Kurikan paksun savimaan alla lepää geologinen ihme – 1,5 miljardia vuotta vanhassa rotkossa on valtava pohjavesiesiintymä, josta pulppuaa kenties Suomen puhtainta vettä

Yhtä valtavaa ja ainutlaatuista pohjavesiesiintymää ei ole Suomessa muualta vielä tavattu.

pohjavesi
Kurikassa piilossa maaperän kerrostumissa lepää ainutlaatuinen pohjavesiesiintymä. Sitä on tutkittu jo kymmenen vuoden ajan ja ehkä saman verran tutkittavaa on vielä edessä.
Kurikassa lepää ainutlaatuinen pohjavesiesiintymä. Sitä on tutkittu jo kymmenen vuoden ajan ja ehkä saman verran tutkittavaa on vielä edessä.Pasi Takkunen / Yle

Niko Putkinen hörppää kouralla havainneputkesta pulppuavaa vettä Kurikassa peltojen ympäröimällä pohjavesialueella.

– Kyllä, tässä on sitä Suomen puhtainta pohjavettä! Geologian tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Putkinen hihkaisee.

Kurikan maaperä on poikkeuksellinen, mikä on aiheuttanut ongelmia muun muassa Kurikan keskustan rakennuksille. Kallion päällä on paksu savi-silttikerros, joka ei ole kovin kantavaa ja sitä on paljon, jopa kolmekymmentä metriä.

Savi-silttikerroksesta on kuitenkin hyötyäkin, sillä se ei läpäise vettä. Haitta-aineet eivät siis kulkeudu esimerkiksi pelloilta niiden alla sijaitseviin pohjavesiin.

Niko Putkinen maistaa lähdevettä
Erikoistutkija Niko Putkinen kehuu Kurikan pohjavettä kenties Suomen puhtaimmaksi.Pasi Takkunen/Yle

Putkinen mainitsee, että pohjaveden puhtautta kuvaa sekin, ettei Kurikan kaupungin tarvitse sitä Kuusistonloukon ympäristön kaivoilla juurikaan puhdistaa ennen sen siirtymistä käyttövedeksi kurikkalaisten koteihin.

Näillä seuduilla, maan syvyyksissä, piilottelee poikkeuksellisen laaja pohjavesiesiintymä.

Syväpohjavesiesiintymä löytyi vähän kuin vahingossa vuonna 2010. Geologian tutkimuskeskus GTK aloitti koeporauksia Kuusistonloukossa Kurikan Vesihuollon kanssa ja jo ensimmäisissä porauksissa huomattiin, ettei kyseessä olekaan aivan tavallinen pohjavesialue.

– Se oli selvää oikeastaan jo ensimmäisellä syvällä reiällä.

Arviolta 1,5 miljardia vuotta sitten syntyneissä valtavissa rotkoissa oletetaan olevan niin paljon vettä, että sillä katetaan tulevaisuudessa Vaasan ja Kurikan kaupunkien vesitarpeet.

Mistä vesi tulee?

Kakkurin lähteillä Kyrönjoen varressa Kurikassa vesi pulppuaa pohjaveden havaintoputkista maanpinnalle niin sanotusti vapaasti, eli Putkisen mukaan puhutaan tuolloin arteesisista pohjavesistä.

– Kun saven ja moreenin läpi porataan reikä, vesi purkautuu sieltä luonnollisesti omalla paineella, hän kuvailee ilmiötä.

Lähdevettä virtaa maan alta.
Kurikan Kyrönjokilaakson pohjavedessä on jonkin verran rautaa ja mangaania, jotka värjäävät ajan kuluessa virtauspaikkoja ruskeiksi. Vesi on kuitenkin hyvin kirkasta pulputessaan havaintoputkesta ylös.Mirva Ekman/Yle

Vastaavanlaisia pohjaveden havaintoputkia on porattu Kurikan ympäristöön noin 130 kappaletta. Porausten ja pumppausten on tarkoitus selvittää muun muassa se, kuinka laaja syväpohjavesiesiintymä todellisuudessa on ja minkä verran sieltä voidaan vettä kestävästi tulevaisuudessa kuluttaa ja hyödyntää.

– Sanotaan näin, että viiden vuoden päästä meillä on käsitys siitä, mitä tämä muodostuma sisältää.

Tällä hetkellä kysymyksiä aiheuttaa myös se, mistä vesi kulkeutuu syväpohjavesimuodostumaan. Koska savikerros ei läpäise vettä, suoraan maan päälle satava vesi ei kerry esiintymään normaalisti.

Näkymä Lehtivuoren päältä.
Lehtivuori on Kurikan korkein paikka. Muun muassa sieltä veden arvellaan laskevan laaksoon ja edelleen syväpohjavesimuodostumaan. Mirva Ekman/Yle

Yksi tutkimuksen kohde ovatkin alueet, jotka ovat yli sata metriä merenpintaa korkeammalla. Yksi näistä on Lehtivuorten alue, josta veden oletetaan laskeutuvan laaksoon otollisen maaperän edesauttamana.

