Suomalaisen ruoan päivä: elintarvikkeet liikkuvat globaalisti, miten säilyttää ruoan turvallisuus?

Tuonnin mukana voi saapua ruokatauteja, ja varautumisessa on huomioitava myös ilmastonmuutos.

eläintaudit
Ruokakoira Rico
Tulli kouluttaa uuden ruokakoiran tehostamaan afrikkalaisen sikaruton torjuntaa.Matti Myller / Yle

Kotimainen ruoka on kansainvälisesti vertaillen turvallista. Rajojen yli kulkeutuvat kuitenkin erilaiset taudit, ja viime aikoina otsikoissa ovatkin olleet niin afrikkalainen sikarutto kuin banaaneja uhkaava panamantauti. Myös ihmisten matkailu vaikuttaa tautien leviämiseen. Ruokaviraston elintarvikelinjan ylijohtaja Pia Mäkelä sanoo Radio Suomen Päivän haastattelussa, että sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti vertaillen suomalainen ruoka on yhä turvallista.

– Meillä on hyvä elintarvikevalvonta, hyvin vähän vierasaineita, patogeeneja tai eläin- tai kasvitauteja.

Salmonnellakin on Suomessa varsin harvinainen, vaikka vastikään uutisoitiinkin salmonellasta eteläpohjanmaalaisilla maatiloilla. Myös eläinten antibioottien käyttö on meillä EU:n alhaisimpia.

Tulevatko siis suurimmat uhat rajojemme ulkopuolelta?

– Elintarvikekauppa on maailmanlaajuisesti varsin vapaata, myös eläimet liikkuvat ja ihmiset liikkuvat. Tätä kautta uhkia tulee, Pia Mäkelä kuvailee.

Afrikkalainen sikarutto on hänen mukaansa iso riski. Sitä on jo Baltian maissa ja Venäjällä, sekä monessa muussakin Euroopan maassa. Virus säilyy lihatuotteissa, joita ei kuumenneta, kuukausia tai jopa vuoden.

– Sikarutto siirtyy hyvin helposti maasta toiseen. Olemme pyrkineet tiedottamaan ja opastamaan tästä paljon, mutta silti riski on suuri.

Virus voi levitä vaikka eväistä; jos esimerkiksi makkara on tehty sairaan eläimen lihasta, virus säilyy siinä kauan. Eväsleivän välissä oleva makkaran jämä voi päätyä roskien kautta villisialle joka saa näin tartunnan.

Esimerkiksi tullilla on afrikkalaisen sikaruton torjuntaan ruokakoirakin.

– Jos sikarutto tulisi tänne, se leviää hyvin helposti sikapopulaatiossa ja varmaan romahduttaisi sianlihan viennin, Mäkelä arvioi.

Leviämisen torjuntatoimenpiteet ovat hänen mukaansa kalliita. Millaisia toimia leviämisen estämiseksi on?

– Heti epäilyn noustessa näytteet tutkitaan laboratorioissa. Tutkinnan aikana eläimet eivät saa liikkua tilalta; esimerkiksi teurastamoon eläimiä ei saa viedä epäilyn tartunnan aikana, tauti pyritään rajoittamaan tietylle alueelle. Villisioille voidaan tehdä rajoitusvyöhyke, Mäkelä kuvaa esimerkkejä.

Kyseessä olisi siis suuri operaatio.

Sikaruton lisäksi viime aikoina on uutisoitu muun muassa banaaniplantaaseja uhkaavasta panamantaudista. Miten on mahdollista, että koko banaanintuonto saattaa loppua yhden kasvitaudin leviämisen vuoksi?

– Banaanilajike, jota nykyisin suurilta osin käytetään banaanintuotannossa, on hyvin herkkä panamantaudin aiheuttajalle. Suuri osa viljelmistä on samaa tai samantapaisia lajikkeita ja siksi on vaara, että kun tällainen tauti tulee, se leviää kaikille tiloille.

Ilmastonmuutos tuo uusia uhkia

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa mahdollisiin tauteihin ruoissa. Ilmaston lämpenemisen myötä Suomeen tulee uusia kasvilajeja, uusia eläin- ja hyönteislajeja ja uusia taudinaiheuttajia, jotka eivät aiemmin ole meillä pitkän talven takia selviytyneet, Mäkelä kuvailee.

– Olemme tietoisia tästä ja pyrkineet varautumaan. Myös tuottajia ja yleisöä on varoitettu näistä, jotta he ilmoittavat heti, jos epäilyttäviä tauteja ilmenee.

Pia Mäkelän mukaan lintuinfluenssa ja hullun lehmän tauti ovat opettaneet varautumista ruokakriiseihin ja eläintauteihin. Suomessakin on olemassa kirjalliset suunnitelmat kuinka toimia, jos kriisi iskee.

Tautiuhkia on monenlaisia. Pia Mäkelä sanoo olevansa huolissaan rabieksesta, vesikauhusta, koska esimerkiksi Itä-Euroopasta tuotavia koiria ei välttämättä ole rokotettu tautia vastaan.

– Esimerkiksi rescue-koirien pitäisi periaatteessa olla rokotettuja tautia vastaan, mutta on tullut ilmi, että näin ei välttämättä ole. Se on ihmisellekin tappava tauti.

Kuuntele koko haastattelu: https://areena.yle.fi/1-50240402

Lue myös:

Ainon kuono suojelee Suomea sikarutolta - ruokakoira on tullille tärkeä apu vaarallisen virustaudin torjunnassa

Salmonella on yleistynyt nautatiloilla – Ruokavirasto aikoo selvittää miksi

Afrikkalainen sikarutto riehuu Kiinassa – suomalaiset lihatalot voivat hyötyä valtavien markkinoiden sianlihapulasta