänen mielestään hyödynnettävä vahvasti jatkossakin.

Lue lisää: Suomessa onnistuttiin valmistamaan proteiinia ilmasta – mullistava keksintö voi olla yksi ratkaisu maailman ruokapulaan

"Ei katastrofi, vaan iso muutos"

Ruokatottumusten muuttaminen on vaikeaa, mutta Lauri Reuterin mielestä kestävien valintojen ei tarvitse merkitä luopumista, kärsimistä ja päänvaivaa.

Hän uskoo, että lautasille saadaan tulevaisuudessa niin hyvää ruokaa, että ihmiset haluavat yhdistää ilmaston hyvinvoinnin ja oman hyvinvointinsa. Teknologia voi tehdä valintojen tekemisestä helppoa ja jopa huomaamatonta.

– Ongelmat näyttäytyvät aina mahdottomilta ratkaista. Kunnes ratkaisu löytyy. Edessä ei ole katastrofi, vaan iso muutos kohti tervettä ja kestävää vihreälle planeetalle mahtuvaa ruokajärjestelmää, Lauri Reuter sanoo.