Saamelaiskäräjien uudet jäsenet valitaan syyskuun aikana – vaalit käydään poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa

Tutkijan mukaan vaaleja leimaa epävarmuus ja koko saamelaiskäräjien aseman kyseenalaistaminen.

saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjien täysistunto
Saamelaiskäräjien täysistunto kokoontuu saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.Juha Kauppinen / Sámediggi

Viikko sitten Rovaniemelle paluumuuttanut kiinteistövälittäjä Rainer Eriksen penkoo turhaan tavaroitaan. Ilmoituskortti ja vaaliasiakirjat näyttävät menneen entiseen kotiin Helsinkiin. Eriksen aikoo hakea paperit lähiaikoina, jotta pääsee äänestämään ennen syyskuun loppua.

– Joka vaaleissa olen äänestänyt. Äänestin heti kun sain äänioikeuden ja siitä lähtien olen aina vienyt kirjeen postiin, syntyperäinen utsjokelainen kertoo.

Saamelaiskäräjien vaalit järjestetään neljän vuoden välein ja ääni annetaan postitse.

Paikallisten kalastusoikeuksien rajoittaminen Utsjoen läpi virtaavan Tenon vesistössä ei ole miehen mieleen ja hän toivookin saamelaiskäräjien ajavan menetettyjen kalastusoikeuksien palauttamista.

– Haluaisin, että tilojen vanhat oikeudet palautettaisiin. Ja toivon myös, että puhdas luonto pyrittäisiin pitämään puhtaana. Teollisuutta minä en sinne haluaisi, Eriksen sanoo saamelaisalueisiin viitaten.

Eriksenin käsitys on, että saamelaiskäräjien vaikutusvaltaa heikentää keskinäinen eripura, jonka taustalla ovat vanhat riidat ja sukukytkökset.

– Yhtenä joukkueena olisimme vahvempia.

Parannuksia kielten opetuksessa

Saamelaiskäräjät on saamelaisten korkein poliittinen elin, joka edustaa saamelaisia niin valtion suuntaan kuin kansainvälisesti. Puheenjohtajan paikkansa jättävä Tiina Sanila-Aikio nostaa saamelaiskäräjien viime vuosien saavutuksista ensimmäisenä esiin parannukset varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa.

– Siellä on saatu merkittäviä edistysaskeleita, esimerkiksi kielipesätoimintaan tarkoitettuja rahamääriä on pystytty nostamaan, Sanila-Aikio kehuu.

Toisena saavutuksena hän mainitsee kotiseutualueen ulkopuolella aloitetun saamen kielen etäopetuksen pilottihankkeen. Etäopetusta on tarjolla kaksi viikkotuntia peruskoululaisille ja lukiolaisille ympäri Suomen.

Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio on toiminut saamelaiskäräjien puheenjohtajana vuodesta 2015.Vesa Toppari / Yle

Ensi kaudella Sanila-Aikoo toivoo saamelaiskäräjien keskittyvän saamelaisten terveyteen.

– Suuret ikäluokat vanhenevat. Pitäisi olla paremmin tarjolla saamenkielisiä ja saamen kulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Sanila-Aikio sanoo.

"Saamelaiskäräjien asemaa kyseenalaistettu paljon"

Saamelaisilla on enemmän odotuksia kuin saamelaiskäräjät pystyvät täyttämään, toteaa Lapin yliopiston tutkija Saara Tervaniemi. Hänen mukaansa kiista saamelaismääritelmästä on hallinnut saamelaiskäräjiä niin, että monet tärkeät asiat ovat jääneet sen alle.

Korkein hallinto-oikeus ja saamelaiskäräjien vaalilautakunta ovat koko vuosikymmenen ajan olleet eri mieltä siitä, kuka on saamelainen ja näin ollen oikeutettu äänestämään tai asettumaan ehdolle. KHO on palauttanut vaaliluetteloon satakunta henkilöä, jotka vaalilautakunta oli aiemmin poistanut.

– Käräjät on sinnikkäästi puolustanut omaa kantaansa saamelaismääritelmästä, joka on saamelaisen itsehallinnon kannalta oleellinen asia. Se on saavutus tässä tilanteessa, Tervaniemi sanoo.

Kongressipaikan pihalla osoitettiin mieltä Jäämeren rataa vastaan.
Mielenosoitus Jäämerenrataa vastaan Rovaniemellä lokakuussa 2018. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan ratahankkeen jatkoselvittely ja metsähallituslain uudistus olivat asioita, joihin saamelaiskäräjät ei pystynyt vaikuttamaan haluamallaan tavalla.Maija-Liisa Juntti / Yle

Saamelaiskäräjät esitti oikeusministeriölle vaalien siirtämistä, kunnes kysymys saamelaisuudesta on ratkaistu. Oikeusministeriö ei siihen suostunut, minkä jälkeen esimerkiksi Sami Arvvut-yhdistys kehotti saamelaisia boikotoimaan vaaleja.

Tervaniemen mukaan vaalit käydäänkin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa, joka tekee sekä äänestäjille että ehdokkaille vaikeaksi arvioida, mitä odottaa seuraavalta kaudelta.

– Saamelaiskäräjien asemaa ja arvovaltaa on tällä kaudella kyseenalaistettu poikkeuksellisen paljon myös suomalaisten poliitikkojen taholta, mikä on omiaan lisäämään vihapuhetta saamelaisia kohtaan. Siihen käräjät ei ole pystynyt reagoimaan, vaan on jäänyt vähän passiiviseen rooliin. Tosin saamelaisen itsehallinnon puolustamisen ei pitäisi jäädä pelkästään käräjien tehtäväksi, Tervaniemi sanoo.

Rainer Eriksen
Rainer Eriksen lukee säännöllisesti Inarilainen-lehteä ja seuraa myös synnyinkuntansa Utsjoen asioita, vaikka onkin asunut jo pitkään Rovaniemellä.Annu Passoja / Yle

"Jos kaivetaan sukupolvien takaa, olemme kaikki saamelaisia"

Inarinsaamelaisen ja tunturisaamelaisen jälkeläinen, Rovaniemellä kolme vuosikymmentä asunut Rainer Eriksen ajattelee, että saamelaismääritelmä olisi helposti ratkaistu. Hänestä saamelainen on henkilö, jonka äiti tai isä on saamelainen.

– Jos aletaan monien sukupolvien päästä kaivaa, onko saamelainen vai ei, niin mehän olisimme kaikki saamelaisia. Sinäkin varmaan olisit, Eriksen tokaisee toimittajalle.

Saamelaiskäräjille valitaan 21 varsinaista jäsentä. Jokaisesta neljästä saamelaisten kotiseutualueen kunnasta eli Utsjoelta, Inarista, Enontekiöltä ja Sodankylästä pitää valita kolme ehdokasta. Ehdokkaita on tällä kertaa 36, puolet heistä uusia.

Eriksen kuuluu siihen saamelaisten enemmistöön, joka asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Hän ei odota saamelaiskäräjiltä mitään erityistä omaan elämäänsä Rovaniemellä.

– En tiedä kannattaako saamelaisuutta lähteä tuomaan kovin kauas saamelaisalueelta. Helsingissä ja Rovaniemellä toimii saamelaisyhdistyksiä, mutta jos niissä on 50 ihmistä, niin ei sillä ole mitään painoarvoa.

Eriksenin synnyinkoti ja sukulaiset ovat yhä Ylä-Lapissa, jossa mies itse käy aina kun voi.

– Vapaudun kun pääsen Inarijärvelle kalaan kahden viikon päästä. Se on minun taivas.