– Tätä [pohjavesiesiintymää] voi jo kutsua geologiseksi ihmeeksi. Savikoitten alla on vanha syväksi kulunut kallioperän ruhjesysteemi, joka on täyttynyt jääkausien aikaan sopivilla sedimenteillä. Ja nimenomaan pohjavesiä ajatellen sopivilla sedimenteillä, eli siellä on hiekkaa ja soraa, joihin vettä voi varastoitua, Putkinen kuvailee.

Minne vesi menee?

Vaasan Vesi on ollut mukana Kurikan tutkimuksessa GTK:n, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Kurikan Vesihuollon kanssa vuodesta 2014. Vaasa haaveilee kattavansa tulevaisuuden vesitarpeensa nimenomaan tuosta samaisesta pohjavesiesiintymästä.

Vettä on löydetty nyt noin puolet tarvittavasta määrästä, eli lisää työtä on vielä edessä.

Vaasa ottaa tällä hetkellä raakavetensä Kyrönjoen pintavesistä. Veden puhdistaminen on kallista, koska jokiveden laatu on epätasaista. Pilvilammessa Vaasan Vedellä on lisäksi noin kahden kuukauden käyttövarastot.

Niko Putkinen esittelee pohjavesi aluetta kartalta
Erikoistutkija Niko Putkinen esittelee pohjavesialuetta. Pasi Takkunen/Yle

– Meidän on löydettävä vaihtoehto, koska Vaasassa ei ole vettä, jos näille kahdelle edellä mainitulle tapahtuu jotakin. Kurikasta tulisi siis meidän päälähteemme tulevaisuudessa, sanoo Vaasan Veden verkostopäällikkö Jari Jantunen.

Alkuperäinen haave oli, että kurikkalaista vettä saataisiin Vaasaan asti jo vuonna 2025. Näyttää kuitenkin siltä, että tavoitteesta hieman myöhästytään, koska luvituksetkin vievät lopulta oman aikansa.

Tutkimuksia jatketaan koko ajan ja ensi kesänä alueella siirrytään koepumppauksiin ja pohjaveden virtausmallinnuksiin. Erikoistutkija Niko Putkinen kertoo hakevansa apua mallinnusvaiheeseen muun muassa kanadalaisilta kollegoilta, joilla on asiantuntemusta vastaavanlaisen esiintymän tutkimisesta.

Miksi vesi kiinnostaa?

Toista samanlaista tai yhtä laajaa kalliopainanteisiin syntynyttä pohjavesiesiintymää ei ole Suomessa muualla tavattu. Vaikka Kurikan alla lepäävän muodostuman laajuus on vielä kokonaisuudessaan salaisuus, vettä maaperän kerrostumissa on paljon.

Tällä hetkellä tutkittavan alueen koko on noin 10 x 15 kilometriä. Havainneputket yltävät syvimmillään lähes 110 metriin saakka kalliovarmistuksen kanssa.

Järeät maaperäkairakoneet ja niiden käyttäjät ovat tehneet omaa työtään Kurikassa jo kahden vuoden ajan. Jokaiseen reikään asennetaan pohjaveden havaintoputki, joka varustellaan pohjaveden pintaa tarkkailevalla anturilla ja ”purkilla”, joka hoitaa mittausjärjestelyn, tietojen tallennuksen ja lähetyksen langattomasti tietokantoihin.

Porarit Jarno Moilanen ja Petri Pehkonen Rambollilta poraamassa pohjaveden havaintoputkea Kurikassa lähellä Ilmajoen rajaa.
Porarit Jarno Moilanen ja Petri Pehkonen Rambollilta poraamassa pohjaveden havaintoputkea Kurikassa lähellä Ilmajoen rajaa.Pasi Takkunen / Yle

Kurikassa käytetään GTK:n innovaatioon perustuvaa tekniikkaa pohjavedenpintojen seuraamiseen – tulevaisuudessa kuka tahansa voi seurata nettisivuilta pohjavesitilannetta alueella melkein reaaliaikaisesti.

Yhteistyötä suomalaiset geologit tekevät tekniikan suhteen brittiläisten kollegojen kanssa, ja siksi esimerkiksi BBC kävi tutustumassa Kurikan tilanteeseen (siirryt toiseen palveluun) vuosi sitten.

Niko Putkisen innostus geologiaa kohtaan ei jää huomaamatta. Hän kiittelee omassa työssään myös sen sosiaalista puolta ja paikallisia ihmisiä.

GTK:n erikoistutkija Niko Putkinen tekemässä muistiinpanoja Kurikan Lehtivuorella. Muun muassa täältä veden oletetaan laskeutuvan syväpohjavesiesiintymään saakka.
GTK:n erikoistutkija Niko Putkinen tekemässä muistiinpanoja Kurikan Lehtivuorella. Muun muassa täältä veden oletetaan laskeutuvan syväpohjavesiesiintymään saakka.Mirva Ekman / Yle

– Taidan tuntea joka ainoan isännän näillä alueilla, kun täällä ihmisten pihoillakin tosiaan porataan. Täällä suullinen sana on suullinen sana ja siitä kurikkalaiset saavat olla ylpeitä, vakuuttaa Putkinen.