Hirvikärpäsiä on jälleen runsaasti – "Kun hirven karvaa vastakarvaan vetää, niitä kärpäsiä on yleensä ihan mattona"

Mikroskooppikuvat paljastavat millainen peto hirvikärpänen on.

hirvikärpänen
Siipensä pudottanut hirvikärpänen kämmenellä.
Kesä oli suotuisa hirvikärpäsille.Risto Salovaara / Yle

Hirvikärpäsiä on jälleen tänä syksynä runsaasti metsissä liikkujien riesana. Eniten niitä on hirvien talvehtimisalueiden ja makuupaikkojen lähialueilla.

Tänä kesänä olosuhteet olivat otolliset hirvikärpästen lisääntymisen kannalta, arvioi professori Hannu Ylönen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta.

– Hirvikärpästen koteloiden kuoriutumisprosentti saattaa olla huomattavan korkea lämpimällä säällä.

Esimerkiksi Konnevedellä hirvikärpäsiä alkoi esiintyä isommissa määrin reilut kymmenen vuotta sitten, muistelee hirvenmetsästystä harrastava Hannu Heiskanen.

– Kyllä niitä on lähes jokaisessa hirvessä. Kun hirven karvaa vastakarvaan vetää, niitä kärpäsiä on yleensä ihan mattona. Niitä on paljon.

Prosessori Hannu Ylönen miettii, että jos hirvien määrä on pysynyt suhteellisen vakiona, niin silloin hirvikärpästen määrä yksittäisissä hirvissä on nousussa. Yksittäisessä hirvessä saattaakin olla tuhansia hirvikärpäsiä.

Hirvikärpänen tarraa ihoon kiinni

Mikroskoopilla otetut kuvat paljastavat millainen peto hirvikärpänen on. Ne ovat pelottavan näköisiä: niillä on väkäsiä ja teräviä kynsiä, joilla ne tarraavat isäntäeläimen ihoon.

– Ne ovat sopeutuneet täysin pysymään karvoituksen sisällä eivätkä isäntäeläimet saa niitä pois, sanoo professori Hannu Ylönen.

Löydettyään isäntäeläimen hirvikärpänen pudottaa siipensä pois, sillä niistä on vain haittaa eikä hirvikärpäsellä ole aikomustakaan lähteä enää lentämään.

– Se keskittyy täysin ruokailemaan ja lisääntymään, sanoo Ylönen.

Mikroskooppikuva hirvikärpäsestä.
Mikroskooppikuva hirvikärpäsestä.Paavo Niutanen, Jyväskylän yliopisto

Hirvien on vaan siedettävä kärpäsiä, sillä pois ne eivät lähde.

Ihmiselle hirvikärpänen saattaa aiheuttaa ikävän allergisen reaktion. Ylösen mukaan vieläkään ei tiedetä, mistä allerginen reaktio johtuu.

– Varmaan joku proteiini erittyy hirvikärpäsen syljestä.

Joillekin herkille ihmisille se voi aiheuttaa erittäin voimakkaan reaktion, jolloin niskaan ja selkään voi syntyä peukalonpään kokoisia muhkuroita, kertoo Ylönen.

Vaikea torjuttava

Hirvikärpäsiltä suojautuminen on hankalaa, sillä esimerkiksi hajusteisiin pohjautuvat torjunta-aineet eivät niihin tehoa, sanoo Ylönen.

Paras keino hirvikärpäsiltä suojautumiseen on hupullinen hyttysverkko, joka vedetään pään yli kasvojen ja niskan suojaksi. Myös vaatetuksen värillä voi olla merkitystä. Tummat vaatteet tuntuvat erityisen hyvin vetävän hirvikärpäsiä puoleensa.

Joskus hirvikärpäsiä on niin paljon, että metsästä on pakko lähteä pois, sanoo Hannu Heiskanen.

– Tehokkain suojautumiskeino on pysyä kotona, sanoo Heiskanen.

Hirvikärpäset eivät pysty lentämään alle 8 asteen lämpötilassa eivätkä kostealla säällä. Marjastajien kannattaakin mennä metsään aamuvarhaisella.

Hirvikärpäsien lentoaika on elokuusta lokakuulle siihen saakka kunnes sää viilenee.

Professori Hannu Ylönen arvelee, että hirvikärpänen on levinnyt Suomessa Rovaniemen korkeudelle saakka. Ainakin Meri-Lappiin ne ovat asettuneet pysyvästi.

Poroille hirvikärpänen ei ole samanlainen riesa kuin hirville. Ylönen kertoo, että poroilla aluskarvoitus on tiheämpi kuin hirvillä eikä hirvikärpänen pysty kaivautumaan porojen ihoon.

Lue lisää:

Karkottaako vanha viina hirvikärpäset? Ja kymmenen muuta kysymystä marjastajien inhokista

Hirvikärpänen on puolukkametsän viheliäinen vitsaus – kuinka suojautua?

Korjattu 5.9.2019 klo 13.51: Otettu jutun lopusta pois sanat "eteläisimpien paliskuntien alueelle". Ne eivät sijaitse Rovaniemen korkeudella, vaan Hyrynsalmella.