Yksi Suomen ensimmäisistä sote-kuntayhtymistä potee käynnistysvaikeuksia – kaupunginjohtaja pohtii, oliko sen perustaminen virhe

Hoitokulujen ennakointi on osoittautunut vaikeaksi.

kuntayhtymät
Kymsote-kyltti
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsote aloitti toimintanasa tammikuussa 2019.Pyry Sarkiola / Yle

Sairaanhoitokulujen ennakointi on osoittautunut vaikeaksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotessa.

Kymsote aloitti toimintansa tammikuussa 2019. Siitä lähtien kuntayhtymä on järjestänyt Kymenlaakson kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntayhtymän budjetti on ylittymässä noin kahdella prosentilla ennakoidusta. Yli 13 miljoonan euron lasku tulee kuntien maksettavaksi.

Talousvaikeuksiensa kanssa jo valmiiksi painivassa Kouvolassa lisälaskut aiheuttavat närää.

''Vääristynyt toimintamalli''

Kouvolan kaupungin maksuosuus on tänä vuonna yhteensä noin 317 miljoonaa euroa, eli yli seitsemän miljoonaa euroa alkuperäistä palvelusopimusta enemmän. Päälle tulee vielä kuusi miljoonaa euroa kuntayhtymän runsaan 16 miljoonan euron alijäämän paikkaamisesta, yhteensä siis yli 13 miljoonaa euroa.

Kasvanut lasku tuo lisää haasteita jo valmiiksi taloutensa kanssa kamppailevalle Kouvolalle.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka ei ole lisälaskusta mielissään. Toikan mukaan kaupunki kävi Kymsoten kanssa palvelusopimusneuvottelut, joissa sovittiin siitä, mitä sopimus pitää sisällään. Toikan mukaan Kymsote sai itse ilmoittaa määrärahatarpeensa tälle vuodelle.

– Se on todella vääristynyt malli, mutta niin se meni syksyllä. Meidän taloushallintomme virkamiehiä syytettiin aiemmin alibudjetoinnista, joten halusimme oikein varmistaa Kymsotelta, että budjetissa on varmasti kaikki.

Lääkäri kuuntelee stetoskoopilla lapsen hengitysääniä neuvolassa.
Kymsote on tuottanut 1.1.2019 alkaen kymenlaaksolaisten kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, lastenneuvoloista erikoisssairaanhoitoon ja päihdetyöstä kuntoutukseen ja maahanmuuttajapalveluihin.Yle

Kouvolan kaupunki joutui jo kesäkuussa hakemaan toimialoistaan lisäsäästöjä 2,4 miljoonan euron edestä – Toikan mukaan juuri Kymsoten kasvaneiden kustannusten vuoksi.

– Käyttötalous on säädetty todella tiukaksi, ja se johtuu nimenomaan ainoastaan siitä, että Kymsote ei pysy budjetissaan, sanoo Toikka.

Marita Toikan mukaan kaupunki on tänä vuonna pysynyt hyvin omassa budjetissaan.

– Kustannusten ylityksiä on tullut ainoastaan teknisellä toimella, koska oli niin luminen talvi. Myöskään kaupungille hyödyttömän omaisuuden realisoinnista ei ole ainakaan vielä tullut ihan sitä määrää tuloja, mitä oli budjetoitu. Toimialajohtajat ovat pitäneet budjettikurin todella tiukasti.

Lisäsäästöt lähes mahdottomia

Marita Toikka ei pidä lisäsäästöjen etsimistä kaupungin taloudesta realistisena.

– Enää on muutama kuukausi vuotta jäljellä. On lähes mahdotonta enää etsiä lisäsäästöjä tälle vuodelle.

Toikan mukaan kaupunki aikookin esittää Kymsoten hallituksen kokouksessa perjantaina, että säästöjä pitää etsiä sosiaali- ja kuntayhtymästä.

– Kymsoten pitää välittömästi lähteä hakemaan käyttötaloudestaan säästöjä tälle vuodelle, että lopullinen toteuma ei olisi näin huono.Samalla tavalla kuin meillä; rekrytointikiellot, hankintakiellot. Kaikki mistä pystytään säästämään. Odotan vahvasti, että Kymsote reagoi samalla tavalla kuin kaupunki asiassa.

Toikan mukaan jatkossa omistajakuntien pitää antaa raamit kuntayhtymän toiminnalle.

– Eli omistajakunnat sanovat Kymsotelle, että tällä euromäärällä järjestätte ne palvelut, ja sopeutatte toimintaa, jos ei onnistu sillä. Sehän on lähtökohta kuntayhtymissä, eikä niin, että kuntayhtymä kertoo mitä se tarvitsee, koska silloinhan se rakentaa ihan omaa palatsiaan siinä. Tällä kertaa se meni väärinpäin.

