Ympäristöjärjestöt arvostelevat kiintiöitä: Kaikki Itämeren kalakannat eivät kestä nykyistä kalastuspainetta

Ympäristöjärjestöt haluavat rajoituksia lohen ja turskan kalastukseen, vaikka tänä vuonna lohia on noussut Tornionjokeen huippumäärä.

kalastus
Nyfångad torsk
Itämeren turskakannat voivat huonosti.Yle

Monilta osin Euroopan komission elokuussa antamat esitykset ensi vuoden kiintiöiksi ovat tieteellisten suositusten mukaisia ja muodostavat tähän asti parhaan pohjan valtioiden välisille neuvotteluille. Tätä mieltä ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Coalition Clean Balticin ja Fisheries Secretariatin -järjestöt.

Järjestöt kyseenalaistavat siis osan Euroopan komission esityksistä ensi vuoden Itämeren kalastuskiintiöiksi. Luonnonsuojeluliiton, Coalition Clean Balticin ja Fisheries Secretariatin mukaan esitykset eivät noudata tieteellisiä neuvoja esimerkiksi lohen, läntisen silakan ja itäisen turskan osalta.

– Pohjanlahden ja Itämeren pääaltaan lohenpyyntiin esitetään vain viiden prosentin vähennystä, mutta olisimme toivoneet isompaa leikkausta, luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.

Ensi vuoden kiintiöksi on näille merialueille määritelty noin 86 500 lohen kiintiö. Suomenlahdelle lohikiintiö on vajaa 10 000 kalaa.

Järjestöt ovat huolissaan myös siitä, että komissio sallisi itäisen turskan sivusaalispyynnin, vaikka esittääkin kohdistetulle kalastukselle nollatoleranssia. Fisheries Secretariatin asiantuntija Lindsay Keenan huomauttaa, että kanta on kriisissä ja mahdollinen porsaanreikä voisi huonontaa tilannetta entisestään.

Hyvääkin komission esityksestä löytyy, jopa turskalle

– Pidämme hyvänä sitä, että komissio esittää itäisen turskan kalastuksen lopettamista. Kannatamme myös esitettyjä turskan lisääntymisajan rauhoituksia. Ne ovat tärkeä osa Itämeren molempien turskakantojen elvyttämistä, Keenan toteaa järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Suomalaiset alukset kalastavat hyvin vähän turskaa. Vain Ahvenanmaalla muutama alus kalastaa sikäläistä turskakantaa. Tämä kalastus saattaa Tapani Veistolan mukaan silti jatkua sivusaalispyyntinä, vaikka itäinen turskakanta rauhoitettiin jo heinäkuussa loppuvuodeksi tänäkin vuonna.

– Tämä komission epäselvä sivusaaliskiintiö saattaisi hyvin koskea Ahvenanmaata, Veistola sanoo Ylen haastattelussa.

Komissio antoi esityksensä elokuun lopussa, ja Itämeren maiden kalatalousjohtajat keskustelevat siitä tänään ja huomenna Baltfish-kokouksessa Helsingissä. Kiintiöt päätetään EU:n kalastusministerien kokouksessa lokakuussa.

Järjestöjen mielestä esitys on muutamista puutteistaan huolimatta parempi ja lähempänä tieteellisiä suosituksia kuin koskaan aiemmin.

Ratkaisevat päätökset tehdään nyt

Turskan ohella järjestöjä huolettaa Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen tilanne. Komission esityksessä lohikiintiö on yli 86 000 yksilöä, kun tieteellisen neuvonannon mukaan kaupallisen kalastuksen saalis saisi olla alle 60 000 lohta. Järjestöjen ehdotus on vieläkin alhaisempi, koska niiden mielestä on huomioitava myös Venäjän kalastus.

– EU:n lokakuun ministerineuvoston tulee noudattaa tieteellistä neuvonantoa eikä komission esitystä, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Ulappalajien eli silakan ja kilohailin kiintiöesityksessä ei järjestöjen mukaan ole huomioitu muiden kalojen riittävyyttä hupenevan turskakannan ruoaksi.

– Itämeren monet kalalajit ovat kriisissä, ja ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteen saavuttaminen, eli ylikalastuksen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä, riippuu ratkaisevasti päätöksistä, jotka tehdään Suomen ollessa nyt EU:n ja Baltfishin puheenjohtajana, Veistola painottaa.

Lohi.
Kalastajat ovat saaneet hyvin lohta Pohjanlahdella ja Suomenlahdella.Jyrki Lyytikkä / Yle

Itämeren eteläosissa tapahtuva lohen salakalastus halutaan myös saada kuriin. Etupäässä Puolassa on otettu saaliiksi alamittaisia lohia, jotka sitten on ilmoitettu meritaimensaaliiksi.

Tämä on saatu selville, koska samalla alueella puolalaisalusten kanssa on ollut saksalaisia ja tanskalaisia aluksia, joiden saalis on pääasiassa ollut lohta. Puolalaisten saalisilmoituksissa taas on ilmoitettu suuret määrät meritaimenia.

– Komissio on nyt huomattavasti tehostanut valvontatoimia ja näyttää siltä, että ne myös iskevät ja toimivat, Tapani Veistola arvioi.

Meritaimenen kalastukselle onkin haluttu asettaa rajoitus, joka sallisi sen kalastuksen vain neljän mailin säteellä rannikosta. Tämä estäisi lohisaaliiden kirjaamisen meritaimeniksi avomereltä.

Tornionjokeen noussut runsaasti lohia

Lohia on noussut kutemaan Tornionjokeen hyvin tänä kesä. Kymmenvuotisen noususeurannan aikana nyt havaittu 65 000 lohta on toiseksi suurin määrä.

Kuollut Tornionjoen lohi
Tornionjoen tämän kesän lohikuolemien syyksi on paljastunut vesihome.Vesa Vaarama / Yle

Jonkin verran lohissa on havaittu sairauksia ja kuolleita kaloja on löydetty Tornionjoesta. Aiheesta tarkemmin Yle Uutisten jutussa.

Pohjanlahden ammattikalastajien lohen saaliskiintiö on miltei täyttynyt ja kalastuskausi on muutenkin ohi. Myös Suomenlahdella saaliit ovat olleet hyviä ja kiintiön käyttöaste on lähes 80 prosenttia, vaikka kalastajien määrä on rajusti laskenut.

Niin kalastajia kuin ympäristöjärjestöjä ihmetyttää mereen siirtyvien lohenpoikasten katoaminen. Syyksi on on epäilty meren ympäristömyrkkyjä sekä kaloja syöviä hylkeitä ja merimetsoja.

Lue myös

Uutta tietoa Tornionjoen kalakuolemista: "Melkein kaikilla tutkituilla kaloilla kuolinsyy on vesihome" – Tuntemattomia kalatauteja ei voida vielä sulkea pois

Tehostettu kalastusvalvonta Itämerellä vähentänyt laitonta lohenkalastusta

Turskan tilanne Itämerellä on katastrofaalinen – "Pohjassa ui nääntyneitä zombikaloja, joissa on vain pää ja ruoto"

EU päätti Itämeren kalastuskiintiöistä – Suomi etujoukoissa laittoman lohenkalastuksen kimppuun