Torstaina julkaistussa blogissaan (siirryt toiseen palveluun)Marita Toikka kertoo miettineensä jopa, oliko Kymsoten perustaminen virhe.

– Pohdin vain asiaa. Vielä näen sen kuitenkin olevan meille mahdollisuus kehittää sotepalveluja kustannustehokkaasti, jos tämä mahdollisuus nyt osataan vain käyttää.

Tarvetta vaikea arvioida

Lähes kaikkien Kymenlaakson kuntien maksuosuudet sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotelle ovat kohoamassa luultua suuremmiksi.

Suurin syy kohonneiden maksuosuuksien taustalla on Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen mukaan muista sairaanhoitopiireistä ostetun erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi tarve.

– Erikoissairaanhoidon laskutus perustuu aina siihen, kuinka paljon sitä käytetään. Se ei ole mikään kiinteä laskutus, toteaa Niiranen.

Niirasen mukaan Kouvolan kasvaneesta maksuosuudesta kuusi miljoonaa euroa koostuu erikoissairaanhoidon maksuista. Loput 1,2 miljoonaa tulevat Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosaston arvioitua vilkkaammasta käytöstä, ja palvelusopimuksen uudelleen tarkastelusta, joka tehtiin kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua.

Pohjois-Kymen sairaala
Pohjois-Kymen sairaalassa Kuusankoskella on ollut ennakoitua vilkkaampaa.Pyry Sarkiola / Yle

Kuntien maksuosuudet ovat kasvaneet Kouvolan lisäksi myös Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä. Miehikkälän ja Virolahden laskut sen sijaan jäävät ennakoitua pienemmiksi. Alkuperäiset budjetit on Niirasen mukaan tehty viime vuoden käytön mukaan.

– Etenkään pienten kuntien osalta erikoissairaanhoidon tarvetta ei voi oikein kunnolla ennakoidakaan. Yksittäiset potilaatkin voivat aiheuttaa maksuihin heittoa. Jos alle 5 000 asukkaan kunnissa Miehikkälässä ja Virolahdella syntyy vaikka keskoslapsi tai tulee pitkäaikaista hoitoa HUS:ssa vaikea traumapotilas, niin se voi keikauttaa koko budjetin ihan päälaelleen, kertoo Niiranen.

Lisäksi Kymsoten talous näyttää jäävän yli 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi – ja omistajakunnat joutuvat pulittamaan summasta osansa.

Kymsote pyrkii säästöihin

Niirasen mukaan Kymsote pyrkii pienentämään tälle vuodelle ennustettua runsaan 16 miljoonan euron alijäämäänsä.

– Teemme toimintamalleihimme muutoksia, jotka olivat osana yt-neuvotteluja, mutta niiden vaikutus on varmaan suurempi ensi vuodelle, kuin tälle vuodelle. Palveluiden ostoa ja henkilöstön palkkausta mietitään niin, että kustannuskehitys ei olisi samanlainen kuin alkuvuonna.

Niirasen mukaan esimerkiksi ostettuja asiantuntijapalveluita aiotaan käyttää vähemmän, kuin alkuvuodesta.

– Tietysti hoidamme sellaiset palvelut, että niillä ei ole meidän palvelutuotantomme toimintaan vaikutusta. Yritämme nyt käydä läpi, onko meillä sellaisia kustannuksia, joihin voimme näin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa.

Niirasen mukaan Kymsote selvittää parhaillaan, mistä alijäämä johtuu.

– Varmaan huomenna saamme hallituksessa palvelutuotannosta selvitystä, että mistä se tulee tai mikä on syynä siihen.

Niirasen mukaan esimerkiksi lastensuojelussa huostaanotettujen lasten sijoittamiskustannukset ovat suuremmat kuin mitä on ennakoitu. Myös vastaanotto- ja ostopalvelulääkäreiden kulut olivat ennakoitua suurempia.

Lääkäripula koituu kalliiksi

Niiranen myös ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että Terveystalon kaavailemaa päivystyslääkäripalveluiden hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.

Terveystalo on ilmoittanut nostavansa päivystyslääkäreiden hintoja jopa 250 prosentilla.

– Sellaisia hinnan korotuksia ei voi mitenkään hyväksyä. Ne eivät perustu mihinkään. Muillakin palveluntuottajilla on tullut hinnankorotuksia, mutta ei suinkaan tällaisia prosenttikorotuksia eikä euromääräisiä summia, Niiranen toteaa.

Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.